tag:blogger.com,1999:blog-84094790929054434352024-03-06T05:08:54.662+02:00Benson, Tao & KuloKatri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.comBlogger385125tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-88653209454647815352021-04-13T18:42:00.001+03:002021-04-13T18:42:42.547+03:00Lauma kasvoi yhdellä<div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjusbpc8fchYWxmnUwKWS5Z436UDQJo-t-BmC3-0SlyF0FrLiyuWF-LOhO1K4QyC6-oTPQn3HV6P2z_NXnavflAAsFgdjJNsywD1-OPUKPBA89VFvCIoreYzev031Cyd1aOPVTdscQMLmMy/s1600/1618328561278712-0.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjusbpc8fchYWxmnUwKWS5Z436UDQJo-t-BmC3-0SlyF0FrLiyuWF-LOhO1K4QyC6-oTPQn3HV6P2z_NXnavflAAsFgdjJNsywD1-OPUKPBA89VFvCIoreYzev031Cyd1aOPVTdscQMLmMy/s1600/1618328561278712-0.png" width="400">
</a>
</div><br></div><div>Saimme mahdollisuuden tarjota kodin ihanalle valkonaamalle. Vellu (Overdo Nimble) on 10-kuinen kodinvaihtaja, Taon ja Kulon puolisiskonpoika. Koska olen niin kovin mieltynyt kaksosiin, ja koska Vellu vaikutti Tanjan videoiden perusteella niin kivalle, ihastuin siihen ja pian oli sovittu että Vellu muuttaisi meille koeajalle. Nopsaan todettiin yhdessä muun perheen kanssa, että haluamme Vellun meille pysyvästi omaksi. <br></div><div>Vellu on viettänyt meillä pian kuukauden. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg51pq-c7-JWxe40plWthxYLGgbXmbv4lMZXpvz9iW_Xb2dx5QaYodjqAt1cRSIriFVAPCDQEfRTCxn44WxdEEZSp4a2U3d27Y-YVWKjmbv6KCmNovhXxTVZIdPy0YSxS6kanjtpZQ6QgKq/s1600/1618328556412682-1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg51pq-c7-JWxe40plWthxYLGgbXmbv4lMZXpvz9iW_Xb2dx5QaYodjqAt1cRSIriFVAPCDQEfRTCxn44WxdEEZSp4a2U3d27Y-YVWKjmbv6KCmNovhXxTVZIdPy0YSxS6kanjtpZQ6QgKq/s1600/1618328556412682-1.png" width="400">
</a>
</div>Se sujahti meidän vauhdikkaaseen (ja äänekkääseen 🙈) pikkulapsiarkeen vallan mutkattomasti. Olemme koko perhe olleet tosi ihastuneita tähän hurmaavaan koiraan. Minä olen hissuksiin aloittanut tehdä pohjataitoja ja olen tykännyt tämän koiran ominaisuuksista. Kirjoittelen treenikuulumisia tuonnempana 😊<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKmr3a703VFWrZHCzTduYasTff86PaxO4bCSkvDgib7_9ZWZMyhzHsBKBx35a0Em2pnVdIY4AaFaj5BPXmJ_9PCsbRrxfDHPAeCQxsY_NOQcW-dT_rMaF3QO-W6nRHT3dmKWj62MpWWFy/s1600/1618328552846260-2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuKmr3a703VFWrZHCzTduYasTff86PaxO4bCSkvDgib7_9ZWZMyhzHsBKBx35a0Em2pnVdIY4AaFaj5BPXmJ_9PCsbRrxfDHPAeCQxsY_NOQcW-dT_rMaF3QO-W6nRHT3dmKWj62MpWWFy/s1600/1618328552846260-2.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6om_PcMMykethGk1xYjDdKINFJTDBnjMWOXTo_9NW0Im12p8XW1v9ePKvbJONX7qxiYY07PHStLvaPruJifoJ7r04LacQqNWu7u-uFX-zG87fn5h-sn4pzkOGtj0ug599CKVcDEQy5ZNt/s1600/1618328549527262-3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6om_PcMMykethGk1xYjDdKINFJTDBnjMWOXTo_9NW0Im12p8XW1v9ePKvbJONX7qxiYY07PHStLvaPruJifoJ7r04LacQqNWu7u-uFX-zG87fn5h-sn4pzkOGtj0ug599CKVcDEQy5ZNt/s1600/1618328549527262-3.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxsrxb3c8LjeiMuIdRvUsjObiMNnIaTjiWn0Aso1P2-mf4KchFnzby7upmeZBMI9GaAIlYj7yIpQLug05BkZ4lFSv0J_uJz9s2g7uhE5_LD-7SEiwgiLXqJahycpiHpmuMkY52exwj2gOj/s1600/1618328544964300-4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxsrxb3c8LjeiMuIdRvUsjObiMNnIaTjiWn0Aso1P2-mf4KchFnzby7upmeZBMI9GaAIlYj7yIpQLug05BkZ4lFSv0J_uJz9s2g7uhE5_LD-7SEiwgiLXqJahycpiHpmuMkY52exwj2gOj/s1600/1618328544964300-4.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhelXtvW6A9AZ4GqbaXK6EAp_WXEAO3scXtDx9xO2Jxq0oXY4CYBRNa-msrxBpKmSTsT4wnOBX3GdyS28WROqivKueIL9iy0oIM1isTxaOqP4CBXnQ0PeQZ7ODxKfUFob1XUCThPkOCvIPJ/s1600/1618328541517469-5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhelXtvW6A9AZ4GqbaXK6EAp_WXEAO3scXtDx9xO2Jxq0oXY4CYBRNa-msrxBpKmSTsT4wnOBX3GdyS28WROqivKueIL9iy0oIM1isTxaOqP4CBXnQ0PeQZ7ODxKfUFob1XUCThPkOCvIPJ/s1600/1618328541517469-5.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipowU6uTy0wJh4kCZoZXrrAOW-kaDNdrEupD6wLc1pMcrbbubqC_IM78rATMx2xTrphOo2pT0klfgPSBtoG1fkxMYUq9FDDo1MkFLVgyJtwKYttcmKrx2cXHYkm9hyWSlukBKtlejwTRYA/s1600/1618328537646605-6.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipowU6uTy0wJh4kCZoZXrrAOW-kaDNdrEupD6wLc1pMcrbbubqC_IM78rATMx2xTrphOo2pT0klfgPSBtoG1fkxMYUq9FDDo1MkFLVgyJtwKYttcmKrx2cXHYkm9hyWSlukBKtlejwTRYA/s1600/1618328537646605-6.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT_UdjCTWl_20G_hmC4t_kcP_-iZaY833-qw4RLtFwDA3JXIWDpgFEydRUhaxeH5WiUtKkv2CCAdMt59rW3zjuXG6dUTmjcx6vsU0aufnMmxkYQzLTxjgHQ1BJG8Tsjr2KaIS8hVWtInwo/s1600/1618328533149005-7.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT_UdjCTWl_20G_hmC4t_kcP_-iZaY833-qw4RLtFwDA3JXIWDpgFEydRUhaxeH5WiUtKkv2CCAdMt59rW3zjuXG6dUTmjcx6vsU0aufnMmxkYQzLTxjgHQ1BJG8Tsjr2KaIS8hVWtInwo/s1600/1618328533149005-7.png" width="400">
</a>
</div></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrH0rRaciXwtfhkZ2Mfpv-E-gCtcUlH7nt0ht79uNhR35x1M3yPYAuBuoKLSggvJyjJkErfkl3Ow0xUg5GJ1PotLnseMTnShlI34nKzUW6zS-Kk39EANCGw18mD2tfB2WHpZPn0kTRLC2-/s1600/1618328530056836-8.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrH0rRaciXwtfhkZ2Mfpv-E-gCtcUlH7nt0ht79uNhR35x1M3yPYAuBuoKLSggvJyjJkErfkl3Ow0xUg5GJ1PotLnseMTnShlI34nKzUW6zS-Kk39EANCGw18mD2tfB2WHpZPn0kTRLC2-/s1600/1618328530056836-8.png" width="400">
</a>
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPVKQaVNlmTzLwjon6x9dF3XsD5IeQVUJriYeKGbjHyJbhho9gpBCZnjbD8PAqAvg-m1bQzcka8uu1tJfLmtkLnBAR52DMnfRPthFm_-bYrVKyc7ApPSiIm04ENCRQrUSk3P6F-HGJNXSi/s1600/1618328525679181-9.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;">
<img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPVKQaVNlmTzLwjon6x9dF3XsD5IeQVUJriYeKGbjHyJbhho9gpBCZnjbD8PAqAvg-m1bQzcka8uu1tJfLmtkLnBAR52DMnfRPthFm_-bYrVKyc7ApPSiIm04ENCRQrUSk3P6F-HGJNXSi/s1600/1618328525679181-9.png" width="400">
</a>
</div><br></div>Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-5935723002417696192020-10-13T20:14:00.006+03:002020-10-13T21:00:41.264+03:00Kuulumisia<p> Tänään haluan jakaa teille rallyaiheisen oivallukseni ja kertoa vähän, että mitä meille kuuluu :)</p><p></p><br /><p></p><p>Vaikka kuulumisista liikkeelle.</p><p>Hyvää meille kuuluu. Kulo on voinut ihan superhyvin, kun sen kanssa ei tehdä mitään repiviä lajeja (= tokoa). Kulo on tehnyt meistä varmaan ainakin sata eläinsuojeluilmoitusta, sen mielestä se ei aina pääse riittäviin työtunteihin mitä on työsopparissa alkujaan lukenut, mutta se on niin kiltti ja sopeutuvainen... <3 Vähintään tunnin lenkille se pääsee joka päivä ja saa hierontaa kerran viikkoon, joten olen yrittänyt sille muistuttaa että oleppas aika tyytyväinen osaasi. Kulolta puuttuu enää yksi voittajan tulos rallysta. Se on tosi näppärä rallyssa(kin), joten emännän kiireitä ja aikaansaamattomuutta ja koronaa ettei olla kisattu sille sen osaamista kuvaavaa rallytulosta. Kuloa on ollut tosi kivaa haastaa rallyssa ja on tullut opetettua sille monta taitoa, jota tokoillessa ajatteli että olisi kiva jos se osaisi, mutta ei kuitenkaan koskaan saanut aikaiseksi kouluttaa.. Olen opettanut rallyn tekniikkaa meidän vierashuoneessa peilin edessä siten, että se osaisi liikkeet pelkillä suullisilla avuilla, hyvää kuuntelutreeniä siis! Kulo on tosi leikkisä edelleen ja meidän lelut saavat kovaa kyytiä, ja sitten se on tosi kissamainen kainaloinen joka osaa kovin viehkosti tulla kainaloon.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj598Q_kmQJG0QXT_W2vTVAYB0Pdxm-YFjrpJEj21-zzLlS01CoN9D3Fx3Id2Y1dNeYtHj_O58-a1uH8Zx4nU9HtXvUO5K9jIhocFRgIRG8lZckwxbof1qXjPRHwZfIFfuC76asTILobx2b/s2985/IMG_20200906_170314.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2985" data-original-width="2976" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj598Q_kmQJG0QXT_W2vTVAYB0Pdxm-YFjrpJEj21-zzLlS01CoN9D3Fx3Id2Y1dNeYtHj_O58-a1uH8Zx4nU9HtXvUO5K9jIhocFRgIRG8lZckwxbof1qXjPRHwZfIFfuC76asTILobx2b/s320/IMG_20200906_170314.jpg" /></a></div><p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuURhdn17Vo9HTyl9DKwfRuGA1z7glipk9MW3Mhol3VEbI9cKalB9u4tkPklKb8R2GW_3dp-e4rTRVbL5QsjBQSCZ7NreFzh7IBAgJw4jLzuC2ZhWNRa1ug546XHfC2WKbEBWoN7PlYQDe/s3968/IMG_20200922_165547_1.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuURhdn17Vo9HTyl9DKwfRuGA1z7glipk9MW3Mhol3VEbI9cKalB9u4tkPklKb8R2GW_3dp-e4rTRVbL5QsjBQSCZ7NreFzh7IBAgJw4jLzuC2ZhWNRa1ug546XHfC2WKbEBWoN7PlYQDe/s320/IMG_20200922_165547_1.jpg" /></a></div>Taolle tuli vuosi sitten oikean takatassun sisäsivuun patti, jota tutkittiin parissakin eri paikassa (jatkossa ortopedisista vaivoista aina suoraan ortopedille, note to myself), ja selvisi että sillä oli tassun sisäisivusta mennyt joku sivuside, kera toteamuksen: "Kaikkea näille bortsuille näköjään voi sattua" Vuoden verran pidettiin tassussa semmoista joustavaa teippiä joka tuki rakenteita, ja kesällä hammasoperaation (putsaus ja rtg-kuvaus) yhteydessä ell testasi että siellä eivät enää mitkään rakenteet pääse luksoitumaan, joten teippiä ei enää tarvitse pitää. Tao on voinut hyvin, mutta se varsinkin tarvitsee jokaviikkoisen hierontansa ja lisäksi Päivin taikakäsien lisähoidot. Mutta näillä hoidoilla Tao on varsin vetreässä ja hyvässä kunnossa ja iloisin mielin! Ja onneksi Tao itsekin osaa kertoa, että nyt emäntä minä kaipaisin hierontaa. Se tuijottaa illalla tosi merkitsevästi ja kun menen lattialle istumaan, se suorastaan lentää eteen kyljelleen makaamaan.<p></p><p>Tao on oppinut rallya nopsaan, ja suoraan sanoen en tiedä, että kumpi niistä on lajissa taitavampi, Tao vai Kulo. Jotenkin mystisesti Tao on oppinut monet asiat kuin itsestään, ja sen kanssa suurin työsarka on ollut (yllättäen) ylivire. Se oli valkkukautensa alussa kuin mikäkin sotanorsu, mutta kauden edetessä on löytynyt malttia ja järkeä. Ihanaa ongelmat näin päin, mieluummin lisään keskittymistä kuin nostan motivaatiota. On se väläytellyt nuoruuden haasteitaankin, eli ahdistumista. Se esim. keksi, että ei pysty tulemaan sivulta mun eteen seisomaan, ihan tuosta noin vain päätti että näin se asia on. Rohkenin olla sen kanssa eri mieltä, ja melko päättäväisesti ja suoraviivaisesti autoin herran eteeni seisomaan ja sanoin että kyyl-lä sinä tähän pystyt, ja ehkä jokusen minuutin siinä asiasta keskusteltuamme Tao hoksasi että hei, kyllähän hän tähän pystyy. Ja sen jälkeen tästä asiasta ei ole sen kanssa tarvinnut keskustella. Hauskoja ovat nämä suurten tunteiden miehet, ja tosi opettavaisia, ja niiden kanssa saa kyllä pitää oman pään kylmänä. Ja sitten seuraavassa hetkessä sama koira pomppii ympärillä ja napsii ja haukkuu, suorastaan mylvii. Rally-valkussa tehtiin pitkään sellaista treeniä, että kaikissa kukkasissa ja muutenkin eri kohdissa rataa pysäyttelin Taoa ja rikoin tehtäviä, ja Taon piti olla tosi tarkasti kuulolla, ja näin saatiin aikaan taitava rally-koira joka on aika kivasti kuulolla, mitä nyt jos erehdyn kehumaan radalla, niin se tekee metrin pompun ilmaan. Taolta puuttuu kaksi voittajatulosta, ja ne yritetään nyt hoitaa sille kuosiin, koska mestarin ratoja ollaan viime kuukaudet treenattu ja sinne jo mieli vetäisi kisaamaan. Anyways, hauska heppu Taokin, ja myös Iinan 3v ehdoton suosikki ja paras kaveri ikinä. <3</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWlh330aORxNwDdfzM8mBa49OdeAeGlyTZwYwXEfb9nu39jySArjP3B9X_6ZHx_J2sTUX2SGLKjuTZNchlt5Lwua3xPQcigJ4vjuUpjQuKcZEt5Ic3-YqfsS-WTGtBVikviVRi2qurKgFJ/s3968/IMG_20200928_200955.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWlh330aORxNwDdfzM8mBa49OdeAeGlyTZwYwXEfb9nu39jySArjP3B9X_6ZHx_J2sTUX2SGLKjuTZNchlt5Lwua3xPQcigJ4vjuUpjQuKcZEt5Ic3-YqfsS-WTGtBVikviVRi2qurKgFJ/s320/IMG_20200928_200955.jpg" /></a></div><p></p><p></p><p>Ja sitten siihen vinkkiin. En hakenut rally-valkkuun, koska arki-iltaisin ei vain ole aikaa harrastaa. Mietin että miten pystyisi treenaamaan rataa, kun en pääse hallille eikä ole rallykylttejä. Sitten keksin seuraavan treeni-idean: piirsin rally-radan hiekkakentälle. Jokaisen kyltin kohdalle ympyrän. Siinä sai muistitreeniä kun opetteli muistamaan mes-radan ilman kylttejä, ja ympyrän mukaan yritin tähdätä oman suorituspaikkani. Koirat eivät vilkuilleet kylttejä, ja saivat harjoitusta siihen, että vaikka minä tiirailin "kylttejä", niin ne keskittyivät minuun. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq8d6BXX2K3KMtKeaeRysJUHRkUMo24-yrvA5kAQjV2SWSN7j5dhgilxsn2JtyfMANJ95Wy8XFXmVSO1KPcP1UmNRBJVrr8PREWvAKFJdEwBUzWyPc42hWqPBx6uAVY_RGo7W0cuaqN48Q/s3968/IMG_20201012_181043.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3968" data-original-width="2976" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq8d6BXX2K3KMtKeaeRysJUHRkUMo24-yrvA5kAQjV2SWSN7j5dhgilxsn2JtyfMANJ95Wy8XFXmVSO1KPcP1UmNRBJVrr8PREWvAKFJdEwBUzWyPc42hWqPBx6uAVY_RGo7W0cuaqN48Q/s320/IMG_20201012_181043.jpg" /></a></div><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Tässä on meidän kotikuuntelutreeniä. Tässä kriteerinä on oikea tehtävä, täydellistä tekniikkaa ei voi vaatia koska muuten leviäisi vaatimusten pakka. Helpottaisi kovasti, jos olisin opettanut koirilleni myös oikealle puolelle erillisen käskyn sivulle istumaan tulemiseen ja seuraamiseen. Tällä samalla systeemillä opetin kukkaset:</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> Ensimmäinen vaihe oli, että koirat osaavat tehdä pyörähdyksen kummalla puolella tahansa, kumpaan suuntaan tahansa, joko ollessani paikoillani tai kävellessäni, ja tietysti ilman käsiapuja pelkällä suullisella käskyllä. Minulla on kaksi käskyä pyörähdykseen: vastapäivään ja myötäpäivään. Niinpä riippuen kummalla sivulla koira on, se pyörähtää samalla käskyllä joko kohti minua tai poispäin minusta. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Hyvä olisi opetuksessa kiinnittää huomio kolmeen asiaan: että koira lähtisi pyörähtämään poispäin minusta (ei etuosa paikallaan vaan mieluummin takaosa, koska jos etuosa on paikoillaan, koiran takaosa törmää pyörähdyksessä jalkaan); että se heti pyörähdyksen jälkeen tavoittelisi seisoma-asentoa sivullani (= ollaan heti valmiita seuraavaan tehtävään); ja että se kestäisi häiriötä minun suunnaltani (jos esim. radalla horjahdan, niin koiran pasmat eivät mene sekaisin). Laitetaan vielä yksi bonus-tavoite: että koira ei pyörähtäessä ylittäisi varvaslinjaani, eli se lähtisi tekemään liikettä tosiaan suoraan sivulle tai takaviistoon (näin se ei kukkasen aikana "karkaa" kauas taakse). Näiden kaikkien kohtien toteutuminen aikaansaa tiiviin, varman ja yhdenaikaisen suorituksen ja että liikkeen jälkeen ollaan heti valmiita uuteen tehtävään. Tässä videolla en itse pyöri, mutta olen tehnyt myös sellaista kotitreeniä, että pyörähdän itse koiran kanssa samanaikaisesti jompaan kumpaan suuntaan. Varitaatioita on valtavasti: koira pyörähtää kohti/poispäin minusta; minä pyörin samansuuntaisesti kuin koira/päinvastaiseen suuntaan; koira on oikealla/vasemmalla puolella ja päätyy liikkeen jälkeen samalle/eri puolelle. On järkevää aloittaa treeni ensin paikallaan ollen ja lisätä liike asteittain; ensin aloittaen yhdestä askelesta ennen liikettä, ja taitojen kehittyessä vaikeustasoa lisäten.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Tästä videoon: https://youtu.be/cLwbQN2hmTU<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvLuFuswDjaHNapOFuhujjcBZu8ZuceOKbJ8zVKUGUoTnGozxRA73ZvjQCTLOUf_u7fTReZESleqd1pleO4umHKfjdjBfwX3AaprhuS22BM9XzFOpHXlAIcQeVhfjsaX0-GYGVajvNzS3V/s3968/IMG_20201012_161138.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2976" data-original-width="3968" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvLuFuswDjaHNapOFuhujjcBZu8ZuceOKbJ8zVKUGUoTnGozxRA73ZvjQCTLOUf_u7fTReZESleqd1pleO4umHKfjdjBfwX3AaprhuS22BM9XzFOpHXlAIcQeVhfjsaX0-GYGVajvNzS3V/s320/IMG_20201012_161138.jpg" width="320" /></a></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /> </div><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><p></p>Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-25995506963449964912019-07-01T23:40:00.001+03:002019-07-02T00:00:58.402+03:00KuulumisiaBlogin päivittämiselle löytyy nykyään turhan vähänlaisesti aikaa, kaksi pientä lasta pitävät siitä kyllä aika tehokkaasti huolen! Mutta nyt iski kirjoitusfiilis!<br />
<br />
Bensonin kuolemasta on vuosi ja neljä kuukautta. Melkein vuoden ikävöin sen perään ja vaikeroin, miksi se ei voinut olla terve (vikat lonkkaröntgenit siitä olivat järkyt eikä sydänkään ollut kunnossa). Villakoiranikävä oli valtava ja tutkailin jatkuvasti villakoirapentueita. Jos ei lapsia olisi ollut, niin olisin varmaan villiksen hankkinutkin, mutta niin kaikki muu touhu piti kiireisenä, että aikaa kului, ja nautin kahdesta helposta aikuisesta koirasta. Jos joku olisi 8 vuotta sitten kertonut silloin terveestä harrastuskoirasta unelmoivalle Katrille, että sulla tulee olemaan kaksi paimenlinjaista bordercollieta, ja sä pärjäät niiden kanssa, elämä ja arki on niiden kanssa tosi hyvää, niin olisin katsonut tosi epäuskoisena. Mutta niin se elämä vaan meni ja olen kiitollinen kaikesta tästä. Tanjalle menee kiitokset loistokoirista, en olisi osannut vaaleanpunaisimmissa päiväunissanikaan kuvitella...<br />
<br />
Kulon kanssa ollaan oltu kohta kokonainen kausi Tamskin rally-valkussa. Kyltit ovat alkaneet tulla tutuiksi ja säännöistä osaan jo ison osan. Kulo on oppinut koko joukon rally-temppuja ja Tao siinä sivussa. Mä meistä kolmesta olen varmasti ollut hitain oppija Kulolle oli vaikein pala oppia eteen istumaan tulo, kun se rallyssa tehdään joko liikkeessä seuraamisesta (helpompi) tai perusasennosta (vaikeampi). Eteen istumaan tulossa on hirmuisen monta kriteeriä, jotka kaikki pitäisi saada työstettyä ja vielä radalla onnistuviksi. Mulla on tokopipo ollut vähän liiankin tiukalla, ja olen halunnut ohjata mahdollisimman vähäneleisesti. Mutta olen tullut oppimaan talven ja kevään aikana, että jos lajissa on 200 erilaista tehtävää, niin pelkillä suullisilla vihjeillä ei voi pärjätä, tai suoritusvarmuutta ei saa niin hyväksi kuin jos ottaa käsieleet mukaan. Niinpä olen opetellut omankaltaista käsiele-, ja ohjausjärjestelmää, jotta toimintani olisi aina koirille mahdollisimman selkeää. Matka jatkuu asian tiimoilta edelleen :D Haasteena on ollut myös se, että toisinkuin tokossa, rallyssa kisatilanne elää aina kisaradan mukaan (vrt agility), Kulo kiihtyy rallytokosta (takkiauki korvat voivat mennä kiinni, tosin kisatilanteissa treenejä matalampi kisavire on tässä tapauksessa pelkästään etu, toisaalta radalla olevat putket ja hypyt ovat ihan sikasiistit), mutta toisaalta Kulo on rallyyn välillä vähän turhan laiska takaosansa suhteen, niitä pitäisi työstää ja myös Kulon corea taas vahvistaa (ison pentueen kantaminen on jättänyt jälkensä Kulon selkälinjaan). Pääsääntöisesti Kulon kanssa rally on tosi helppo laji, mutta silleen sopivasti haastetta mukana kuitenkin. Se osaa auttavasti ylempien luokkien liikkeet yksittäisinä juttuina, ratatreeniä pitäisi tehdä kovasti ja kaavojen rikkomista. Tao on kisannut Kulon kanssa samaan tahtiin ja kummaltakin puuttuu yksi ykköstulos avoimesta, sitten siirrytään voittajaan.<br />
<br />
Taolle ilmestyi oikeaan takajalkaan patti, jota käytiin viime viikolla eläinlääkärissä näyttämässä. Eläinlääkäri totesi Taosta, että hän haluaa juuri tällaisen bordercollien. Taossa on jotain sellaista karismaa, että siitä on vuosien varrella esitetty mulle niin monta otto/ostotarjousta, että olen jo tippunut laskuista. Se on koira, joka omii kaikki ihmiset heti syvälle sydämeensä ja kohtaa kaikki ihmiset ja eläimet (pentuja lukuunottamatta) avoimin rakastavin mielin. Yksi tuttavani sanoi, että <i>Tao on erityinen, koska Tao ymmärtää</i>. Olen onnellinen ja kypsynyt arvostamaan tätä mahtavaa koiraherraa. Ensimmäisenä bordercollienani siihen kohdistui valtavat suorituspaineet harrastuksissa, valitettavasti en tuolloin ollut riittävän viisas antaakseni tälle lempeälle ja älykkäälle jätille aikaa kasvaa ja kypsyä. Hitaasta koirasta on kehittynyt pilke silmäkulmassa innolla tekevä rontti, joka repii taskuni kisoissa oikealle käännöksen yhteydessä, ja kuitenkin tekee kaiken niin tunnollisen hyvin kuin osaa. Tao jakaa ympärilleen iloa ja rakkautta, ja jokainen koirakoti ansaitsisi saada oman Taon <3<br />
<br />
Siitä patista, tassu röntgenkuvattiin (ja kerta kuvaamaan alettiin, niin myös selkä ja lanneranka kahdesta suunnasta). Tao antoi kiltisti väännellä ja käännellä ja vielä tökkiä neulalla pattia. Luusto oli röntgenkuvien mukaan siisti. Yksi varpaan nivel oli ärtynyt, vähän jäi epäselväksi mistä on kyse, mutta suunnitelmaksi muodostui nyt lepo ja kortisonipistos. Tao omasta mielestään on elämänsä kunnossa, varvas ei hänen itsensä mukaan häntä kuulemma yhtään häiritse. Jos patti ei tuosta laske tai aiheuttaa vaivaa, niin seuraavaksi suunnataan ortopedille.<br />
<br />
Kulo on vaatinut vähän liikunnan rajoitusta takajalkansa kanssa, se ei kestä ihan kaikkea polkujuoksua mitä me mieheni kanssa haluttaisiin sen kanssa tehdä, mutta kun antaa sille sopivassa suhteessa rasitusta ja palautumista ja hieron sen säännöllisesti, niin kaikki on hyvin.<br />
<br />
Tao ja Kulo ovat 7,5-vuotiaita ja täynnä energiaa ja tekemisen halua. Rally-tokon ohessa ollaan nyt kesällä jonkun verran metsäjäljestetty ja tekisi mieli seuraavaksi tutustua niiden kanssa noseworkiin. Onneksi on tullut kaikenlaisia kivoja lajeja, jotka sopivat vähän varttuneemmillekin koirille. Pentukuume välillä nostaa päätään, mutta kun katson kahteen innokkaaseen silmäpariin ja loistavaan naamaan, totean että jos pennun otan, näille ei tässä elämäntilanteessa tulisi riittämään aikaa harrastamiseen, ja siirrän pennunottosuunnitelmia taas vuodella eteenpäin.<br />
<br />
Loppuun Taon ja Kulon kuulumisia video- ja kuvamuodossa :)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/B1WY8s9NALo/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/B1WY8s9NALo?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/PuE2DpFT9JM/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/PuE2DpFT9JM?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/0k8cxxjIWIE/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/0k8cxxjIWIE?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/OmX3hyNSwaw/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/OmX3hyNSwaw?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Zl_LGE0QEo8/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/Zl_LGE0QEo8?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/5zZQfoehiEQ/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/5zZQfoehiEQ?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2pHMdsuprmX9cUS44qn5GaA4J-dRMcOKpzuLdBrbLkjqBEAhggNdIvzG6h22qC6a0B9YjSo0Ch7YIwfSJSCKHE97FYPNkrMvb7b0zskmAZpmYHox9CFsQ4wfpUfHzclORqpjhyphenhyphenJVsKelw/s1600/IMG_20190602_212011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2pHMdsuprmX9cUS44qn5GaA4J-dRMcOKpzuLdBrbLkjqBEAhggNdIvzG6h22qC6a0B9YjSo0Ch7YIwfSJSCKHE97FYPNkrMvb7b0zskmAZpmYHox9CFsQ4wfpUfHzclORqpjhyphenhyphenJVsKelw/s320/IMG_20190602_212011.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiYBLjG0Z17ZzVcwDMt852jjpxAKuuIT7dQjddPUxHIhuUQFfeGGm0bk5gzVw4Lkim16IXtazP5ILf9jC0F4pVlIOoVOQCWf2zsvmEkYtl4l3pUUkPoQP_4bXK_EicXBlDeYHDt2ed18Hx/s1600/IMG_20190503_174715.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiYBLjG0Z17ZzVcwDMt852jjpxAKuuIT7dQjddPUxHIhuUQFfeGGm0bk5gzVw4Lkim16IXtazP5ILf9jC0F4pVlIOoVOQCWf2zsvmEkYtl4l3pUUkPoQP_4bXK_EicXBlDeYHDt2ed18Hx/s320/IMG_20190503_174715.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkkL38R1adm2trJ1tzh740eCqCyhAiT8QHNc4FtcQ-lsBG9VNExivzsVbuvRZj12R4nW4_5OggDBpVTqz46Hl-X3NxycUvcfGo46HxZjKF_OM_UF219FfEFf1dlGcsbGN3sW5vOU6hbzl2/s1600/IMG_20190525_152414.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkkL38R1adm2trJ1tzh740eCqCyhAiT8QHNc4FtcQ-lsBG9VNExivzsVbuvRZj12R4nW4_5OggDBpVTqz46Hl-X3NxycUvcfGo46HxZjKF_OM_UF219FfEFf1dlGcsbGN3sW5vOU6hbzl2/s320/IMG_20190525_152414.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6idG3W-0Jpzx1PalNM5m1su2SxDKjlfktwCcoIy-NIX7rXcJqDtmk3h6cOGrwDox0qTpBJctZB4G9s1Kj0sRz6YVKFJqscTRUlSg4DyYrRNIad4sgee9n5D7O7_dMOw20TexezcglBnY6/s1600/IMG_20190525_152108.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6idG3W-0Jpzx1PalNM5m1su2SxDKjlfktwCcoIy-NIX7rXcJqDtmk3h6cOGrwDox0qTpBJctZB4G9s1Kj0sRz6YVKFJqscTRUlSg4DyYrRNIad4sgee9n5D7O7_dMOw20TexezcglBnY6/s320/IMG_20190525_152108.jpg" width="240" /></a></div>
Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-58281022642068046722019-03-22T14:20:00.000+02:002019-03-22T14:20:44.838+02:00Onnistumisesta / Erik Bertrand LarssenLakkaa epäröimästä. -- Keskitä katseesi siihen mitä haluat saavuttaa. Näe mielessäsi kisat. Kuvittele menestystä, kuvittele että treenaat hienoilla kentillä, että treenaatte joka päivä innostuneina ja iloisina. Varaudu siihen, että onnistut. Usko siihen mitä teet.<br />
<br />
On kyllä aivan oikein miettiä mitä pitäisi tehdä jos jokin menee pieleen, mutta päähuomio tulee aina suunnata toisaalle.<br />
<br />
Valmistautumisvaiheessa käytä entä jos -kysymyksiä, koska tunnet itsesi varmemmaksi jos tiedät mitä tehdä, jos jokin menee vikaan.<br />
<br />
Urheilumaailmassa unohdetaan yleensä valmistautua pahimpaan, sekä pienissä että suurissa asioissa. Toisaalta on mahdotonta olla miettimättä mikä voisi mennä vikaan.<br />
<br />
Niinpä kielteiset ajatukset ovat yleensä sekavia ja pyörivät mielessä liian usein. Ne häiritsevät vaistautumista, jopa lamauttavat. Tekevät epävarmaksi.<br />
<br />
Lisäksi varsinainen suoritustilannekin tulee epävarmemmaksi, jos tapahtuu jotain yllättävää.<br />
<br />
Yllätykset vievät energiaa.<br />
<br />
Urheilijan täytyy käydä läpi erilaisia tapahtumakulkuja, jotka voivat häiritä kilpailusuoritusta.<br />
<br />
Entä jos kisojen aikataulu venähtää?<br />
Entä jos tuomari on epäoikeudenmukainen?<br />
Entä jos hallissa on paljon kovempi meteli kuin tavallisesti?<br />
Entä jos suorituksen alku menee huonosti?<br />
Entä jos sää ja keli eivät ole sellaiset kuin toivoisin?<br />
<br />
Tällaisia worst case -skenaarioita saisi olla noin 20% harjoittelusta. Loput 80% tulee keskittää menestykseen.<br />
<br />
Eniten pitää valmistautua siihen, että kaikki sujuu hyvin. Sinun täytyy tietää, miten saat kaiken sujumaan hyvin. Ja miten toimit suorituksen aikana kun kaikki sujuu hyvin. Ihminen päättää itse, mitä hän ajattelee.<br />
<br />
Kun keskittyy toivottuun tulokseen, sen hyvin todennäköisesti myös saavuttaa. Siksi 80% huomiosta tulee keskittää siihen, mitä pitää tehdä ja ajatella, jotta tämä todennäköisyys kasvaisi.<br />
<br />
Kuvittele selkeästi, tehokkaasti ja keskittyneesti, miten onnistut.<br />
<br />
Suuntaa katseesi kaukaiseen päämäärään, älä kaikkeen siihen mikä matkalla voisi mennä vikaan. Etsi innoitusta toisten onnistumisista.<br />
<br />
<br />
// Oli niin hyvää asiaa mikä sopii meidän koiraharrastajienkin ajatteluun ja kisoihin valmistautumiseen, joten jaoin teillekin tämän suoran lainauksen Erikin kirjasta ParasKatri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-57470153766102428902019-01-24T14:50:00.002+02:002019-01-24T14:50:43.358+02:00Taon ja Kulon kuulumisiaOsallistuin viime syksynä ft Tanja Pitkäsen (Movewell) järjestämään koirien jumppakurssiin (elo-joulukuu), joka järjestettiin Facebookissa toimivan kurssia varten perustetun ryhmän välityksellä. Tanja laittoi ryhmään neljän viikon välein yhteensä neljä vaikeutuvaa jumppakokonaisuutta, joihin oli kirjalliset ohjeet ja videot. Osallistujat kuvasivat koiriensa jumppaa ja Tanja kommentoi videoita, ja lisäksi ryhmässä sai kysellä ja keskustella. Muiden videoita ja Tanjan kommentteja katsoessa oma ymmärrys siitä, mitä kulloisessakin liikkeessä haettin, syveni. Tein koirieni kanssa 30-45min kestoisen jumpan kolmasti viikossa ja melko nopeasti sai huomata niissä tapahtuvan muutoksen. Niistä tuli ryhdikkäämpiä, pitivät liikkeessä selkälinjansa parempana ja nostelivat tassujaan korkeammalle. Niistä tuli ketterämpiä ja niiden tasapaino parani. Itse jumppaliikkeissäkin näki kehityksen: esimerkiksi kun koiran piti laittaa neljä tassuaan vatiin sisälle. Alkuun Tao ei tästä suoriutunut vaan sille piti keksiä vielä vatiakin isompi kohde. Lopulta Tao onnistui laittamaan tassunsa vesikippoon ja löytämään tasapainon. Valitettavasti olen myös huomannut, että nyt kun en ole jumppaa juurikaan tehnyt joulukuun alun jälkeen, sen suotuisat vaikutukset koirien liikkeessä ovat vähentyneet. Pitäisi löytää sellainen hyvä rytmi jumppaamiseen, jota ehtisi tehdä niiden kanssa ihan rutiinisti.<br />
<br />
Pääsin Kulon kanssa syksyllä Tamskin rallytokon 2-valkkuun. Rally-toko tuntui kokolailla ainoalta innostavalta ja mahdolliselta vaihtoehdolta talvilajiksi nyt, kun toko jäi pois valikoimasta. Tao on treenannut kotona. Molemmat osaavat paljon, suurin työ on ollut minulla opetella rally-tokon sääntöjä ja se työ jatkuu vielä. Minulla oli onni päästä aivan loistavaan porukkaan, jossa on osaavia lajin harrastajia ja jakavat innolla mulle osaamistaan. Rally-tokon kulttuuri vaikuttaa tokoa sallivammalta ja leppoisammalta. Se ei silti tarkoita sitä, ettei koiria koulutettaisi tavoitteellisesti. Olen itsekin opetellut olemaan kentällä rennompi. Käsi- ja vartaloeleiden käytön suhteen olen joutunut tekemään kovasti hommia, tokossa kun on vuosien saatossa iskostunut syvälle selkäytimeen mahdollisimman eleetön toiminta. Rally-tokon ylemmissä luokissa on niin paljon erilaisia temppuja, joita koiran täytyy tehdä, että sekaannuksen mahdollisuus on suuri, jos aikoisi pelkillä sanallisilla käskyillä mennä. Ja toisaalta, kyllähän mä tokossakin kaukokäskyissä, ohjatussa ja ruudussa käytin käsieleitä.<br />
<br />
Rallytokon myötä olen saanut opettaa koirille paljon uusia temppuja ja sekös jos mikä on kivaa. Koiran täytyy esim. vaihtaa puolta ohjaajan takana/edessä (jolloin koiran rintamasuunnan pysyttävä eteenpäin eli ei saa pyörähtää), kiertää ohjaaja myötä/vastapäivään, pyörähtää ohjaajan sivulla myötä/vastapäivään ohjaajan kävellessä suoraan eteenpäin tai pyörähtäessä samaan/päinvastaiseen suuntaan, tulla ohjaajan eteen istumaan/seisomaan ohjaajan sivulta seuraamisesta/istumisesta, muutama temppu mainitakseni. Ja oppia tekemään em asiat myös ohjaajan oikealla puolella, samoin kuin opittava seuraamaan oikealla puolella. Tällä hetkellä opetan koirilleni ylempien luokkien liikkeitä, mietin oman ohjaussysteemini loogisuutta ja opiskelen sääntöjä.<br />
<br />
Viime lauantaina kävimme kisoissa. Tamskilla oli tuplakisat, ja ilmoitin molemmat koirat molempiin startteihin. A-rata oli Taru Leskisen käsialaa, B-rata Hannele Pirttimaan. Onnekseni Kulo oli molemmissa luokissa aiempana, koska ryhmässä treenaamisen myötä minulla on parempi tuntuma sen kanssa tekemiseen.<br />
<br />
Kulo meni molemmat radat kuin ompelukone. Siitä selvästi huomasi, että se tiesi olevansa kisatilanteessa, ja se skarppasi ja oli hyvin korrekti. Kulo teki kaiken niin kuin oli opetettu ja kun en itsekään sössinyt, niin se sai molemmilta radoilta 100/100p ja voitti molemmat luokkansa. Alla on sen video B-radalta.<br />
<br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=qTXSL36UopE">Kulo B-rata</a><br />
<br />
Tao oli rennon ja hyvän oloinen, mutta siitäkin näki että se selvästi ymmärsi kyseessä olevan erityinen tilanne. Kun menimme kehän reunalle, sillä oikein silmät pyöri päässä kun se skannasi kaikki kyltit ja sillä raksutti korvin kuullen päässä kun se mietti käsillä olevia tehtäviä. Lähdimme liikkeelle. Kehuin Taoa suorituksen aikana ja se tuntui välittömästi saavan lisää itseluottamusta. Jostain yliyritteliään miellyttämisenhaluisen ja monimutkaiseen ajatteluun taipuvaisen koiraeläimen päästä putkahti idea, että hänpäs tarjoaa jokaiselle pysäyttävälle kyltille maahanmenoa. Tätä liikettä ei oltu mitenkään erityisesti vahvistettu, enemmän kertasin eteentuloa ja mun kiertämistä ennen meidän suoritusta. Joten tuli vähän puskista :-D Taon omaa ajattelua ei tällä arvostettu, niinpä se sai pistesaaliiksi 77/100. Tuomarin kanssa naureskeltiin myöhemmin tilanteelle. Tao sai erityiskiitoksen takaosan hienosta käytöstä.<br />
<br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=d1yUEk24O6M">Tao A-rata</a><br />
<br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=WBObcSHaW-Q">Tao B-rata</a><br />
<br />
Ennen B-rataa yritin saada Taon toistamaan edellisen kisaradan maahanmenovirheen laittamalla muutaman kyltin lämmittelyalueelle ja pysähtymällä kylteille, mutta eipä Tao tietenkään nyt mennyt kertaakaan maahan. Siispä otin seuraamista ja pysähtelin ja palkkasin istumista vierelläni. B-radalla Tao ei tarjonnut yhtään maahanmenoa ja oli kaikinpuolin pätevä, minä aiheutin kaksi yhden pisteen pistemenetystä eli Taon tulos tokalta radalta oli 98/100p.<br />
<br />
Eilen rallyvalkussa treenailtiin mm. peruuttamista, tässä Heidin video Kulon suorituksesta. Kylttikuja pyrkii auttamaan koiraan suoraan peruuttamisessa. Olen peruututtanut koiria lenkeillä metsässä välillä haastavissakin maastoissa, ylämäkeen jne. Voisi peruuttaa niitä rappusia ylös/alas ja tikapuita taakse. Sisällä meillä on kapeahko eteiskäytävä jossa ollaan myös peruuteltu. Jumppakurssin myötä Kulo oppi peruuttamaan takatassutargetille. Lisäksi olen tehnyt niiden kanssa sellaista tehokasta harjoitusta, että pyydän peruuttamaan ja samalla peruutan itse poispäin koirasta.<br />
<br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=pr7k5dzkBBc">Kulo peruuttaa</a><br />
<br />
Olen innostunut Sporttirakista! Lapsiperheen arjen ja työelämän yhtälöön ei helposti mahdu koiratreenien ja kisojen lisäksi aikaa luennoille osallistumiseen. Sporttirakin myötä voin kuunnella mielenkiintoisia luentoja kuulokkeiden kautta esimerkiksi koiria lenkittäessäni tai työmatkoilla. Olen esimerkiksi kuunnellut Krista Karhun oivia luentoja rallytokosta. Sari Paavilaisen luento koirien vireenhallinnasta ja Lotta Lehtisen luento Koiran kehonhallinnasta kuuluvat lemppareihini! Ilkka Hormilan luento koirien nenänkäytöstä ja Tuulia Abblebyn (meniköhän nimi oikein) luento koirien hormoneista olivat hurjan mielenkiintoisiaKatri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-89079507222441806912018-07-31T21:25:00.000+03:002018-07-31T21:25:20.730+03:00KoirahierojaopinnoistaAjattelin kirjoittaa pienen postauksen käymistäni koirahierojaopinnoista, jos jota kuta muutakin kiinnostaa ko koulutus :)<br />
<br />
Heti alkuun täytyy todeta, että koulua ei kannata aloittaa sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa on muita kiireitä. Opinnot vaativat paljon opiskelua, hierontaharjoittelua yms. Meidän ryhmästä putosi ehkä neljäsosa pois vuoden aikana. Viitisentoista reipasta pysyi menossa mukana ja sai todistuksen kouraansa. Kaikki aloittaneet olivat varmasti motivoituneita, enkä tiedä että oliko pelkästään koulun vaativuus keskeytyksen takana vai oliko muita henkilökohtaisia syitä. Sen tiedän, että ihan jokaisen meistä suurin pelko oli, että olisi sairastumisen vuoksi estynyt osallistumasta jollekin kouluviikonlopulle. Toki viikonlopun materiaalit sai koululta ja opiskelutoverit jakoivat ilomielin omat muistiinpanonsa, mutta se tunne kun yrittää saada anatomiankuvista kotona jotain tolkkua...Käytin Kulon syksyllä näyttelyissä ja ollessani sen kanssa näyttelykehässä, koulussa oli käyty läpi lonkan anatomia. Se tunne, kun yritti muiden muistiinpanoista päästä käsitykseen että mikä lonkan kyhmy, ulkonema, kuoppa, ... on mikäkin latinaksi ja suomeksi. Aikataulutus muuttui niin, että kouluviikonloput pysyivät pelkästään kouluviikonloppuina. :-D<br />
<br />
Syksyllä käytiin läpi hieronnan tärkeitä perusteita, mm. hieronnan indikaatiot/kontraindikaatiot, mekaaniset/fysiologiset vaikutukset, hierontaotteet teoriassa ja käytännössä, kylmä/lämpöhoito, venyttely, ... Luusto käytiin tarkasti läpi alkaen takapäästä; coxa, femur, tibia, fibula, siirtyen etupäähän, scapula, humerus, ulna, radius, kallo. Eri kuvakulmista, joka uloke nimeten. Välillä manasin että onko oikeasti joka ikiselle hemmetin luumöykylle ollut ihan totta pakko keksiä nimi ja haaveilin että löytäisin jonkun vielä nimeämättömän oleellisesti tärkeän möykyn jonka voisin nimetä Mureen kryyniksi :D<br />
<br />
Kun takaosan luustokohdat oltiin käyty läpi, alettiin sujuvasti opiskella takaosan lihaksia. Kun luustokohdat olivat tuttuja, oli helppoa tarkkaan tietää mistä lihas lähti ja mihin kiinnittyi. Sama etuosaan, selkään, vatsalihaksiin, kaulan lihaksiin, ...<br />
<br />
Ensimmäinen koe joulukuussa oli kirjallinen. Me kirjoitimme kynät sauhuten useamman tunnin. Koe sisälsi laajoja esseevastauksia (jossa varmistettiin että hieronnan perusteoria oli hallussa), mutta isossa roolissa oli pikkutarkka osaaminen: meidän tuli osoittaa osaavamme nimetä syksyllä opiskellut luustokohdat, lihasten kiinnittymiskohdat, funktiot ja venytykset.<br />
<br />
Keväällä opiskelutahti tuntui vain kiihtyvän. Opiskeltiin loput etuosan lihakset, selkä, kaulan lihakset, syviä lihaksia, nivelet, mennen koko ajan spesifimpiin tietoihin. Me piirsimme lihaskortteja, kirjoitimme yhteenvetoja ja taulukoita lihaksista, kiinnitimme näitä lappuja pitkin asuntojamme jotta voisimme keittiössä, olohuoneessa, jopa vessassa! - aina tilaisuuden tullen kerrata niitä. Tentimme niitä toisiltamme, tuskailimme yhdessä että kuinka kukaan voi nämä koskaan oppia. Ahkera pänttääminen kantoi hedelmää ja kevään näyttökokeen tyyppisesti suoritetuissa kokeissa luettelimme toisillemme Päivin valvoessa kymmeniä lihaksia, niveliä, hieronnan teoriaa, ... Jos joku herättäisi minut keskellä yötä ja pyytäisi kuvaamaan esimerkiksi latissimus dorsin insertio- ja origokohdat ja näyttämään ne koirasta tarkasti ja sen lisäksi osoittamaan lihaksen funktiot ja venytykset, minä varmaan latelisin ne kuin ulkomuistista. Todennäköisesti venytyksessä näyttäisin lihaksen venyttelyn tehoa lisäävän kierron ensin väärin, mutta sitten itseäni soimaten korjaisin ja manaisin kuinka supinaatio ja pronaatio menevät minulta välillä sekaisin.<br />
<br />
Koiran anatomian ja fysiologian syvällisen opiskelun lisäksi kävimme läpi erilaisia hoitomuotoja (esim. laser, tens), erilaisia harrastuslajeja ja niiden kuormittavuuksia koiran keholle, origo-insertio-tekniikkaa, syvähierontaa, trigger-käsittelyä (ja voi kuinka vaikeaa tuo onkaan - siinä on vielä paljon harjoittelua että sormituntuma kehittyy!)<br />
<br />
Perehdyimme erilaisiin kuntoutujiin osteopaatti Katriina Slotten vaativassa ohjauksessa, laajojen ja paljon harmaita hiuksia aiheuttaneiden (kunnes joku löysi hyvää, valitettavasti englanninkieliset, kirjallisuutta asiasta) kotitehtävien kautta. Kirjoitimme näppäimet sauhuten kuntoutussuunnitelmia, jotka tunnilla käytiin läpi, yksinkertaistaen, järkeistäen ja käytännön tasolle tuoden, turvallisuus huomioiden, muokaten toimivammiksi. Emme missään nimessä ole halajamassa fysioterapeuteille kuuluvaa koiran kuntoutusta, mutta meilläkin pitää olla ymmärrystä, mitä koiran kehossa tapahtuu erilaisten toimenpiteiden /vammojen seurauksena, voidaksemme hoitaa oman osuuttemme turvallisesti ja koiran hyvinvointia lisäävästi.<br />
<br />
Meillä oli pitkin vuotta useampia asiantuntijoita luennoimassa. Valovoimainen eläinlääkäri Pipsa Lampinen piti piiitkän päivän, jonka aikana sukelsimme ortopedisten ongelmien maailmaan. Aiheesta olisi varmasti voinut puhua viikon, kuukauden, vuoden, vuosiakin, mutta näinkin saimme todella tuhdin tietopaketin. Eläinlääkäri Johanna Virtanen puhui koiran fysiologiasta ja sairauksista, imusolmukkeiden tunnustelusta yms. Tuntui että opin elimistön aineenvaihdunnasta ja hormonitoiminnasta asioita, joita en ollut edes sairaanhoitajaopinnoissani ymmärtänyt. Tai ei ollut jäänyt mieleen.<br />
<br />
Oli monia muitakin vierailevia luennoitsijoita. Kaikilla oli paljon annettavaa ja vuoden aikana ymmärrys koiran hyvinvoinnista ja koirahieronnasta rakentui monesta palasesta laajaksi, syvälliseksi kokonaisuudeksi. Valitettavasti tätäkin kirjoittaessa tuntuu, että monia yksityiskohtia on jo unohtanut. :( Onneksi muistiinpanot ovat kansioissa, joista niitä voi helposti kerrata ja palautella mieleen.<br />
<br />
Koulua oli suurin piirtein joka toinen viikonloppu. Syksyllä jokaista viikonloppua odotti kuin kuuta nousevaa, mutta keväällä kesää kohti mentäessä alkoi väsymys painaa. Mietimme että tähän vaikutti kouluviikonloppujen jatkuva vaikeutuminen. Syksyllä opiskeltiin yksinkertaisia asioita, mutta kevättä kohden alettiin miettiä monimutkaisempia koiran hyvinvointiin vaikuttavia kokonaisuuksia. Enää ei ollutkaan niin helppoa pysyä kärryillä ja ymmärtää kuulemaansa. Toki loppukeväästä laajat kirjalliset kotitehtävät ja koulun päättötyö sekä isot tentit vaativat myös veronsa jaksamisen suhteen.<br />
<br />
Koulun aikana hieroimme projektikoiria, yhteensä 100h. Niistä kirjoitettiin kirjallisia analyyseja opettajalle ja keskusteltiin luokan kesken ongelmista ja onnistumisista, aina toki anonyymisti salassaolopitovelvoite huomioiden.<br />
<br />
Vuoden aikana ryhmämme, opettaja mukaanlukien, hitsautui tiiviiksi porukaksi. Tuntuu kummalliselta, että emme enää kahdesti kuussa kokoonnu samaan luokkatilaan. Onneksi yhteydenpito on jatkunut tiiviinä ja jatko-opiskelupäiviä suunnitellaan ahkerasti.<br />
<br />
Sitten yleisemmästä yksityisempään eli omaa pohdintaa.<br />
<br />
Oma koiranpito on kokenut koulun myötä aikamoisen muutoksen. Käytännöt niin arjessa kuin treeneissä ovat muuttuneet järkevämmiksi ja koirien hyvinvointia paremmin tukeviksi. Hieron koirani ainakin lyhyesti läpi ainakin kerran viikossa. Olisi pitänyt ottaa koiristani kuvia ja videota liikkeistä ja olemuksesta ennen koulua ja koulun jälkeen.<br />
<br />
Vuosi oli ankara tahdiltaan ja saimme paljon tietoa ja ymmärrystä. Mitä enemmän asioita olemme käyneet läpi, sitä enemmän on tullut ymmärrystä siitä kuinka paljon pitäisi ymmärtää vielä lisää. On lihaskireyksiä, joita en vielä osaa aukoa, en omiltakaan koiriltani joita hoidan paljon. Se syö naista, pakko myöntää! En tiedä opinko koskaan todella taitavaksi, sen aika näyttää. Se vaatii paljon työtä, erityisesti paljon erilaisten koirien hieromista, jatko-opintoja, syyseuraussuhteiden miettimistä jne.<br />
<br />
Välillä kun tuskailen oman keskeneräisyyteni kanssa (Päivi, älä käsitä tätä kritiikkinä koulua kohtaan, sä tiedät että mä tuskailen tämän asian kanssa varmaan hamaan loppuuni asti), täytyy muistella mitä hyvää olen saanut jo näillä taidoillani aikaan ja olla tyytyväinen siihenkin. Sain parannettua rakkaan Bensonini elämänlaatua sen viimeisinä kuukausina. Konkreettisia todisteita tästä oli esimerkiksi se, että jos se alkoi murista lapsille, osasin helpottaa sen oloa niin että hieronnan jälkeen se ei enää murissut vaan makoili tyytyväisenä. Kulon selkäkarvat törröttivät kuolleina pystyssä, eivät törrötä enää, taka-askel oli töpöttävää, on pidentynyt ja ravaa rennoon letkeästi. Ja osaan jo useimmiten hieroa sen niin, että saan sen takajalan ontumisen loppumaan (tosin se käyttää oikeaa takajalkaansa edelleen hieman jäykemmin kuin vasenta ja valitettavasti Flexadin ei ole kahden kuukauden syöttämisen jälkeen tuonut vielä sen liikkeeseen puhtautta, jatkan kuuria vielä kuukauden). Taon selkä oli jäykkä, on mennyt paljon parempaan suuntaan ja osaan seurata ja hoitaa sen rintalihasta jonka reväytti metsälenkillä vuosi sitten liukastuttuaan mutaisessa kohdassa. (Välillä Päivi on käynyt tekemässä faskia-käsittelyt ja tuntuu että Päivin käyntien jälkeen olen saanut omalla hieronnalla parempia tuloksia eli se tukee hyvin hierontaa ja tämän ja faskiahoidon omien hyötyjen vuoksi faskiaopinnot lienevät seuraavaksi opiskelun kohteena. <a href="http://www.kutsuvapauteen.com/2017/09/aquabarks-koiran-fasciamanipulaatiota.html?m=1">Tämän linkin takaa löytyy hyvä postaus aiheesta!</a>). Asiakaskoirissa on ollut tyytyväisiä koiria, jotka ensimmäisen kerran vihaisuuden/pelokkuuden jälkeen ovat muuttuneet hoitomyönteisiksi hierottaviksi. Tämä muutos tai kun koira oikein yrittää estää poislähtöni tarjoamalla itseään edelleen hierottavaksi, tuntuu tosi palkitsevalta.<br />
<br />
Valitettavasti kaikkia asiakaskoiria en ole osannut auttaa. Onneksi Tampereella on niin paljon taitavia osaajia, joten hyvillä mielin on voinut kehottaa hakeutumaan jonkun toisen pakeille tietäen että saavat avun. Sillä tavalla hyvillä mielin, että koira saa avun, mutta oikeasti sillä tavalla ihan hajoillen, että harmittaa kun ei vielä itse osaa auttaa kaikkia :-P (Toisaalta koulussa käsittelimme yhteistyötä eri ammattilaisten kesken ja ajatuksena nimen omaan se, että yhteistyössä on voimaa) Omien puutteiden tiedostaminen ruokkii tehokkaasti nälkää opiskella lisää. Teen koirahierontaa hyvin pienimuotoisesti, ja palasin juuri hiljattain toiseen palkkatyöhöni jota aloin tehdä osa-aikaisesti enkä sen ohella ehdi hieroa kuin pari-kolme koiraa viikossa. En tiedä uskallanko ikinä heittäytyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, mutta tiedonnälkää ja oppimishalua pitää ainakin ehdottomasti tyydyttää vielä lisää, jo ihan oman henkisen hyvinvointini kannalta :-D<br />
<br />
Jatko-opiskelua on hyvä jatkaa, koska olen saanut todella rautaisen perustan koiran lihashuoltoon. Sydämestäni kiitos, Päivi Kilponen, upeasta vuodesta jonka tarjosit minulle ja muulle luokalle! <3Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-3390049711958876552018-06-01T23:52:00.001+03:002018-06-01T23:57:09.610+03:00Loppu häämöttää!<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">En viittaa omaan loppuuni kuitenkaan :D</span><br />
<div>
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">Koirahierojakoulussa on tullut syyskuun alusta lähtien käytyä joka toinen viikonloppu. Päälle projektihieronnat 100h ja kaikki kirjalliset ja suulliset läksyt. Alkaa olemaan takki melkoisen tyhjä, mutta vielä olisi paras eli lopputentti edessä :D Mä myöhemmäksi omaksi ja jo ajankohtana muiden suureksi "riemuksi" kaivoin tentin sisältöä koululla open ja luokan kesken sovittaessa esiin näyttötutkinnon vaateet ja lueskelin niitä ääneen. Sieltä saatiin muutama juttu lisää jo muutenkin laajanpuoleiseen kokeeseen ja tämmöiset sisällöt olisi meidän kaikkien tarkoitus esittää:</span></div>
<div>
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- 20 lihaksen O-I-F latinaksi ja näytä t a r k a s t i kiinnittymiskohdat</span></span></div>
<div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="clacl-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="clacl-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="clacl-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- 8 lihaksesta hermo mikä hermottaa</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="cap7b-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="cap7b-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="cap7b-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- hermosto: yleistieto (keskus/ääreishermosto, liike/tuntohermo, afferentti/efferentti jne)</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="134ij-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="134ij-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="134ij-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- venytys 5 lihasta, passiivinen ja lihaskohtainen</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="elf8o-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="elf8o-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="elf8o-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- laserointi itse valittuun kohteeseen ja perustelut miksi laseroi</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="3d8aj-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="3d8aj-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="3d8aj-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- origo-insertio -käsittely 8 lihakseen</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="ccp46-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="ccp46-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="ccp46-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- pintafaskia-käsittely + perusteita</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="25ps4-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="25ps4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="25ps4-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- tutki koira: inspektio, palpointi, anamneesi (käynnissä nivelet, ravissa rakenne) - kerro mitä havaitset ja miten vaikuttaa hierontasuunnitelmaan</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="96nvk-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="96nvk-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="96nvk-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- koiran rakennetyyppi - mieti perusrakennetta yhdessä asiakkaan kanssa</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="6oe5o-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="6oe5o-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="6oe5o-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- harrastus: laji - keskustele asiakkaan kanssa, </span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="7bga4-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="7bga4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="7bga4-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">--- verryttely- ja jäähdyttely</span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="7bga4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="7bga4-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">--- ruokinta ja nesteytys</span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="7bga4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="7bga4-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">--- mitkä kohdat ko lajissa tyypillisesti jumiutuu ja miten ennaltaehkäistä</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="4ml30-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="4ml30-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="4ml30-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">--- asiantuntevaa jutustelua, opastusta, harrastuspolun rakentelua</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="1kap0-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="1kap0-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="1kap0-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- 2 loisen esittely (sanallisesti :D )</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="8s9oa-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="8s9oa-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="8s9oa-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- aseptiikka - putsaa välineet ja tila ja kerro mitä ja miksi</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="ajrdr-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="ajrdr-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="ajrdr-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- laadi asiakkaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma, kerro mitä ja miksi</span></span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; white-space: pre-wrap;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="d0cr5-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">- iliopsoas -käsittely</span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="d0cr5-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="d0cr5-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">Meillä oli keväällä toinen laaja tentti, jossa kerrottiin keväällä opiskeltujen (syksyllä opiskellut oli jo tentitty) 12 lihaksen O-I-F, 5 passiivista ja 2 aktiivista venytystä, hierontaotteet ja niiden fysiologiset ja mekaaniset vaikutukset, 2 nivelen (olka/kyynär/lonkka/polvi) rakenne (nivelsiteet, niveltyvät rakenteet jne), ko nivelen ongelmat ja hoitovaihtoehdot (pohjautuen mm. ell-luentoon). Selkälihakset (erector spinae, mediaalinen, intermediaalinen ja lateraalinen juoste ja näihin liittyvät asiat), kylmä ja lämpöhoidon toteutus, periaatteet ja vasta-aiheet, mobilisointi, nivelten testaukset, ... yms. Meidät oli jaettu kolmen hengen ryhmiin, eli oli kokeen tekijä, arvioija ja asiakas. Kokeen tekijä esitti kokeessa vaaditut asiat tekemänsä suunnitelman mukaisesti ja arvioija otti kokeen vastaan ja raportoi sitten Päiville suorituksen, toki Päivi ja apuope Tiina kiersivät myös itse kuuntelemassa kokeen sujumista. Tämä arviointi-kuvio takasi sen, että piti opiskella paljon omaa koetta laajemmin asioita, miten muuten olisit tiennyt esim. että tulivatko kaikki lihasten kiinnittymiskohdat sanottua..</span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span data-offset-key="d0cr5-0-0"><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">Meillä on luokasta tippunut varmaan kolmannes opiskelijoista pois, tahti on ollut aika kova ja kaikkien pahin pelko on ollut se, että on kipeänä eikä pysty tulemaan koululle. Aihe on kyllä hurjan mielenkiintoinen, motivaatio kantaa ja kannattelee ja tuntuu että tämä vuosi on antanut paljon! Kokeeseen pänttäämisen ohella olen kirjoittanut lopputyötäni, joka mulla on aiheesta Trigger-käsittelyt. Triggereihin kun törmää joka sessellä, niitä on ihmisilläkin kymmeniä, joten halusin syventää omaa ymmärrystäni aiheesta vielä lisää.</span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">Koulun jälkeen olisi tarkoitus kerrata asioita ja lueskella lisää. Olen kouluvuoden aikana ostanut kymmenkunta kirjaa jotka odottavat lukemista, ei vaan ole hirveästi ollut aikaa ylimääräiseen opiskeluun mutta niiden kirjojen lukeminenkin koittaa pian. Ja ihan aikuisten oikeasti, mä lähdin tähän koulutukseen oppiakseni hieromaan omat koirani mutta niin vain vei mennessään ja nyt tässä hierotaan koiria sen minkä ehditään ja mietitään erilaisia jatkokoulutusvaihtoehtoja ja tuskaillaan kun ei olla vielä riittävän hyviä (oonko mä ikinä omasta mielestäni riittävän taitava missään, lieneekin toinen kysymys mutta onneksi osaan elää oman epätäydellisen itseni kanssa pääsääntöisesti sopuisasti :D )</span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0cr5-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;">PS. Näillä kesäkeleillä, harrastakaa esijuottoa. Eli pari tuntia ennen treenejä juotatte koiranne kunnolla, esim. maustamalla veden ruoalla että varmasti juo </span></div>
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="dnsee" data-offset-key="ev8mu-0-0" style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; white-space: pre-wrap;">
</div>
</div>
Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-13975947857129569492018-04-21T21:07:00.001+03:002018-04-21T21:07:21.548+03:00Yksi on pois joukostammeEilen tuli kuukausi siitä, kun menin Bensonin kanssa uusimaan kipulääkereseptejä /miettimään kipulääkityksen jatkoa. Eläinlääkärintarkastuksessa löytyi sydämestä nopeasti kehittynyt paha sivuääni (4/6), menossa oleva polven ristiside ja runsaasta kipulääkityksestä huolimatta Benson aristi toista lonkkaansa, jossa oli pitkälle edennyt nivelrikkoa. Bensonin terveydestä murehtiminen alkoi mulla rakkaan villakoiran ollessa vasta 2,5-vuotias, kun vauhdikkaalta agilitypuudelilta löytyi lannerangasta spondyloosi ja alkava nivelrikko. Vuosi sitten aloin todella tehdä surutyötä sen tosiasian kanssa, että koska on aika tehdä viimeinen matka eläinlääkäriin. Tuolloin Benson levisi jäisellä pihalla ja sen nivelrikkoinen lonkka kipeytyi ollen useamman kuukauden huonona. Pitkäaikaissairaalla koiralla on vaikea tehdä päätöstä sen suhteen, koska raja tulee vastaan. Tuntui ihan mahdottomalta tehdä ratkaisua. Toisella oli kuitenkin elämänhalua, se leikki, lähti mielellään lenkille jne. Oli raskasta katsoa sen liikkumista kun näki ettei se ihan kunnossa ollut. Viimeisen puolen vuoden ajan pystyin helpottamaan sen oloa paljon hieromalla sitä säännöllisesti. Tuntui upealta, kun yleensä hieronnassa stressaava puudelini nukahti hierontaan tai kun sain hieronnalla hieman kärttyisäksi muuttuneen käytöksen pois. Bensonilla alkoi näkyä väsymistä, sen näki silmistä jotka eivät enää tuijottaneet enää niin kirkkaina ja välillä tuntui ettei se olisi jaksanut aina seurata mun jaloissa, mutta kun se mun perässä hiihtäminen oli sille Elämän Asia. Lasten itkiessä se ei enää aina jaksanut niin ulvoa. Lenkillä se innostuvana koirana saattoi toisinaan lähteä spurttaamaan Taon ja Kulon perään ja sai muutamia kertoja huonon olon. Vauhti alkoi muutenkin hidastua ja rauhoittua. Epäilin että sydämessä ei ehkä kaikki olisi kunnossa. Benson sai viimeisen puoli vuotta nukkua yöt mun jaloissa, tein silläkin tavoin osin surutyötä, tankattiin läheisyyttä puolin ja toisin. Viimeinen eläinlääkärireissu meni kauniisti. Benson leikki hihnallaan eläinlääkärin vastaanotolla. Kun terveystarkastuksessa kävi ilmi sydämen ja polven tilanne, purskahdin itkuun. Tiesin, että nyt oli koittanut aika. Onneksi oltiin päivän toiseksi viimeinen asiakas. Mentiin pihalle kevätaurinkoon kävelemään ja autoon istumaan, pidin Bensonia sylissä ja rapsuttelin. Se oli hyvin rauhallinen ja torkkui sylissäni. Eläinlääkärissä Benson sai rauhoitteen, ja luottavaisena se käpertyi syliini kerälle nukkumaan. Siitä se siirrettiin hoitopöydälle, jossa sai kanyylin tassuun ja nukutettiin ikiuneen. Benson sai mennä hyvin kauniisti ja levollisesti rakkaan emäntänsä ja isäntänsä seurassa. Silitin sitä viimeisen kerran, ja tajuntaan löi että nyt sai silittää joka paikasta, ei tarvinnut varoa kipeää jalkaa. Enää ei ollut vaivoja, ei kipuja.<br />
<br />
Monenlaisia ajatuksia pyörii päässä. Itsesyyttelyihin taipuvaisena ihmisenä mietin mitä kaikkia asioita olisin voinut tehdä Bensonille paremmin, mutta näillä mun resursseilla yritin huolehtia siitä niin hyvin kuin pystyin. Ikävä on kova, ei viime aikojen kipeää koiraa vaan sitä nuorta ja vauhdikasta Bensonia. Helpotuskin on suuri. Koti tuntuu paljon avarammalta, tyhjemmältä. Bensonin uurna on meidän kirjahyllyssä, pääsee varmaan Teiskon multiin, missä on monena kesänä saanut viilettää isolla pihalla ja hyppiä järveen.<br />
<br />
Toivottavasti isä heittelee Bensonille palloa niin paljon kuin mahdollista, siellä jossain <3<br />
Benson 14.11.2008-20.3.2018<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOzYCMGzUvXm4douU8HZk4PhpVvG6ntTVsVt20XIVoAGbuHZwufmXcKLlRdfPBTkwlzee6pfJIfXfuP2hRfsmpdCvhi1Oiow_Fmm-_VjrHi_iEH5dMO0bL9vkU_XioDOQLLl5RATzJA0lG/s1600/IMG_5512.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="994" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOzYCMGzUvXm4douU8HZk4PhpVvG6ntTVsVt20XIVoAGbuHZwufmXcKLlRdfPBTkwlzee6pfJIfXfuP2hRfsmpdCvhi1Oiow_Fmm-_VjrHi_iEH5dMO0bL9vkU_XioDOQLLl5RATzJA0lG/s320/IMG_5512.jpg" width="198" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC2ZEv7__6aZPRJg5kbf3TclqQwtVbGFw14kyIImxUkoYMDkQjR6QdGJIctE5b5DxWtm2hh9tFuuWlG1vcWmp1C6aQrMeix8BuXZSLvvOCMgtDLsgXt6PYejRQ9s0lKGfyuCZ3EOMsDF8o/s1600/IMG_8937+%25E2%2580%2593+Kopio.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="724" data-original-width="1600" height="144" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhC2ZEv7__6aZPRJg5kbf3TclqQwtVbGFw14kyIImxUkoYMDkQjR6QdGJIctE5b5DxWtm2hh9tFuuWlG1vcWmp1C6aQrMeix8BuXZSLvvOCMgtDLsgXt6PYejRQ9s0lKGfyuCZ3EOMsDF8o/s320/IMG_8937+%25E2%2580%2593+Kopio.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJgY-qg_rPFZpoRFvRsRIwh6SJcQFd00SNoeB4-tFdCN4aW0RC_2ZoAtMv29ujurlhGGw-_31yNwBkL1y3ZjWD47kNnHGwjcX59dR43IsyMfTPQMay4M6krJIp66lXfKetT3KiqvhlZNeL/s1600/DSC_0113.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1275" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJgY-qg_rPFZpoRFvRsRIwh6SJcQFd00SNoeB4-tFdCN4aW0RC_2ZoAtMv29ujurlhGGw-_31yNwBkL1y3ZjWD47kNnHGwjcX59dR43IsyMfTPQMay4M6krJIp66lXfKetT3KiqvhlZNeL/s320/DSC_0113.JPG" width="255" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkBtHfNVQceu2-0KHVAFUtwUnUVmY0ndFw9e7CnXdpxmqHCywS1jVF3P426IBmhfVyUHx-sKhJE6DYDhVmPJA58hUBqoTX2Cgrcrp87lee4L7N0U6CN2M93VCnqnEpE0In3Rnje_9YovRt/s1600/Benson+pomppaa+laiturilta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="914" data-original-width="1600" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkBtHfNVQceu2-0KHVAFUtwUnUVmY0ndFw9e7CnXdpxmqHCywS1jVF3P426IBmhfVyUHx-sKhJE6DYDhVmPJA58hUBqoTX2Cgrcrp87lee4L7N0U6CN2M93VCnqnEpE0In3Rnje_9YovRt/s320/Benson+pomppaa+laiturilta.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVIFv4ZIquzKMymaiq-zy0whiC4zsaZkVg0hwf6LRcI3pKkTPdczRKJK1tG3NkV7ZT6O6rYxb53v0NJPGMsq23VDq0bziGYgiS8DRbWHCTxtU80aROOHGUD9T5eXrGcMPLUDungx5rcrto/s1600/Benson+poseeraa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1266" data-original-width="1600" height="253" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVIFv4ZIquzKMymaiq-zy0whiC4zsaZkVg0hwf6LRcI3pKkTPdczRKJK1tG3NkV7ZT6O6rYxb53v0NJPGMsq23VDq0bziGYgiS8DRbWHCTxtU80aROOHGUD9T5eXrGcMPLUDungx5rcrto/s320/Benson+poseeraa.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT86RsQPooJH3CrMABhdTPtWLfdVdDXu0ZdUf0028JRXV2PFVEJVgcD0N5x7c2QQK97Ne0x_mEVlyDmOC1BmoISynHKlDWV028u8no2Ibyzur1Bv5UXF647wyjmLi0_lRJq4oCad8pubnx/s1600/Benson+kepitt%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1292" data-original-width="1600" height="258" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT86RsQPooJH3CrMABhdTPtWLfdVdDXu0ZdUf0028JRXV2PFVEJVgcD0N5x7c2QQK97Ne0x_mEVlyDmOC1BmoISynHKlDWV028u8no2Ibyzur1Bv5UXF647wyjmLi0_lRJq4oCad8pubnx/s320/Benson+kepitt%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgogbbcfJNqAtnzlyY40ZhMPHFE9KP4qKUOh6gvtmkoKUqLJMSyFuc4bSADbMQEEO6-wjNaBChnXvIbDdhSUolB1ucy-f-oxl779JtZ-qENB2QpS90OrK1YrvAO0iK3yRM23FDHRd_RhQ_h/s1600/IMG_7368.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="769" data-original-width="1600" height="153" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgogbbcfJNqAtnzlyY40ZhMPHFE9KP4qKUOh6gvtmkoKUqLJMSyFuc4bSADbMQEEO6-wjNaBChnXvIbDdhSUolB1ucy-f-oxl779JtZ-qENB2QpS90OrK1YrvAO0iK3yRM23FDHRd_RhQ_h/s320/IMG_7368.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhF7c1i6onjzt_wkdYnfQkldiOypNfuO1nW89yXjdgwT1YZ4HU-St2Nm1ac_JsoXZ55an0hKXvF5_OOsuSGQsL2Iqg-K-GnhqaHYkSynaoTQIwv2Cb1BMSy8fwAng-Y61dbJpWXk1i921XK/s1600/toko-koira.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1229" data-original-width="1600" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhF7c1i6onjzt_wkdYnfQkldiOypNfuO1nW89yXjdgwT1YZ4HU-St2Nm1ac_JsoXZ55an0hKXvF5_OOsuSGQsL2Iqg-K-GnhqaHYkSynaoTQIwv2Cb1BMSy8fwAng-Y61dbJpWXk1i921XK/s320/toko-koira.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir6t1_ylFOV1kDdfM_Lmjy-t4GM8puh7-e1UpQ36_0903s1uqGP-mO2x8EJQuYXAl4ec0JCrGFqC-60xVvp3sCw6B810TjmiRseI41z1jrDkG4Z-HHz7szpPY2MgCT8BciP91NxysayxpX/s1600/Seuraamista.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="891" data-original-width="1600" height="178" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEir6t1_ylFOV1kDdfM_Lmjy-t4GM8puh7-e1UpQ36_0903s1uqGP-mO2x8EJQuYXAl4ec0JCrGFqC-60xVvp3sCw6B810TjmiRseI41z1jrDkG4Z-HHz7szpPY2MgCT8BciP91NxysayxpX/s320/Seuraamista.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8dBqCgtbONlmbxDomneKBYcbiomIqaxSdANe5YpUo1qYj6zRmUnmBbSzdkjS73w_X_z84shkBQ7sXlAbFoIuGujaWKAqTBf1P6kLabiGd-wD1BAp4MeTk9lQ-p_PR3bodIBiW-krmXMMA/s1600/huoltop%25C3%25A4iv%25C3%25A43.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1404" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8dBqCgtbONlmbxDomneKBYcbiomIqaxSdANe5YpUo1qYj6zRmUnmBbSzdkjS73w_X_z84shkBQ7sXlAbFoIuGujaWKAqTBf1P6kLabiGd-wD1BAp4MeTk9lQ-p_PR3bodIBiW-krmXMMA/s320/huoltop%25C3%25A4iv%25C3%25A43.jpg" width="280" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3elUznBqqsclPhxlNlaaaA3OGosR2cOXtVhWFZIfhAb3-cUBSLaKrHBdHEDMBm7jEf9UJokRgeLHIdsc4coxoqTHkrmgeUW-zV6N-ROpvwFXJo51ANd4gR9BE5vUzUpU5ywfcnCTu5enQ/s1600/IMG_0537.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="936" data-original-width="1600" height="187" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3elUznBqqsclPhxlNlaaaA3OGosR2cOXtVhWFZIfhAb3-cUBSLaKrHBdHEDMBm7jEf9UJokRgeLHIdsc4coxoqTHkrmgeUW-zV6N-ROpvwFXJo51ANd4gR9BE5vUzUpU5ywfcnCTu5enQ/s320/IMG_0537.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoaYWSQMuXUsFHusg5i5GthPdAq2FuzXKolfsSDblZM6jxkdcX-2QnyVKn0yvQXMFtUXCS-6-boszOrqFEAIafrCPy-rtG9C3fg8LrmId_D8X4egft0W3akaZOFnuUfWJUaCWKLUYwprSQ/s1600/IMG_1474.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1099" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoaYWSQMuXUsFHusg5i5GthPdAq2FuzXKolfsSDblZM6jxkdcX-2QnyVKn0yvQXMFtUXCS-6-boszOrqFEAIafrCPy-rtG9C3fg8LrmId_D8X4egft0W3akaZOFnuUfWJUaCWKLUYwprSQ/s320/IMG_1474.JPG" width="219" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipsBgBu_tkjZWeUYvleyeN-XaPCk7GuRa6lvTUoPjxcPyZM6fleZJmyYIs4rohGhM4uJuv0yAm3Sw5dA-VfpQgY_nxfQCIBT7hZoi2LP0MVjHIesXl-y6bJMPnxQY1AVdISE-KXkwPg6A_/s1600/IMG_1407.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1046" data-original-width="1600" height="209" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipsBgBu_tkjZWeUYvleyeN-XaPCk7GuRa6lvTUoPjxcPyZM6fleZJmyYIs4rohGhM4uJuv0yAm3Sw5dA-VfpQgY_nxfQCIBT7hZoi2LP0MVjHIesXl-y6bJMPnxQY1AVdISE-KXkwPg6A_/s320/IMG_1407.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7sFw-wVAlUZdWE02X9lgrOyDKJLv_ycMGP7AO7qtFLzdi4LPELnji5e0zTvl-sRmQWEWYg6wKbNJ-tfl4k3mTDZsuGV5B5JEnpdELW29W4ar8KnlwfZEaiPC-7DUy3K4Q4_A1hIJmZ8gp/s1600/IMG_8498.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="886" data-original-width="1600" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7sFw-wVAlUZdWE02X9lgrOyDKJLv_ycMGP7AO7qtFLzdi4LPELnji5e0zTvl-sRmQWEWYg6wKbNJ-tfl4k3mTDZsuGV5B5JEnpdELW29W4ar8KnlwfZEaiPC-7DUy3K4Q4_A1hIJmZ8gp/s320/IMG_8498.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimaMLp-_epX3kWCMlvirR0V45xYeplQIMlSKRJssjp-i1_JA_bvOuSZ4oG2jYIJBk4TwCxvh96QqAweY11DKByWfFVT_yfxRnxIRxBYp68iNOabOVRBs0hXepFM4K0bR-J48J8uqsd7LTi/s1600/IMG_8784.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="1600" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimaMLp-_epX3kWCMlvirR0V45xYeplQIMlSKRJssjp-i1_JA_bvOuSZ4oG2jYIJBk4TwCxvh96QqAweY11DKByWfFVT_yfxRnxIRxBYp68iNOabOVRBs0hXepFM4K0bR-J48J8uqsd7LTi/s320/IMG_8784.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI9iM0eRzKjBDj05F6bz9whO8Z58cev0qfhT2kgwb5d4r4Tw43zd5akttdLvSnedwe6iv9t3xDUI8AYi_QxxqJpw6WOr4DQIAsCadSAwhtVymBLgQWYKwxGyvTAW9zvGxkwMq3UDBBX0eu/s1600/Benson+pinteess%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="712" data-original-width="960" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgI9iM0eRzKjBDj05F6bz9whO8Z58cev0qfhT2kgwb5d4r4Tw43zd5akttdLvSnedwe6iv9t3xDUI8AYi_QxxqJpw6WOr4DQIAsCadSAwhtVymBLgQWYKwxGyvTAW9zvGxkwMq3UDBBX0eu/s320/Benson+pinteess%25C3%25A4.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYCpNm8tPdW_8O3grOmk9LRbPGOM5i2SdmYkfPsPRoSh-7m_IdE1mkNIJf__cZRbxYM2Rtgnt1SjGCpRm20Elgh2vcMGtoAc46NrvgaYONVSlqagdaAUEbSDJsa-ZwCFzIjUV3rezzj2xR/s1600/pennut+ruskeat+003.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYCpNm8tPdW_8O3grOmk9LRbPGOM5i2SdmYkfPsPRoSh-7m_IdE1mkNIJf__cZRbxYM2Rtgnt1SjGCpRm20Elgh2vcMGtoAc46NrvgaYONVSlqagdaAUEbSDJsa-ZwCFzIjUV3rezzj2xR/s320/pennut+ruskeat+003.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8qZMkc4fIm6f4N_lqI_FByYT1nf9gSuZUSy1nUfbtiFocexF6LaXRi5BOkVisuOd1POC2KOIbCCz-Q305AEQwK_OZ9enzd-ogSROulYbaXs0Dq9Pv6V6dG1Cj1ZOx6Ss4cNq5JwoaSuVs/s1600/Benson+pinosi+lelut+%25283%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8qZMkc4fIm6f4N_lqI_FByYT1nf9gSuZUSy1nUfbtiFocexF6LaXRi5BOkVisuOd1POC2KOIbCCz-Q305AEQwK_OZ9enzd-ogSROulYbaXs0Dq9Pv6V6dG1Cj1ZOx6Ss4cNq5JwoaSuVs/s320/Benson+pinosi+lelut+%25283%2529.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA-S0Syy4JfSRelnfx6xw41aGlwHr9t8y6_PQZTGPKExyE1B9CmdIcm2h4fcgaEbqNlaObjV9bcjOyioS32We6tip7fpLyaSBmqF_zEhQkwZueuOohIm8zkyxI1mOJxJeY7fw9JIXA6BAH/s1600/12072009357.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA-S0Syy4JfSRelnfx6xw41aGlwHr9t8y6_PQZTGPKExyE1B9CmdIcm2h4fcgaEbqNlaObjV9bcjOyioS32We6tip7fpLyaSBmqF_zEhQkwZueuOohIm8zkyxI1mOJxJeY7fw9JIXA6BAH/s320/12072009357.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzEqBgQfk-MJi4SAkQIJdn6AN-mnaCEMr6aG_TJeZHTOh_SmZcIaKFVtLYkMgxpvqo3hMJqku30tgIlz-8zc8MCeo8NkazrLUXjxi3xxmkFFVXMw2BtDINqr4PmD0fbUBdt-ipw95vUqLD/s1600/18066_328067823335_757453335_4674171_5464051_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="268" data-original-width="558" height="153" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzEqBgQfk-MJi4SAkQIJdn6AN-mnaCEMr6aG_TJeZHTOh_SmZcIaKFVtLYkMgxpvqo3hMJqku30tgIlz-8zc8MCeo8NkazrLUXjxi3xxmkFFVXMw2BtDINqr4PmD0fbUBdt-ipw95vUqLD/s320/18066_328067823335_757453335_4674171_5464051_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg40iVvPlhAou-9BMVNQglSDsuxf2ABGO4FQx7LP516KUkj5YE7vMtmb3Vo-fdyPUjLoPPtUoO7qLieYfALcqpQOKufqxc0ojJHr0Iu6LZAN31XTAcuTvlj6HsrMVcYjZpNifY0EYtLatqz/s1600/IMG_6381+%25282%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg40iVvPlhAou-9BMVNQglSDsuxf2ABGO4FQx7LP516KUkj5YE7vMtmb3Vo-fdyPUjLoPPtUoO7qLieYfALcqpQOKufqxc0ojJHr0Iu6LZAN31XTAcuTvlj6HsrMVcYjZpNifY0EYtLatqz/s320/IMG_6381+%25282%2529.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSVT0HbgpIKu1ogEYQtmsBW110_Mft10SpLoD-uNDoYPiagWstCPMzsASiW6mFofnroXzPEl6v-rfX_DXX2aN7DYfQAEqH9rDvTVovsvhT4vJsO2V55oAw237SviY2vTWBjS08BhBnriUo/s1600/Kes%25C3%25A4%25C3%25A4+Teiskossa+%252820%2529.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSVT0HbgpIKu1ogEYQtmsBW110_Mft10SpLoD-uNDoYPiagWstCPMzsASiW6mFofnroXzPEl6v-rfX_DXX2aN7DYfQAEqH9rDvTVovsvhT4vJsO2V55oAw237SviY2vTWBjS08BhBnriUo/s320/Kes%25C3%25A4%25C3%25A4+Teiskossa+%252820%2529.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLWAkiNZZYsuVFTszfghaZLaD52jW3HKJlaonm3Cz_U8Fv-oq4UIkwjGB0V7cyYvQ09qZ-GiDVGcaVbh00tTUeqfNHqVZNeyLgz706dZYXicZtVXu_i-ONzqFiosraOj7s7ejNUh6QVyzX/s1600/IMG_1948.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1125" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLWAkiNZZYsuVFTszfghaZLaD52jW3HKJlaonm3Cz_U8Fv-oq4UIkwjGB0V7cyYvQ09qZ-GiDVGcaVbh00tTUeqfNHqVZNeyLgz706dZYXicZtVXu_i-ONzqFiosraOj7s7ejNUh6QVyzX/s320/IMG_1948.JPG" width="224" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaFwvEvsDwON2YzrEMybjGMLPH8ZDBaEnixS-OqUjHK6fqQdu5wzrGAV3hzaiteSZwSzcQ9EzPsTsX3Ba7x0cliffC1fCnOnP5Mr1fQSjqkP5qOw7X5KyJNGHTk4bHaa9511ZAc1RowaSY/s1600/IMG_4935.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1428" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaFwvEvsDwON2YzrEMybjGMLPH8ZDBaEnixS-OqUjHK6fqQdu5wzrGAV3hzaiteSZwSzcQ9EzPsTsX3Ba7x0cliffC1fCnOnP5Mr1fQSjqkP5qOw7X5KyJNGHTk4bHaa9511ZAc1RowaSY/s320/IMG_4935.JPG" width="285" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbRMQgJp55t6BqrvyuusNQZ2DEZC225IrAokEMawNWn4PXvn_IAM27re14XSKVR-CrqTXYbUr-OHMuF_gIP31CVVTdmW2YP-foHG0M7szT-2s5_Tzi2Ny07HE_AXct3yE0HRNTd9FNnIAF/s1600/IMG_9483.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbRMQgJp55t6BqrvyuusNQZ2DEZC225IrAokEMawNWn4PXvn_IAM27re14XSKVR-CrqTXYbUr-OHMuF_gIP31CVVTdmW2YP-foHG0M7szT-2s5_Tzi2Ny07HE_AXct3yE0HRNTd9FNnIAF/s320/IMG_9483.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVxV4e9bLJW_-EMVpwabXBxDnatMKX5gcGQHeJecN0S0WyODoYEEZRpp9d5KsD1kN9ZgreV6LVQCzaWGgGoD0tGan-6OGf9B67ovWZxt4pgCO93MLsieGz1LZJgZnmV2txWRdUOxyni9OB/s1600/IMG_0841.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVxV4e9bLJW_-EMVpwabXBxDnatMKX5gcGQHeJecN0S0WyODoYEEZRpp9d5KsD1kN9ZgreV6LVQCzaWGgGoD0tGan-6OGf9B67ovWZxt4pgCO93MLsieGz1LZJgZnmV2txWRdUOxyni9OB/s320/IMG_0841.JPG" width="213" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzKQ7qkstQUyQrcviB0O0G7hr8FgFe2V07AEslipfmJ3NN5mj_d5yG08a22O9Cv1O9BpKYhjSu4uPWA1WTdpf2kuPRJPbf01FTX1yxkbDXZE606bwiFZzBoCWhbMlBTIUpHJJeCdXmmw1S/s1600/IMG_8105.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1188" data-original-width="1600" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzKQ7qkstQUyQrcviB0O0G7hr8FgFe2V07AEslipfmJ3NN5mj_d5yG08a22O9Cv1O9BpKYhjSu4uPWA1WTdpf2kuPRJPbf01FTX1yxkbDXZE606bwiFZzBoCWhbMlBTIUpHJJeCdXmmw1S/s320/IMG_8105.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVqjGE4Z0F9Z5lNSodFCaRossL1ZtLFsVRv52dZ_SHDu1BPF_5iq5eME-SzrjRPr9nDTC0h7a3eCN_FJ-GjZSI4GmnClmOCsK2nQNIt3E7ctBuPDjXvdK_QgLV2vsz562oB5UChv6pKt6_/s1600/10154421_10152435158183336_8265897030383970527_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="717" data-original-width="960" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVqjGE4Z0F9Z5lNSodFCaRossL1ZtLFsVRv52dZ_SHDu1BPF_5iq5eME-SzrjRPr9nDTC0h7a3eCN_FJ-GjZSI4GmnClmOCsK2nQNIt3E7ctBuPDjXvdK_QgLV2vsz562oB5UChv6pKt6_/s320/10154421_10152435158183336_8265897030383970527_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGDyPTdB5kH-odZg5g82j2l74C5PqDHmSiNS_kqW2YPEnCbjJMIethncb0LtSIqduPrrD-Z7nd9PiWPxXfZYgS2cOSjaghbig2K7CJLW1ub7X58x2x5XEM0mR8M2_NY_N-cOv-koYCs5QK/s1600/WP_20140728_23_59_40_Pro%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGDyPTdB5kH-odZg5g82j2l74C5PqDHmSiNS_kqW2YPEnCbjJMIethncb0LtSIqduPrrD-Z7nd9PiWPxXfZYgS2cOSjaghbig2K7CJLW1ub7X58x2x5XEM0mR8M2_NY_N-cOv-koYCs5QK/s320/WP_20140728_23_59_40_Pro%255B1%255D.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieBIwPwyLSm9p4Ag0Flhmct8BjecrwvWwy0vIomdGUuxvVQ0CZ6asMpHI1mtgDEtRnqe-Us-ZOrNGz5f8JTbuaNXJ0GPVggMFYeJkHIlRBGgOfmFX1m3HcUaXZbea5VdB6gQyQ7k976jqP/s1600/27+apulaiset+tarkkailevat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieBIwPwyLSm9p4Ag0Flhmct8BjecrwvWwy0vIomdGUuxvVQ0CZ6asMpHI1mtgDEtRnqe-Us-ZOrNGz5f8JTbuaNXJ0GPVggMFYeJkHIlRBGgOfmFX1m3HcUaXZbea5VdB6gQyQ7k976jqP/s320/27+apulaiset+tarkkailevat.jpg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKDLrK0LtPKXFxtmkuDm5NVTfdCou6ubZg1fAIsAjRrQA90Tct5gSgCAckgBuWm8iUerhSwZWkdXd4ecKY8gQFw-qPZ6L_67FawfviEH_tD35QBW6odykKOUod4czdDnIv8X9VoZ5uamei/s1600/WP_20140809_21_39_10_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKDLrK0LtPKXFxtmkuDm5NVTfdCou6ubZg1fAIsAjRrQA90Tct5gSgCAckgBuWm8iUerhSwZWkdXd4ecKY8gQFw-qPZ6L_67FawfviEH_tD35QBW6odykKOUod4czdDnIv8X9VoZ5uamei/s320/WP_20140809_21_39_10_Pro.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7BVwaT4gMkAERRHIirCtYeUh1LcvvfHVHRsae0S4sT91IMeESPveYJ9BLNbt0Jeka6z-3sakzdPCkix24M3RpGN7yyugXzKxFk_cnHwa5ac7tvOP9zG5gZ_e7aawm6RZKnhgffOJ1kXQo/s1600/enni+ja+benson.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="960" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7BVwaT4gMkAERRHIirCtYeUh1LcvvfHVHRsae0S4sT91IMeESPveYJ9BLNbt0Jeka6z-3sakzdPCkix24M3RpGN7yyugXzKxFk_cnHwa5ac7tvOP9zG5gZ_e7aawm6RZKnhgffOJ1kXQo/s320/enni+ja+benson.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqeQoikiCHqcTpmE1PDSIU7nmPGf4csJEm7LgknBJafB5WZHvMvTwC0B233mRvAw3Sb6OjcOFC8QjFQ4413XcwccOi3G-xfxbq3a_FyCUI4sudXacT_fifqJxvbIPAJgG_lstEYSYIE2i-/s1600/Benson.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="995" data-original-width="1600" height="198" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqeQoikiCHqcTpmE1PDSIU7nmPGf4csJEm7LgknBJafB5WZHvMvTwC0B233mRvAw3Sb6OjcOFC8QjFQ4413XcwccOi3G-xfxbq3a_FyCUI4sudXacT_fifqJxvbIPAJgG_lstEYSYIE2i-/s320/Benson.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy9AZyg3JB0A-muCk6fTVSgHa09Z-VMPvOfRRxeeIYE9e_8NE3flhoE6BR-vv5nd_6DumueZFT1DmAoM0iotetF8_fXE2UfN7gTu8e6oDG_GtJ06puA5JBy8sfAZ8AHf4I_mTygJYtVfkL/s1600/benson1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="608" data-original-width="1080" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy9AZyg3JB0A-muCk6fTVSgHa09Z-VMPvOfRRxeeIYE9e_8NE3flhoE6BR-vv5nd_6DumueZFT1DmAoM0iotetF8_fXE2UfN7gTu8e6oDG_GtJ06puA5JBy8sfAZ8AHf4I_mTygJYtVfkL/s320/benson1.JPG" width="320" /></a></div>
<br />Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-55966395333986520242018-01-29T12:58:00.003+02:002018-01-29T12:58:45.184+02:00Vuosi polkaistu käyntiinBlogi jatkuu hierojakoulupainoitteisena, koska nyt omien koirien kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty ja ovat tunnin jos toisenkin toimineet hierontauhreina, ei mitään uutta siis... Hyvin ovat osaansa sopeutuneet ja kaikki ovat iloisen oloisia. Bensonin takia olen ehkä tyytyväisin että pääsin tähän kouluun. Sen kanssa on aina ollut hankalaa viedä sitä hierojalle, kun se jännittää niin paljon eikä rauhoitu hoitoon. Mamman käsittelyyn on helpompi rauhoittua, ja nähtiinpä sekin ihme, että Benson nukahti hierontaan (vieläpä kun hieroin sen heikomman takajalan nelipäistä reisilihasta)! En olisi ikinä kuuna päivänä uskonut että tällainenkin voisi olla mahdollista, lehmienkin lentämisen uskoin olevan enemmän mahdollista. Kulo on mulle täydellinen harjoituskappale. Se ei onnu, mutta liikkuu ravissa vähän vinottain, ottaa oikealla takajalalla lyhyempää askelta, ja vetää tietyt paikat toistuvasti jumiin. Mulla on (ainakin) yksi jumikohta, jonka aukomista en ole vielä saanut ratkaistua (meillä on vielä koulussa käymättä läpi mm. trigger- ja origo-insertio-käsittelyt), mutta moneen jumiin olen keksinyt tavan jolla saan ko kohdan aika mukiinmenevästi auki. Pohdiskelua on auttanut koulussa saavutettu ymmärrys lihasten kiinnittymiskohdista. Mutta opintomatka on vasta alkutaipaleella ja jatkuu...<br />
<br />
Joululoma koulusta tuli tosi tarpeeseen, olin ihan tooosi poikki syksyn jälkeen. Sain luettua yhden kirjan ja askarreltua lihaskortteja lisää, projektihierontoja tein hyvin vähänlaisesti. Tammikuun puolivälin kouluviikonlopun lähestyessä en olisi millään malttanut odottaa että on lauantaiaamu ja saa mennä kouluun imemään oppia.<br />
<br />
Lauantaina Päivin kanssa käytiin läpi mm. selkänikaman anatomiaa ja niveltä yleisesti ottaen. Tutustuttiin laserhoitoon. Nyt en muista mitä muuta käytiin läpi. Ainakin hännän hieromista käsiteltiin ja saatiin kotiläksy. Iltapäivällä meille tuli puolustuvoimista kaveri kertomaan sotakoirien käytöstä Suomen maanpuolustuksessa. Keskustelimme mitä kannattaa huomioida tietyntyylisten vahvojen koirien hieromisessa, että homma sujuu ilman turhia konflikteja. Näistä käytännön vinkeistä saa omaan työkalupakkiin välineitä. Luento-osuuden jälkeen saimme nähdä työnäytöksen, jonka jälkeen osa meistä pääsi hieromaan (sota)koiran. Kivanoloinen koira, joka saa elää monipuolisesti tehden, rakastettuna työkaverina ja perheenjäsenenä.<br />
<br />
Sunnuntaina Turusen Virpi kävi pitämässä meille selkäpäivän. Virpi on koirahierojaksi valmistuttuaan jatkanut opiskelua, selän traktio- ja mobilisointihoitoihin ja faskiakäsittelyihin. Saimme ymmärrystä mm. selän kunnon arviointiin, koiran selän kuormituskohdan arviointiin, röntgenkuvien löydösten vaikutusten koiran vointiin pohtimiseen etc.<br />
<br />
Edellispäivänä, lauantaina käytiin läpi kotitehtävä joka oli kuvitteellinen asikas case. Keskustellen käytiin läpi, mitä asiakkaalta kysellään ennen hoitoa, millaisia asioita voisi olla asiakkaan koiran oireiden takana, millainen hoitosuunnitelma tehdään etc. Sitten alkoi sellainen teoriapaukutus, että iltapäivällä oli paukut aika vähissä ja taisin illan olla kiukkuinen kun olin niin väsynyt :D Käytiin läpi värttinä- ja kyynärluu. Luustokuvat olivat useammasta eri suunnasta, jolloin päästiin niin lähelle kolmiuloitteista havainnollistamista kuin paperilla on mahdollista. Latinankieliset sanat olivat aika pitkiä ja jotenkin oli vaikeaa sisäistää, että miten ne menivätkään. Kun luurangosta käytiin samat kohdat läpi. Opiskeltiin myös olka-, kyynär-, lonkka- ja polvinivel nivelsiteineen ja muine anatomisine kohtineen, niveltyyppeineen, liikesuuntineen jne. Ja toki taas monesta eri kuvakulmasta. Iltapäivällä käytiin läpi nivelten mobilisointihoito jota harjoittelimme toisillemme, ja päivän lopuksi meille tuli muutama asiakas hierottavaksi ja opettajat seurasivat meidän työskentelyämme.<br />
<br />
Eilen päivä alkoi puoli yhdeksältä ja päättyi vähän ennen viittä, parilla erittäin lyhyellä tauolla pidettynä. Puhumassa oli eläinlääkäri Pipsa Lampinen, mahtava persoona ja viihdyttävä esiintyjä rautaisella ammattitaidolla. Pipsa kertoi että hän oli ollut ortopedisessa koulutuksessa ulkomailla jossa oli viikon ajan käsitelty patellaluksaatiota ja sen erilaisia hoitomuotoja. Nyt edettiin vähän reippaammalla tahdilla kun kahdeksan tunnin aikana käytiin pitkälle yli kaksisataa pp-diaa jonka aikana käsiteltiin niin selän kuin nivelen ja luiden kehityshäiriöitä, sairauksia, hoitomuotoja, murtumia ja kipulääkitystäPäivän ehkä suurin ymmärrys tuli röntgenkuvan rajallisen informaation ymmärryksestä ja magneettikuvan merkityksestä, jos oikeasti halutaan ymmärtää oireilun taustalla olevia syitä.Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-41824084015841342782017-12-21T23:24:00.001+02:002017-12-21T23:24:09.345+02:00KoulukuulumisiaKoirahierojakouluopintoja on nyt syksy takana ja olen koulusta joululomalla. Ajattelin hyödyntää loman lukemalla kirjoja, joiden lukemiseen ei koulun ollessa päällä riittänyt aikaa. Eikä kyseessä ole kaunokirjallisuus, ehei, nyt lukulistalla olevat kirjat käsittelevät koiran nivelvaivoja, ravitsemusta ja doboa. :D<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1eNvo7slSiueOyz4tcdb14b0bihzljuaNMvinu-sNL1jipE6jTxiIRWbRokObxJF4yLUKFOPPe0QGKO3XZdQR-4ItaELBh8-IrUZLMkspRqNIkAlGYyojqYaY9wRQLA9X9aQEv7sNL0Lj/s1600/koulu2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="637" data-original-width="359" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1eNvo7slSiueOyz4tcdb14b0bihzljuaNMvinu-sNL1jipE6jTxiIRWbRokObxJF4yLUKFOPPe0QGKO3XZdQR-4ItaELBh8-IrUZLMkspRqNIkAlGYyojqYaY9wRQLA9X9aQEv7sNL0Lj/s320/koulu2.JPG" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Koulu on yllättänyt työläydellään niin minut kuin muutkin. Aihe on mielenkiintoinen, mutta hommia saa painaa. Yhtään koulupäivää ei saa jättää väliin, muuten on aika tuskaa yrittää kiriä koulupäivän aikana läpikäytyjä asioita ja pian sitä tipahtaa kärryiltä niin, että saattaa leikki loppua kesken. Kun käytin Kulon näyttelyssä, multa jäi puoli koulupäivää ja eivätkös käyneet juuri silloin lonkan luustokohdat. Mulla oli ihan hirveä angsti että en ikinä opi niitä, mutta kun niitä vaan syksyn mittaan sinnikkäästi pänttäsi niin sainpas kesytettyä mokoman luunkappaleen!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI9Vb14-Wd3y2n5SMR-E-oi-6eGDD-xNYOgYXfwo5EqPcgFueHgUPxEo87fC3y5HtRqqtuDSKer4F5lXo3rLTYoqBxNDyDslEmR_VMDhg9J-zMbHSNrPhCcmrCqv0I4lUZTgv24xmMbIKN/s1600/koulu1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="637" data-original-width="1132" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI9Vb14-Wd3y2n5SMR-E-oi-6eGDD-xNYOgYXfwo5EqPcgFueHgUPxEo87fC3y5HtRqqtuDSKer4F5lXo3rLTYoqBxNDyDslEmR_VMDhg9J-zMbHSNrPhCcmrCqv0I4lUZTgv24xmMbIKN/s320/koulu1.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koulunkäyntiavustajani</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Päivin taktiikka on käydä pikkuhiljaa koirahierojan työssä tarvittavat asiat läpi monelta kantilta edeten. Siis ei niin, että opiskellaan yhden päivän aikana koko koiran anatomia, vaan viikonlopun aikana opiskellaan aina joku luu luustokohtineen, muutama lihas origo-insertio-funktio-venytys (paperilta, luurangosta ja lopuksi koirasta) ja hieronnan teoriaa ja käytäntöä. Alkuun luustokohtien tankkaus latinaksi (ja suomeksi) tuntui tuskaiselta, mutta syksyn mittaan olemme huomanneet, että monet asiat toistuvat ja niissä on tiettyjä lainalaisuuksia. Lihasten origot ja insertiot vain vilisivät silmissä ja menivät keskenään iloisesti sekaisin. Siis niin, että toki suurinpiirtein osasi vaikka kesken unien herätettynä kertoa missä mikäkin opiskeltu lihas sijaitsee, mutta ne origot, ne insertiot... Mä opiskelijana opin parhaiten, no, kertaamisen ja kertaamisen lisäksi kuvamuistia hyödyntäen. Niinpä piirsin jokaiselle käydylle lihakselle oman kortin. Toiselle puolelle tuli lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi, toiselle puolelle origo, insertio, funktiot ja venytys. Näitä kortteja sitten järjestelin esim. sen mukaan, mitkä aikaansaavat lonkan ekstension eli ojennuksen tai mitkä kiinnittyvät tuberositas tibiaan eli sääriluun kyhmyyn. Omat korttinsa tein hieronnon teoriasta, ja näitä olisi joululoman aikana tarkoitus vielä kehitellä lisää, esim. hieronnan indikaatiot ja kontraindikaatiot, fysiologiset ja mekaaniset vaikutukset, lämpö ja kylmähoito, venyttelyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGutp1ks9hw_vChTiAE7ngItSfO-5A0YfqOoD074pfnCw7-RCCNQ6_CkEkJ61KUibxuAAANJZEP2NigTCN3aEzJVXOpqkyFc0IZkQ7944SZZVrf_rpsC-qXFs7FM7P7uLDGVRVgvUc7OCV/s1600/koulu4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="533" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGutp1ks9hw_vChTiAE7ngItSfO-5A0YfqOoD074pfnCw7-RCCNQ6_CkEkJ61KUibxuAAANJZEP2NigTCN3aEzJVXOpqkyFc0IZkQ7944SZZVrf_rpsC-qXFs7FM7P7uLDGVRVgvUc7OCV/s320/koulu4.jpg" width="177" /></a></div>
<br />
<br />
Viimeisellä kerralla ennen joululomaa oli koe jossa tentittiin syksyllä käydyt asiat. Suullisessa osiossa opettaja/apuopettaja otti yhden kerrallaan huoneeseen ja tentti opiskeltuja asioita, joita piti joko selittää, näyttää tai näyttää koirasta/luurangosta. Kirjallisessa kokeessa oli paksu nivaska papereita ja kysyttiin juuri niitä inhottavia pikku asioita, mitä aina muistaa kokeissa vihanneensa. Oli kirjallisessa osiossa toki laajoja esseitäkin. Suulliseen tenttiin meni mulla puolisen tuntia ja kirjalliseen kolme tuntia. Osa kertoi tenttineensä yhteensä viisi tuntia. Ihan kunnon rutistus. Tänään tuli tulokset, ja mä sain molemmista osioista vitosen eli hyvin meni :) Tästä on hyvä jatkaa!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4jeEQJHEauypa-F3oWPpC51R2aFmZfz1e0FjKDv35b62aRLqUI4kJmSmIlYaoxDNdRivi3YWJeL2hyphenhyphenQvdqQqFVH68E9B79o63usK9FD-gB-VdeZ6nDlZ3yBaqVaKzl3fufsdVWxIRUdIj/s1600/koulu3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="637" data-original-width="1132" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4jeEQJHEauypa-F3oWPpC51R2aFmZfz1e0FjKDv35b62aRLqUI4kJmSmIlYaoxDNdRivi3YWJeL2hyphenhyphenQvdqQqFVH68E9B79o63usK9FD-gB-VdeZ6nDlZ3yBaqVaKzl3fufsdVWxIRUdIj/s320/koulu3.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksi epätoivoinen yritys hahmottaa kokonaisuutta..</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Projektihierontoja olen tehnyt muiden koirille yhteensä 35 tuntia ja omia olen hieronut vähintään yhtä monta tuntia. Tokikaan näitä omien hieromisia ei lasketa siihen sadan hierontatunnin vaateeseen, mutta omilla on hyvä harjoitella, ja sitten seurata millaisen vasteen ne saavat/tuleeko hierontareaktioita. Olen tuskaillut, että löydän paljon jumeja/kuonaisia kohtia yms, mutta en saa hierontani aikana niitä kokonaan pois. Toisinaan tuntuu, että joihinkin kohtiin en saa mitään eroa. Olen jo oppinut, mitkä ovat kivoja jumikohtia, jotka saa helpommin avattua. Selässä rintarangan ja lanneselän ylimenokohta tuntuu monella olevan jumissa mikä toki selittyy paikan kuormituksella, mutta silti ärsyttävää kuinka pirun vaikeaa tuntuu selkälihaksia olevan siitä kohtaa saada pehmitettyä. Lannekalvon aluetta saa melko helposti pehmeämmäksi, ja joillain koirilla joilla on siihen tullut suoranaiset paukut, saa huomattavankin hoitotuloksen aikaiseksi. Yhtä kaikki, ärsyttää että en osaa vielä kovinkaan paljoa.<br />
<br />
Kannustavaa on ollut, että moni koira on omistajansa mukaan hieronnan jälkeen piristynyt, alkanut venytellä, lakannut peitsaamasta, lakannut puremasta kylkiään, lakannut murisemasta, alkanut leikkiä. Suurin tekijä mikä tässä motivoi, on se kun voi auttaa eri-ikäisiä, erirotuisia ja erilaisen taustan omaavia koiria. Ja onhan tämä ihan hemmetin, hemmetin mielenkiintoista! Meidän opiskelijaryhmässä vallitsee hyvä henki ja oppitunneilla tiukan teorian läpikäymisen ohella käydään antoisia keskusteluja. Uusia ystäviäkin on tarttunut matkaan. Hyvää vastapainoa lasten kanssa kotona ololle.<br />
<br />
<br />Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-16550763139735195402017-10-19T22:36:00.000+03:002017-10-19T22:37:21.279+03:00Hyvinvointia oppimassaLoppujen lopuksi ei kovin kauan tarvinnut miettiä, että miten sitä ylimääräisen aikansa käyttäisi ja elämä osoitti jälleen, että maailmassa on vaikka mitä mukavia vaihtoehtoja.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Tokoilun loputtua aloitin Taon ja Kulon kanssa fh-jäljen treenaamisen. Hommasin läheltä treenipellon (kiitos pellonomistajan!) ja käytiin siellä elokuussa aktiivisesti treenaamassa. Tao on tosi luontainen, tekee hommia huolellisesti ja kuono syvällä maassa. Se ei tarvitse mun apuani ja ymmärsi nopsaan, että ei saa kiirehtiä vaan tehdään tarkasti. Kulo taas... Sillä raukalla on vähän turhan kiire. Se menee eteenpäin jo ennenkuin on ehtinyt namipalan syödä ja sillä nousee kuono herkästi. Jos tulee hankala kohta, se kääntyy katsomaan mammaa apua pyytääkseen. Kulolle olen alkanut tunkea nameja syyyvälle ruohon sekaan, jotta tämä tukisi kuonon maassa pysymistä ja toisaalta ei voisi hätäillä kun namit eivät olisi niin helposti löydettävissä. Kiitos Helenalle kultaakin kalliimmista neuvoista <3</div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWn5lPbdeElf-zM9GHO2RIwCTIchpWIeeqei_edk-OR8IrIzsajBf0LLsN3XqTCLGBsJHRouJd_F-WfDFciIh22xsu-GvUGOZ3Slm_-zkRvwZcSepjzj1-Vs1KiGxRbj6hxPnudEMpp8rQ/s1600/P1009242.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWn5lPbdeElf-zM9GHO2RIwCTIchpWIeeqei_edk-OR8IrIzsajBf0LLsN3XqTCLGBsJHRouJd_F-WfDFciIh22xsu-GvUGOZ3Slm_-zkRvwZcSepjzj1-Vs1KiGxRbj6hxPnudEMpp8rQ/s320/P1009242.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="font-size: 12.8px;">Jälkitreeneissä auringonlaskun tunnelmissa</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9cOtn7esmJKxcOeWRw7kcO-RAfq4RoYu9GJOvJBrVE1RgPTVdPfd4UueKoQZ6efSRcv6V4l0N__TZKPNs26qoA9lQvnKPwY1_-UMZd7SNwBrWCagMWGnSWNZJ7yaItPp61Pu4aKCAPNFE/s1600/P1009182.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9cOtn7esmJKxcOeWRw7kcO-RAfq4RoYu9GJOvJBrVE1RgPTVdPfd4UueKoQZ6efSRcv6V4l0N__TZKPNs26qoA9lQvnKPwY1_-UMZd7SNwBrWCagMWGnSWNZJ7yaItPp61Pu4aKCAPNFE/s320/P1009182.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="font-size: 12.8px;">Kulo jäljestämässä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Taon kanssa aloitettiin tokon voittajan liikkeiden treenaaminen. Tykkään Taosta vuosi vuodelta enemmän. Sille on tullut sisua ja se pystyy elämään epävarmojen hetkien kanssa paineistumatta, ainakin näissä jutuissa mitä ollaan nyt viimeksi tehty. Tao on sellainen onnimanni. Olen suunnitellut treenit niin, että voi olla vire korkealla ja silti on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistua. Pilkottu kokonaisuuksia siis hyvin pikkuruisiin osa-alueisiin, jotta oikeasti ei olisi liian montaa kriteeriä kerrallaan, mitä opetellaan. Tao on tietyllä tavalla herkkä koira. Herkkyys ei tarkoita sitä, että ei saa epäonnistua kertaakaan treenin aikana. Enemmän opetellaan että kuinka epäonnistumisen jälkeen jatketaan vain hyvällä mielellä yrittämistä, ja on tärkeää että epäonnistuttuaan on mahdollisuus onnistua, jos se ei onnistu ilman apuani niin sitten autan, olen koirani tukena. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6rS-AVc_dypYue2aUbodzu2N-tjvVgAFFvwooE8KBkmH0oXq8Wcv2DkVpxTfkZCBL6FbsrfIac080nNYW4vhuXMx1v4PuPYevEYraJhmiYwQ55Q0p0kZVJEXrFoTbsLonaDKF74JjLCEY/s1600/P1009137.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6rS-AVc_dypYue2aUbodzu2N-tjvVgAFFvwooE8KBkmH0oXq8Wcv2DkVpxTfkZCBL6FbsrfIac080nNYW4vhuXMx1v4PuPYevEYraJhmiYwQ55Q0p0kZVJEXrFoTbsLonaDKF74JjLCEY/s320/P1009137.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kulon kanssa on tehty vähän rallytokon temppuja. Ja se pyörähti elämänsä ensimmäisen ja viimeisen kerran koiranäyttelyissä, koska saimme enemmän kuin mitä lähdimme hakemaan (H:n sijaan EH :D ) ja Kulo on nyt Suomen tottelevaisuusvalio. Painakaa mieleenne nimi Vlatislav Vojtek ;)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4gVaOMduPBSwq0yknRhjJXkoKLZQ6SxX_V_SZN4l4kqdyhbcxN_ul64xudL3-n-ZvCqUuWRWJfF34BmdROLWBDTCPMhqqdWXIgOW96aWoMGUZhazpVFt14raqIpOjO8dwHqrJUITbVrIm/s1600/P1009312.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4gVaOMduPBSwq0yknRhjJXkoKLZQ6SxX_V_SZN4l4kqdyhbcxN_ul64xudL3-n-ZvCqUuWRWJfF34BmdROLWBDTCPMhqqdWXIgOW96aWoMGUZhazpVFt14raqIpOjO8dwHqrJUITbVrIm/s320/P1009312.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ja nyt syyskuun alun jälkeen en ole treenannut juuri mitään koirieni kanssa, vaan ne ovat joutuneet olemaan innokkaan hierontaharjoittelun uhreina kun aloitin koirahierojaopinnot <a href="https://koirahierojat.wordpress.com/">Tampereen koirahierojakoulussa</a>. Eivät tosin tunnu pistävän pahakseen, enemmän on jonoa kuin katoa. Kulolla alkaa toukokuusta lähtien törröttäneet selkäkarvat olla sileät, Benson seisoo suorana (keväällä se oli ihan kierossa) ja Taon liikkuminen on paremmannäköistä. Kulo ajoittain liikkuu jo tosi kivan näköisesti, ajoittain se ottaa takajaloilla lyhyempää askelta. Tulee vaatimaan säännöllistä hoitamista koko lopun elämänsä. Taolla on selässä tiukka lihaskireys, jota en saa auki. Olen projektihieronta-asiakkailtakin löytänyt yhtä sun toista, mutta läheskään kaikkea en vielä osaa hoitaa. Turhauttavaa. Mutta vastahan tässä on koulua kuukausi takana, pitää antaa itselle armoa ja aikaa. Tiedon- ja oppimisen jano on valtavaa. Sekin on ärsyttävää, ettei ehdi opiskella niin paljon kuin haluaa, mutta yritän hyödyntää jokaisen joutilaan hetken, ja esim. yöllä vauvelia keinutuolissa heijatessa on hyvä aika päntätä anatomiaa, jos vaan suinkin jaksan. Mutta eipä tässä vapaa-ajan ongelmia ole :)<br />
<br />
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi0nklx8wLH2PT967f8zhA69e85z8tgbc-isT_zv7wMclRSef2OxF9zMDnK5Gz2cignN4D5gWu5elZCtnjTOp-lZB1zypf6if5-wxOEVH2l6s8i94uAr9miy2fsGsgNJ1ACgR79L6DVqb1/s1600/P1009336.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi0nklx8wLH2PT967f8zhA69e85z8tgbc-isT_zv7wMclRSef2OxF9zMDnK5Gz2cignN4D5gWu5elZCtnjTOp-lZB1zypf6if5-wxOEVH2l6s8i94uAr9miy2fsGsgNJ1ACgR79L6DVqb1/s320/P1009336.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfphn_ClFEt4BTXyY6OpPR4vv13ZowxhAlz4oTtN6C6hd178-bos_UrzNXA-eQkYFl1hzZBe_c-ALwQ6FYWT3Ib9u8oUiHGdeRvniWOzQGdIvS800x7zwWCAZwe014Zj-Pik0qCxrWgdWW/s1600/P1009193.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="901" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfphn_ClFEt4BTXyY6OpPR4vv13ZowxhAlz4oTtN6C6hd178-bos_UrzNXA-eQkYFl1hzZBe_c-ALwQ6FYWT3Ib9u8oUiHGdeRvniWOzQGdIvS800x7zwWCAZwe014Zj-Pik0qCxrWgdWW/s320/P1009193.JPG" width="180" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2B-bdVRsjsfrtJRToX4VTl4AHVjKz8UwN63UF6RIvT2vG53HFuBBiCx1Y9mmXGts2uTTnjbPCT9b6LKLQ5zutnxqXzJs5-gCQsOxMPW9Pa1b8L61vJ8V9jgnpqe_96A1mErsSWn-rt8ey/s1600/P1009320.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2B-bdVRsjsfrtJRToX4VTl4AHVjKz8UwN63UF6RIvT2vG53HFuBBiCx1Y9mmXGts2uTTnjbPCT9b6LKLQ5zutnxqXzJs5-gCQsOxMPW9Pa1b8L61vJ8V9jgnpqe_96A1mErsSWn-rt8ey/s320/P1009320.JPG" width="320" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZT5TuhJUwAC-mzPCJoh9Dx8MSVAhX_iCXhKaY9eq1AZlFd8jwRBfID5t3WSQ7xeRI7EdXohxvSbpCyvcni2ZNCM3hx33v9h50GSE8T-9_MtkQB72x5-Z2-yolq8BHFHfnzOFQdPzVrT7T/s1600/P1009332.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZT5TuhJUwAC-mzPCJoh9Dx8MSVAhX_iCXhKaY9eq1AZlFd8jwRBfID5t3WSQ7xeRI7EdXohxvSbpCyvcni2ZNCM3hx33v9h50GSE8T-9_MtkQB72x5-Z2-yolq8BHFHfnzOFQdPzVrT7T/s320/P1009332.JPG" width="320" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzqXbUGHPPMzmGua59WyhH0YpupbSF0QbpKkauI_IpseRrTG8laM2g0_SSWlbhYDtzgSMyRCjwHqnr06z9iALv2L5TrRzjEq3WslaEFJ2SnA23CmcqHpKmPwCmSn5oTj65zDUhjZtHdvnA/s1600/P1009185.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="901" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzqXbUGHPPMzmGua59WyhH0YpupbSF0QbpKkauI_IpseRrTG8laM2g0_SSWlbhYDtzgSMyRCjwHqnr06z9iALv2L5TrRzjEq3WslaEFJ2SnA23CmcqHpKmPwCmSn5oTj65zDUhjZtHdvnA/s320/P1009185.JPG" width="180" /></a></div>
<div>
<br />
Koirahierojaopiskelua on ollut nyt joka toisena viikonloppuna. Päivät ovat teorian- ja käytännöntäyteisiä. Olen opiskellut hoitotyön opettajan pätevyyden, ja olen ilolla pannut merkille, kuinka taitavasti Päivi on koostanut jokaisen koulupäivän sisällön niin että monipuoliset opetusmenetelmät vuorottelevat pitäen kaikki oppimiskykyisinä koko pitkän päivän ajan. Päivän loputtua, kotia kohti lähtiessä, sitä huomaa että onkin todella todella puhki :-D Parikymmenhenkinen opiskelijaryhmä on jo nyt hitsaantunut hyväksi yhteishengeltään, innokkaasti keskustellaan, kysellään, pohditaan, harjoitellaan. Viikonloppujen välissä opiskellaan anatomiaa ja kertaillaan luentodioista teoriaa ja olemme aloittaneet opiskelijahieronnat, joita tehdään vuoden aikana yhteensä 100 tuntia. Paljon on opittavaa ja ihaillen sitä katsoo koulun vanhoja oppilaita, jotka ovat apuopettajina, ja tuntuvat tietävän ihan hurjan paljon. On vielä vähän epäuskoinen olo, että voinko minäkin keväällä olla noin viisas. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBzgX4n0Ribj9mvEnuGhyphenhyphen7Nd0eRY6NFQ71RIn48dGsxTcdgduTQkZVEJjGx5bxxI7q_1E3GASKnuGa9ODYsKZUk-jOwgjWO5TzcIkZhmeXrzIOPyM85ukTVC5GjMqr-DadbniqGaNG1OP2/s1600/P1009325.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBzgX4n0Ribj9mvEnuGhyphenhyphen7Nd0eRY6NFQ71RIn48dGsxTcdgduTQkZVEJjGx5bxxI7q_1E3GASKnuGa9ODYsKZUk-jOwgjWO5TzcIkZhmeXrzIOPyM85ukTVC5GjMqr-DadbniqGaNG1OP2/s320/P1009325.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbeDJ3Qms8byf9cBMv3UlSxs0Q3JY1VzdEPxGvffwxEX7SmASQrV9WI7kPABErVxP_Q1oTx7_6Y2dv65accQQ4yd4RhzV97i8GUAjqQpau3aRd_eJzbwLQb2I4VHYhUyNKucZZWHf0DFw6/s1600/P1009329.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbeDJ3Qms8byf9cBMv3UlSxs0Q3JY1VzdEPxGvffwxEX7SmASQrV9WI7kPABErVxP_Q1oTx7_6Y2dv65accQQ4yd4RhzV97i8GUAjqQpau3aRd_eJzbwLQb2I4VHYhUyNKucZZWHf0DFw6/s320/P1009329.JPG" width="320" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kulon mystistä oireilua pari vuotta tuskailtuani minulla on ihan valtava tiedonjano koiran hyvinvoinnista huolehtimiseen, joten olen kuin nälkäkuoleman partaalla oleva ruokapöydän ääressä ahmien. Tähän mennessä ollaan käyty läpi hieronnan fysiologisia ja mekaanisia vaikutuksia, yleisluustoa, pinnallisia lihaksia, hierontaotteita ja lonkan ja takaraajojen luuston anatomiaa. Olemme käyneet läpi muutaman yksittäisen lihaksen origon, insertion, funktion yms. Ja näitä tietoja syvennetään lisää, samalla kun käydään myös uusia asioita läpi. Päivi ei ole vielä paljastanut kaikkea, mutta pieniä teasereita on tullut keitä on tulossa puhumaan. Ensi viikonloppuna opiskellaan koiran ravitsemusta. Kirjoittelen blogiin tunnelmia koulusta talven mittaan :) On hetkittäin jo käynyt mielessä, että ehkä kaikella on tarkoituksensa. Hierojakoulu vie paljon aikaani, joten olisi tavoitteellisen tokoilun yhdistäminen tähän rinnalle tässä elämäntilanteessa onnistunut? Toivon myös, että jatkossa osaan huolehtia koirieni hyvinvoinnista ja lihashuollosta niin, että ainakaan venähdysten/lihasjumien takia ei tule pahempia vammoja vaan hoito alkaa heti ennenkuin ongelmat pahenevat ja tulee kompensaatioseurauksia. Ja koska olen erinomaisen taitava syyllistämään itseäni kaikista koirieni terveysongelmista, saan pientä lohtua siitä, että jatkossa osaan nopeammin ja paremmin auttaa niitä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNbjo_IKlp-nccrDQCBhne0IZTKdH3G8NQIUERzDCWGYsa7GAs8l86pIFhkuKH3yB-fWt-gqO2AyTyLu0NAHkGgIdyCb6ttX_jtziXsFYhhunq5ScjawH82FUKKMRmjDoex05hd5yBVJNT/s1600/P1009379.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNbjo_IKlp-nccrDQCBhne0IZTKdH3G8NQIUERzDCWGYsa7GAs8l86pIFhkuKH3yB-fWt-gqO2AyTyLu0NAHkGgIdyCb6ttX_jtziXsFYhhunq5ScjawH82FUKKMRmjDoex05hd5yBVJNT/s320/P1009379.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="font-size: 12.8px;">Innokas lenkkiporukka Kulon Love-tyttärellä täydennettynä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi12tluZ4o1YVimFJgMdcP02WEyiorH92fFBkecTKRlNGKp5ukMvjN2Er544rpY-dHtYA9Wo63JI_b0PSYAgTS00z_db6xZb8YYnLa2RHiUy4xWatNOZVsVHqUNckzJ87F2LbNOaMXyl_7i/s1600/P1009404.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi12tluZ4o1YVimFJgMdcP02WEyiorH92fFBkecTKRlNGKp5ukMvjN2Er544rpY-dHtYA9Wo63JI_b0PSYAgTS00z_db6xZb8YYnLa2RHiUy4xWatNOZVsVHqUNckzJ87F2LbNOaMXyl_7i/s320/P1009404.JPG" width="320" /></a></div>
</div>
Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-23008884883323935452017-08-07T11:50:00.001+03:002017-08-07T11:50:37.111+03:00SuunnanmuutosPidettiin keväällä Tamskin valkku1:n talvikauden päättäjäiset ja käytiin yhteenvetoa kuluneesta talvesta ja mietittiin ensi kauden tavoitteet. Lausuin ääneen, että maajoukkueeseen haluaisimme vuoden päästä. Kesällä treenattaisiin lähikentällä eteenmenoa varmemmaksi ynnä muuta ja tulevana kautena tehtäisiin kokonaisuustreenejä, häiriöitä ja varmuutta lisää.<br />
<br />
Toukokuun lopulla päästin koirat uimaan ensimmäistä kertaa. Kulo meni lujaa ja liukastui ja uimisen jälkeen sillä jäi sään kohdalta karvat pystyyn, oire joka yleensä Kulolla viittaa lihaskireyteen. Tästä muutaman päivän jälkeen käytiin paimentamassa pentuporukalla ja Kulokin sai mennä. Liukkaat koiraamattomat lampaat ja kiihkeä kokematon koira, taas mentiin liian vauhdikkaasti ja Kulo juoksi vielä päin aitaakin. Onneksi oli hieronta aika pian tämän jälkeen. Koira olikin aivan törkeän jumissa.<br />
<br />
Hieronnan jälkeen Kulo oli parempi, mutta karvat törröttivät vielä ja kokeillen siltä löytyi lihaskireyksiä. Käytin lisää hierottavana, toisellakin hierojalla. Karvat vaan törröttivät ja Kulo käytti takajalkojaan jotenkin köpösti, ei venytellyt takapäätään normaalisti ja saattoi lenkillä kerran pari keventää oikeaa takajalkaansa. Purin tuskastustani Päiville. Himmailin Kulon menoa, en antanut olla vapaana pihalla, emme treenanneet tokoa muuta kuin liikkeiden alkuja ja jotain sellaista mielentilatreeniä mikä ei edellyttänyt koiran juoksemista. Keksin, että Kuloltahan on varmasti SI-nivel lukossa, se auki ja meno jatkuu entiseen tapaan. Käytin Airilla kraniosakraalihoidossa. (Se pahuksen SI-nivel oli Kulolta auki.) Airi huomasi, että Kulo reagoi oikean polven alueeseen ja suositteli, että veisin Granholmille tutkittavaksi. Varasin ajan, se oli viime viikon torstaina.<br />
<br />
Lähdettiin Turkuun viettämään Ennin 3-vuotissyntymäpäivää.<br />
<br />
Kulo oli onnellinen. Odotusaulassa se viritteli vetoleikin. Lääkärintutkimuksessa se seisoi tyytyväisenä eikä siltä tullut kipureaktioita tutkiessa. Sai nukutuspiikin persaukseen. Vielä senkin jälkeen Kulo olisi vetoleikkinyt, ilopilleri. Kuvista paljastui lohduton löytö. Muuten kaikki (ranka kauttaaltaan, lonkat, polvet, takajalan varpaat) priimaa, mutta kintereissä oli nivelrikkoa joka oli edennyt uudisluun muodostumisvaiheeseen.<br />
<br />
Kohtalontoverin Airin kanssa olen saanut lisätietoa vaivasta. Joka on vuosien mittaan paheneva. Hoito on kipulääkitys tarvittaessa ja oikeanlainen liikkuminen, eli kaikki äkkinäiset spurttailut, kaarrokset, jarrutukset yms pois. Epäilemme, että Kulon kesällä 2014 tapaturmaisesti saama vamma on johtanut takajalkojen muuttuneeseen käyttämiseen ja tämä yhdistettynä takajalkojen suoriin kulmauksiin on johtanut nivelrikkomuutoksiin.<br />
<br />
Näin ollen en näe mitenkään mahdollisena, että me jatkamme tavoitteellista tokoa. Laitoin eilen eroilmoituksen Valmennusrenkaaseen.<br />
<br />
Nyt mietin, että millä saan toiminnanhaluisen, juoksemista rakastavan työnarkomaanini pidettyä onnellisena ja kivuttomana.<br />
<br />
Aikoinaan innostuin valtavasti agilitysta Bensonin kanssa. Sen ollessa kisavalmis, siltä löytyi spondyloosimuutos selästä ja agility loppui kuin seinään. Olin hajalla, mutta tämä tragedia johti kahteen asiaan: päädyin ottamaan seuraavaksi koiraksi bordercollien, jonkan kanssa olisi enemmän harrastusvaihtoehtoja (mikäli terveyssyistä jotain ei voisi harrastaa). Toinen seuraus oli, että tutustuin tokoon, ja tämä kiehtova laji vei minut täysin mukanaan ja etenkin Kulon ansiosta pääsin sellaisiin paikkoihin ja porukoihin, joissa en olisi koskaan kuvitellutkaan olevani.<br />
<br />
Nyt tuntuu, että meidän elämässä kääntyy jälleen yksi sivu. Aloitan kuukauden päästä urheilukoirahierojaopinnot (mikä ajoitus!) ja nyt tässä mietin erilaisia vaihtoehtoja, mitä voisimme rakkaan, rakkaan Kuloseni kanssa tehdä. Sydämeni pohjasta toivon sille mahdollisimman kivuttomia vuosia mahdollisimman monta.Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-5857978657867639772017-05-09T23:29:00.002+03:002017-05-09T23:29:35.534+03:00Touhukas kevät takana, ja lyhyesti taidan laittaa ajatuksia ja kuulumisia koiraharrastusrintamalta :-)<br />
<br />
Tuntuu että tänä keväänä olen saanut ottaa Kulon kanssa askeleen eteen- (vai taakse?)päin. Kulo oli syksyllä pentuepisodin jälkeen pitkällä kuntoutuslomalla, ja pikkuhiljaa loppuvuotta kohden palailtiin treenikentille. Yllätyin, kuinka hyvin Kulo muisti oppimansa asiat, ja nekin jotka olivat unohtuneet, palautuivat nopeasti. Sitten meillä oli edessä viisi koetta tammi-maaliskuussa + tokon valmennusrenkaan näyttökoe.<br />
<br />
Olen tähän asti Kulon kanssa tavoitellut koko ajan tekemiseen vauhtia, vauhtia ja vauhtia. Sanoinko jo vauhtia? Ja motivaatiota. Ja itsevarmuutta. Palkkaa on tullut, lelut ovat lentäneet ja on hetsattu ja viritelty. Olemme tehneet haastaviakin treenejä, mutta ajatuksena suoritus- ja itsevarmuuden lisääntyminen. Virheisiin olen puuttunut pehmeällä kädellä ja olen antanut Kulon räksyttää minulle takaisin. Se on tuntunut saaneet paljon itseluottamusta ja rutiinia moneen asiaan.<br />
<br />
Voisi kuvitella, että minulla olisi suoritusvarma koira?<br />
<br />
Se tunne alkoi hiipiä pikkuhiljaa. Tampereen koe oli ensimmäinen vuoden tauon jälkeen. Seinäjoella Kulo oli maha sekaisin, Kuopiossa sillä oli lihasjumeja. Merkit eivät olleet niin selvät että olisin vielä huomannut mitään. Vantaalla lauantain kokeessa iloitsin kunnossa olevasta koirasta, jolla riitti vauhtia. Pieniä hamoja sattui, kuten että Kulo nousi istumaan luoksetulon jätössä. Vantaan sunnuntain kokeessa minäkin sen huomasin... Kävelimme kehään... Yhdessä? Ei aivan. Vieressäni käveli olento, joka katseellaan zuumaili mitä kentällä olisi hänelle tarjolla. Näennäisesti tuli kanssani, mutta henkisesti oli jo menossa tekemään. Ei oikeastaan tuntunut tarvitsevan minua. Liikkeiden alussa näennäisesti istui sivullani, mutta ajatus oli jo lähes täysin edessä olevassa tehtävässä. Niinhän siinä sitten kävi, että sitä kaatuu omaan näppäryyteensä. Me molemmat. Kulo hyppynoudossa tuli niin vauhdilla, että kapulan ehti ottaa matkalla mukaan, mutta hypystä tultiin iloisesti ohi. Ohjatussa noudossa hän siinä juostessaan yhtäkkiä keksi että liikkurilleko se kapula kuuluisikin viedä. Ikinä treeneissä käynyt mielessäkään, ei vaikka oltaisiin tehty sellainen asetelma, että liikkuri olisi seissyt minun vieressäni palautuksessa.<br />
<br />
Sitten kävi niin onnellisesti, että me pääsimme tokon valmennusrenkaaseen.<br />
<br />
Renkaan leiri oli huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Koutsimme Christa ja Satsu olivat suunnitelleet kehän, jossa oli haastetta. Oli luoksetulo diagonaalisesti kentän poikki, kiertohyppynoudon hyppyjen välistä, jne. Kulo jäi kyllä hyvin selkeästi kiinni, että se ei liikkeiden alussa yhtään kuunnellut virittelyjäni, ja sännätessään matkaan unohti mitä oli tekemässä ja keksi kaikkea ylimääräistä. Olin ajatellut että kehä ei ollut mitenkään poikkeuksellisen vaikea, mutta jos aivot on kiinni niin kyllä siinäkin haastetta tulee.<br />
<br />
Olen silti todella ylpeä rakkaasta työkoirastani. Nyt olen aloittanut työskentelyn kohti yhteiseen kuplaan pääsemistä. Onneksi on kokeneita treenikavereita ja koutseja tukena. Ja ihana koira jonka kanssa treenata.<br />
<br />
Olemme lähteneet liikkeelle liikkeiden alkujen kaavamaisuuden purkamisesta ja minun merkitykseni vahvistamisesta. Motivaatiota tulisi saada enemmän minun suuntaani. Kulo on lähtenyt mukavasti vastaamaan tähän, vaikka ihan hirveästi ei olla ehditty treenata. Paljon olisi mielentila-, tekniikka- ja kokonaisuustreeniä tehtävänä ennen SM:iä. Tekniikkaan ei ehdi ihmeempiä muutoksia tehdä enkä riskeeraa että olemassaoleva tekniikka leviäisi, siinä pääpaino onkin suurimpien virheiden karsimisessa: kapulan pyöräytys ja stoppien hitaus. (Stoppien kouluttamisesta voisin tehdä oman pohdiskelupostauksen, olen mielessäni pyöritellyt stoppien kriteeriä ja erilaisia treenitapoja ja stoppitreenin kuormittavuutta koiran kropalle). Mainittakoon vielä seuraamisen peruutus. Muutamissa liikkeissä yritän työstää ennakointia vähäisemmäksi (ruutuun, merkille menot). Eteenmenoon haluaisin lisää varmuutta (kukapa ei). Kiertohyppynoudon hypyn poimimista pitäisi vahvistaa ja tehdä siitä kannattava ja kiva leikki mutta myös vastuuttaa koiraa. Palkkaustatapaani olen lähtenyt muuttamaan, enemmän sosiaalisen palkan suuntaan ja vähemmän lelupalkkaa, tavoitteena saada rentoutta. Ohessa lihashuoltoa ja kuntotreeniä pyöräillen ja juosten.<br />
<br />
Taon kanssa luovuin agilityn ryhmäpaikasta. Jatkossa humputellaan agilitya silloin tällöin. Tähän on johtanut monta syytä, tärkeimpänä se, että halusin lopettaa lajin kun 5-vuotias jättini yhä on kunnossa. Me tulemme kokeilemaan erilaisia lajeja. Ensimmäisenä lähti kokeiluun dobo. Kaksi kertaa ollaan käyty ja molemmat tykätään! Minä tokalla kerralla vielä enemmän, kun laitoin hanskat käteeni, niin ettei namia antaessa tarvitse pelätä käsien puolesta. Taolle joulukuinen kastraatio on tehnyt vain hyvää: siitä on tullut leikkisämpi ja todella ahne. Doboon palatakseni, siinä saa pitää hauskaa koiran kanssa ja itselle kunnon treenin, esim. tekemällä lankkua kyynärpäät tasapainotyynyn päällä. Mietin jo seuraavaa lajikokeilua, katseeni on suuntautunut rally-tokon suuntaan. Siinä olisi monta hauskaa temppua koiralle opetettavana, mm. oikealla puolella seuraaminen. Kuka ties, vaikka tulevaisuuden tokokokeissa seuraamispuoli voisi vaihdella? Koiran kropan toispuoleisuutta se ainakin vähentäisi jonkin verran.<br />
<br />
Benson käy ja kukkuu ja osallistuu erittäin aktiivisesti ja sitoutuneesti lapsiperheen arkeen. Ei ole kerta eikä kaksi, kun astun sen päälle tai potkaisen sitä vahingossa, kun se aina kulkee kantapäilläni ja sijoittuu ihan taakseni. Bensonilla on raivostuttava, ja villakoirille kuuleman mukaan yleinen tapa lähteä ulvomaan lapsen itkiessä. Ja perheeseen jossa on kaksi alle 3-vuotiasta lasta mahtuu kyllä itkua.. Nykyisin jos kotona tilanne alkaa eskaloitua, avaan vierashuoneemme oven ja Benson tassuttelee sinne, huoneesta on tullut sille jonkinlainen turvasatama, jossa se hieman paremmin pystyy hillitsemään omaa hätäänsä lasten itkiessä. Niin rakas kuin Benson onkin, niin en voi kuin todeta, että se ei monesta syystä ole ihanteellisin koira lapsiperheeseen.<br />
<br />
Kävin pitämässä luennon valmennusrenkaan jäsenen ominaisuudessa, aiheesta kiertohyppynouto. Käsittelin mm. kiertohyppynoudon palasten opettamista, palasten yhdistämistä kokonaisuudeksi, kokonaisuuden suoritusvarmuuden parantamiseen liittyviä treenejä ja ruudun eteenmenon opettamista. Edellisestä luennon pitämistilanteesta on jo aikaa, joten jännitys näkyi oikomisena puheessa, ihan niin perusteellisesti en puhunut kuin mitä oli suunnitelma, joten luennon jälkeen jäi vähän pettynyt fiilis itseeni. Tosin lopun keskustelu osallistujien kanssa oli todella antoisaa ja koin että pystyin jakamaan hyödyllisiä vinkkejä.Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-18983159339656617722017-03-30T13:28:00.000+03:002017-03-30T13:28:23.836+03:00UrheilukoirahierojaksiKoirien lihashuolto alkoi kiinnostaa mua Bensonin sairastututtua 3,5-vuotiaana spondyloosiin, tai olihan se sillä jo ollut, mutta tuolloin sai diagnoosin. Sitten tulivat Tao ja etenkin Kulo, jolle vauhdikkaana neitinä usein tuntuu sattuvan jotain. Koiria on tullut kymmeniä, ehkä jopa satoja tunteja käytettyä hieronnoissa ja hoidoissa. Keväällä tokon valintakokeessa kyselin muilta, että kuinka usein he hoidattavat koiriaan. Monet hoidattivat jopa 1-2 viikon välein. Mietin, että jos tähtään Kulon kanssa huipulle, pitäisi sen lihashuollonkin olla ensiluokkaista. Mutta ei minulla ole mahdollisuutta Kuloa viikoittain kuskata jonnekin hierottavaksi, helpompaa se olisi kun osaisi itse hieroa ja sitten käyttää harvakseltaan jossain tsekattavana. Tällöin voisin illalla, lasten nukahdettua, hieroa jonkun kolmesta koirastani, samalla vaikka telkkaria katsellen. Ja nyt tämän superliukkaan kevättalven jälkeen, koirien liukasteltua itseään kipeäksi, tuli tunne, että olisi hyvä jos osaisi itse antaa koirille ensiavun, etteivät liukastumisesta aiheutuvat ongelmat pääsisi pahenemaan ja kroonistumaan odotellessa hierontaan pääsyä.<br />
<br />
Olen paljon hieronut koiriani myös itse, mutta multa puuttuu teoriaosaaminen lihaksista, niiden kiinnittymiskohdista, oikeista hierontaotteista ja -tekniikoista, hierontasuunnitelman tekemisestä, hieronnan esteistä ja monesta muusta asiasta. Ja olisi mukava syventää omaa osaamista myös urheilukoiran ravitsemuksesta, kunnon rakentamisesta, nesteytyksestä eli kokonaisvaltaisesti urheilukoiran hyvinvoinnista huolehtimisesta.<br />
<br />
Mua ei tässä vaiheessa kiinnosta opiskella varsinaiseksi tutkinnon suorittaneeksi koirahierojaksi vuoden tutkintoa. Niinpä olen skannaillut lyhyempiä kursseja. Ja näillä näkymin olisin menossa kesäkuussa alkavaan Tampereen koirahierojakoulun järjestämään Urheilukoirahierojakoulutukseen. Siinä on 22 lähipäivää ja koulutus kestää neljä kuukautta. Jos innostuisi jatkamaan, niin voisi käydä puuttuvat opinnot tutkintoon johtavasta hierojakoulutuksesta, kurssit on suunniteltu siten että jatkaminen onnistuu.<br />
<br />
Tulen kirjoittamaan kokemuksia urheilukoirahierojakoulutuksesta, jos kiinnostaa niin niitä voi lueskella asiaan viittaavaan tägin alta. :)Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-7675594834947013452017-03-30T13:16:00.000+03:002017-03-30T13:16:23.787+03:00Kevään tokon edustusjoukkueen valintakoekierros takanaKulon kanssa kierrettiin Tampereen valintakoetta lukuunottamatta muut paikkakunnat: Kuopio, Seinäjoki ja Vantaan kaksi päivää. Tampere jäi välistä tassuhaavan vuoksi. Muuten olen iloinen, että koira on ollut siinä kunnossa että ollaan voitu noihin karkeloihin osallistua, mitenkään itsestäänselvää kun terveys ei valitettavasti ole.<br />
<br />
Jokaisessa kokeessa sattui pieniä virheitä, joista seurasi pienempiä tai vähän isompia pistemenetyksiä. Kiertohyppynouto nollattiin kahdessa kokeessa. Ruutua ei nollattu kertaakaan! Vaikka se eteenmenon johdosta ei mitenkään vahvalta liikkeeltä tunnukaan. Joitakin asioita on saatu treeneissä työstettyä paremmaksi niin, että toimivat kisatilanteessa, mutta osa vaatii vielä lisää treeniä. Kulon tyyppiongelmia ovat huonot valuvat stopit (niitä ei olla nyt syksyllä Kulon toipuessa rankasta pennutuksesta ja jumiutuessa helposti ja keväällä tassuhaavan vuoksi kauheasti voitu treenatakaan), kuonolla tökkiminen ja levoton seuruu (johon avun toi Katjan vinkki namilla palkkaamisesta niin, että ennen palkkausta tehtiin namista luopuminen), huono menovauhti merkille ja stopin ennakointi (johon on auttanut merkin arvon kasvattaminen ja treenaus noutokapulahäiriöin) ja uutena ettei laita kyynärpäitä/oikeaa kyynärpäätä alas asti kun menee perusasennosta maahan. Tässä muutamia mainitakseni.<br />
<br />
Valintakoekierroksen jälkeen päällimmäisin tunne on kiitollisuus ja tyytyväisyys. Olen niin kiitollinen, että ollaan saatu yhdessä kiertää noita kokeita, ja että Kulo on kaikista vastoinkäymisistä (mm. ripuli, lihasjumit) huolimatta aina yrittänyt parhaansa. Meillä on ollut kehässä mukavaa yhdessä ja aina Kulon innosta palavaan naamaan katsoessani muistan, mikä minua motivoi.<br />
<br />
Viikonloppuna meillä oli kaksi evl-koetta, lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina Kulo sijoittui jaetulle 8. sijalle 1-tuloksella. Ensimmäistä kertaa kisasimme kahtena perättäisenä päivänä, joten en tiennyt mitä odottaa, en ainakaan sitä hätäistä koiraa joka sunnuntaina vingahteli seuruussa ja kiertohyppynoudossa ei malttanut tulla hypyn kautta takaisin. Olin ylpeä koirastani, joka viimeisen suoritusvuoron saatuamme yksilöliikkeistä palatessaan meni heti juoksunartun kaveriksi paikallaoloihin, ja tästä juoksunartun yksilöliikkeiden jälkeen pian tokon valmennusrenkaan näyttökokeeseen. Kolme paikallaoloa, kolme koetta kahden päivän aikana.<br />
<br />
Maanantaina valkkutokoissa piti ottaa todella rauhallisesti, ei tehtykään ihan niin paljon kuin varmaan normaalisti olisin innostunut treenaamaan, mutta enemmän kuin alunperin piti, koska Kulo oli aivan täpinöissään. On onni treenata tokoa koiran kanssa, joka rakastaa työntekoa ja yhdessä tekemistä! <3<br />
<br />
Nyt meidän pitäisi ottaa vielä yksi (pitkä) askel eteenpäin, jotta saataisiin teknistä osaamista ja suoritusvarmuutta riittävälle tasolle, että päästäisiin sieltä 8-15.sijalta, joissa nyt ollaan onnistuessamme sijoituttu, sinne ihan kärjen tuntumaan. Nyt jännätäänkin tokon valmennusrenkaan valintatiimin päätöstä, renkaaseen pääsy olisi hieno mahdollisuus kehittää meidän osaamista seuraavalle tasolle. :)Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-31110624552878688932017-03-05T23:07:00.001+02:002017-03-05T23:07:11.252+02:00Christan koulutusChrista koulutti perjantaina meidän valkkua, tästä nopsat muistiinpanot<div>
<br /></div>
<div>
3,5 viikon totaalisen treenitauon (tassuhaavan takia) jälkeen tehtiin kokeenomainen setti jonka Christa oli suunnitellut. Kokonaisuus toimi kivasti, mutta olihan siinä kaikenlaista korjattavaa. Christa sanoi että Kulon seisomisasento kaukoissa oli niin hurjan pitkä, että hän ihan kauhistui, mutta Kulo pystyi tästä peruuttamaan istumaan takatassut paikoillaan pysyen, Ja näin oon sen sille opettanutkin, ihan tietoisesti.<br /><div>
<br /></div>
<div>
Kulolla ohjatussa noudossa merkillemeno hidas. Ongelmana on se, että merkki on sille vain tylsä välivaihe ennenkuin saa hakea noutokapulan, eli merkillemeno ja noutaminen ovat kovin eriarvoiset sen näkökulmassa. Sen kanssa on jonkun verran tehty leluhäiriöin merkkiä, mutta noutokapulaa en ole häiriönä käyttänyt. Christa laittoi noutokapulan hieman merkin eteen, sillä seurauksella, että Kulo ei kertakaikkisesti kyennyt juoksemaan merkille, vaan yritti mm. juosta ruutuun, ja kun en kelpuuttanut näitä niin palasi raivoamaan mulle. Otin sitä kuonosta kiinni ja käskin olla hiljaa, Christakin totesi että kiellä sitä kiroamasta. :-D Meidän ekan setin aika loppui kesken, en ehtinyt saada yhtään onnistunutta merkillemenoa. </div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ajelin kotiin hakemaan vauvaa, ja mietin että tokassa setissä tätä työstetään vielä, ja haluaisin tehdä pienet treenit itse alkuun ja sitten Christan kanssa miettiä jatkoa. Niinpä ei muuta kuin merkki ja noutokapula ja lelu kainaloon ja pihalle. Laitoin merkin jokusen metrin päähän, otin Kuloa pannasta kiinni, laitoin kapulan sen eteen maahan ja virittelin merkille. Lähetin merkille niin että se tuli samalla juosseeksi edessään maassa olleen kapulan yli, ja palkka kun oli juossut merkin taakse. Tämän jälkeen työstin tämän harjoitteen niin, että parilla toistolla sain siirrettyä kapulan merkin eteen ja Kulo juoksi rennosti merkille. Tämän jälkeen työstin vielä nopsaan kapulan heiton ja merkille menon; aluksi pudotin kapulan Kulon eteen maahan ja lähetin merkille, ja parilla toistolla edettiin siihen että heitin kapulan merkin eteen ja lähetin Kulon merkille ja se pystyi itsevarmasti ja rennosti juoksemaan merkille. Tähän treeniin meni max viisi minuuttia ja Kulo onnistui joka toistolla ja puhkui intoa ja itsevarmuutta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Hallilla ennen tokaa settiä teetin vielä pikaiset muistuttelut ja hajotin pakkaa heittämällä kapulan merkin eteen, noudattamalla kapulan, heitin sen uudestaan ja sitten Kulon piti juosta merkille. Se oli tosi hyvin kuulolla. Pystyttiin varsinaisella treeniajalla työstämään nopsaan jatkoa; eli kokeiltiin kuinka homma toimii kokonaisuudessa. Liikkuri vei ohjatun noudon kapulat ja Christa kävi vaivihkaa viemässä merkin eteen muutaman lainakapulan. Ja ah ja voi, kun meni pienellä koiralla pasmat sekaisin ja eihän hän voinut juosta taaskaan lähellekään merkkiä. Tästä kun otin takaisin, ja lähetin uudelleen merkille, niin Kulo meni semmoisella päättäväisyydellä ja vauhdilla merkin taakse. Näitä ylläreitä pitäisi teettää aina silloin tällöin, samaa häiriötä kunnes selviää siitä heti ekalla kerralla ja sitten keksii jotain uutta.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Seuraavaksi katsotiin ajatuksia Kulon noutokapulan pitoon joka löysä. Katja antoikin tähän jo poskesta kiinnipito - kapulan sivullevetovinkin, mihin Kulo vastaa hyvin mutta treenit nyt jääneet Kulon tassuhaavan ja lasten sairastelun vuoksi tekemättä, joten eihän asia ole itsestään edennyt. Eli näitä nyt tehdään tunnarilla tai harjanvarren kappaleella. Tällä otetta kapulasta tiiviimmäksi. Ja pitäisi olla koko ajan todella skarppina ja valmiina huomauttamaan, jos Kulo pyöräyttää kapulaa treeneissä, koska Kulo kyllä skarppaa tosi hyvin mutta ei tietenkään muuta toimintaansa, jos en kerro sille ettei kapulan pyöräytys ole ok. Pitotreeneihin liittyen aloittelin tänään Christan koulutuspäivän annista motivoituneena opettamaan Kulolle kuonokosketuksen esine suussa. Kulo osaa molemmat erillisinä temppuina, mutta kun ne laittoi yhteen niin kylläpä oli tosi hankalaa, meinasi aivohalvaus iskeä koiraparalle! Muutama onnistunut toisto saatiin ja huomenna kokeillaan uudelleen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Christalta tuli taas paljon hyviä vinkkejä ja koulutuspäivä oli antoisa! Tässä pari:</div>
<div>
- eteenmenon opettamiseen <span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px;">sellainen ohut vähän kynttilänjalan näköinen koroke jonka päässä namialusta. Se 15 metriin. Alkuun takana esim keltainen läppä että koira löytää sille suoraan, läppä häivytetään pienentämällä. Koira juoksee syömään ruokaa,ohjaaja tulee lisäämään nameja/heittää koiralle pallon kun se on syönyt namit, jolloin koira oppii juoksemaan eteen ja jäämään sinne. Kun läppä häivytetään pois, niin koroke on melko näkymätön jolloin koira oppii että kun juoksee suoraan eteen niin jossain vaiheessa namit ilmestyvät eteen. Etuna se, että koira paremmin tiedostaa mitä se on tekemässä eikä vain aivot narikassa oaahda pallolle ja pallo suussa ympäri kenttää. Ja koiralle tulee korkea ryhti eteenmenossa.</span></div>
<div>
<span style="background-color: white; color: #1d2129; font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px;">- jos pennulle on kovin hankalaa rauhoittua hallilla ennen treenejä, niin tekee rauhoittumisharjoitukset treenin jälkeen, jolloin pentu on saanut purkaa itseään ja rauhoittuminenkin on paremmin mahdollista ja näin rauhoittumisharjoituksiakin saa vietyä eteenpäin</span></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämmöiset pikaiset muistiinpanot tähän väliin :)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
On pitänyt kirjoittaa Kulon tassuhaavasta. Se sai helmikuussa oikein kunnon syvän ja siistin viiltohaavan anturaan, varmaan astunut johonkin lasiin tai vastaavaan terävään. Eläinlääkärissä tikattiin. Haava tulehtui ja anturasta lähti isohko pala nahkaa. Vetericynillä oon suihkutellut, ja pitänyt Kulolla koko ajan kauluria päässä ja sukkaa jalassa, antanut laaseria ja hyvin lähtenyt toipumaan. Christan treenit oli ekat tapaturman jälkeen, Kulo teki tossu jalassa ja hyvin meni. Ei varmaan mene kovin kauan kun on täysin parantunut, niin vauhdilla on nyt toipunut.</div>
Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-46945264476571800032017-01-25T15:39:00.001+02:002017-01-25T15:39:37.074+02:00Tammikuiset kuulumisetBlogi on viettänyt kirjoittamiseen liittyvän ajanpuutteen vuoksi hiljaiseloa. Kahden pienen tytön kanssa ei ole paljon puutetta tekemisestä. Eli tosiaan, meidän perhe täydentyi tyttövauvalla kaksi kuukautta sitten. Aivan suloinen ja ihana tapaus on hän, ja isosisko on ottanut hyvin vastaan. Arki on lähtenyt rullaamaan mukavasti ja minä olen pystynyt jatkamaan koiraharrastuksia.<div>
<br /></div>
<div>
Tao treenasi agilitya syksyn lainaohjaajien, <a href="http://uffit.blogspot.fi/2016/09/puhuksa-aksaa_8.html">Lauran </a>ja Hannan kanssa. Oli mahtavaa saada kaksi taitavaa lainaohjastajaa rakkaalle peuralle. Oli niin upean näköistä yhteistyö heillä ja kummatkin löysivät nopeasti yhteiset sävelet. Taolle ei ole mitään väliä, kuka sen kanssa menee, pääasia kun saa mennä. Se on hirveän kiltti ja äärimmäisen johdonmukainen, mutta irtoava, pitkän laukka-askeleen omaava eikä kyllä käänny ilmaiseksi. Hanna kävi Taon kanssa muutaman kisastartinkin kurvailemassa. Kisoissa Tao käy niin kuumana, että yhtään nollaa eivät saaneet mutta kokemuksia sitäkin enemmän ;) Minä olen nyt tammikuussa palannut Taon ohjaksiin ja toisinaan saamme jo pitkääkin radanpätkää mentyä, toisinaan ei tule mistään mitään. Jos Taon kanssa on jossain kohtaa vähän myöhässä, se helposti kertautuu eikä millään pääse rytmiin. Sitten taas kun ajoitukset osuu kohdilleen niin Tao-agility on parasta huumetta ison innokkaan koiran kiitäessä ketterästi ja ohjautuessa kuin unelma!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tao kävi joulukuun alussa operaatiossa. Sen pulpa-amputoitu yläkulmahammas röntgenkuvattiin ja havaittiin hampaan kuolleen ja juurella paise. Eläinlääkäri kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, että parempi poistaa koko hammas (toinen vaihtoehto olisi ollut juurihoito) niin ei ole siitä enää huolta. Tao on pärjännyt ilman tuota kulmahammasta oikein mainiosti, ei sen puutetta edes muista. Samassa nukutuksessa poistettiin Taon pallit. Tähän oli monta syytä ja olin asiaa jo jonkin aikaa harkinnut. Taolla oli ajoittain ärsyttävän huono ruokahalu ja saattoi olla usemmankin päivän syömättä (treeninamit kyllä maistuivat aina) - tämä ongelma poistui kastraation jälkeen. Lisäksi se kiihottui mun veljen ja siskon kouluikäisistä lapsista ja yritti hyppiä heidän selkään. Vielä ei olla tätä koettu, että olisiko kastraatio muuttanut tätä. Tao on kastraation myötä ollut jotenkin rennompi ja itsevarmempi ja tosiaan ruokahalut ovat nyt hyvät, joten pelkästään hyvät kokemukset on meillä ollut tähän asti.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuloa on syksy kuntoutettu. Välillä se on ollut parempi, sitten taas enemmän jumissa. On käynyt fyssarilla, koirahierojalla ja kahdella osteopaatillakin. Kunto on mennyt eteenpäin. Meille kävi sellainen superhyvä juttu, että Päivi Kilponen lupautui Kulon hovihierojaksi. Sovittiin että ainakin kerran kuussa Päivi hieroo Kulon. Nyt on kaksi hierontaa takana. Vaikka voinnin vuoksi on ollut aika takkuista päästä ajoittain treenaamaan, ollaan aloiteltu koeuraakin taas. Tammikuussa käytiin lahkeet tutisten Tamskin kyläkokeessa kertaamassa että mitä siellä evl-kehässä oikein tapahtuukaan. Kulon pöksyt ei tutisseet, paremminkin se oli "takki auki" ja aika lennokkaana. Mä yritin sabotoida Kulon koesuorituksen kävelemällä seuruussa tosi töksähtelevästi ja tekemällä heti liikkurin käskytyksen mukaan sekä zetassa unohtamalla sanoa koiralle seuraa-käsky. Kaikkea pientä epäpuhtautta oli, mutta yhtään liikettä ei nollattu ja saatiin ekaa kertaa yli 300 pistettä lopputuloksella 302p. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Katja K on koutsannut meidän valkkua ja hänen treeninsä olivat heti koetta seuraavana päivänä, joten päästiin työstämään merkille menon lopun ennakointia ja kielen lipomista/levottomuutta seuruussa. Kulo vastasi hyvin näihin. Tein Kulolle tämän treenin innoittamana paljon leluhäiriötreeniä (leluja oli matkalla merkille tai ruutuun) ja Kulo oli tosi kiltti. Työstettiin paikkaa ruudussa taaemmas, kosketusalustan ja erilaisten häiriöiden avulla. Seuraamista työstettiin levollisemmaksi palkkaamalla namilla ja niin, että Kulon piti aluksi luopua namista. Palkanodotustahan se sen levottomuus oli nimittäin ja tämä auttoi siihen hyvin. Vahingossa ajauduin treeneissä tekemään merkki/eteenmenoerottelua. Sain Kulon hyvin kuulolle, mutta täytyy sanoa samalla hieman vauhti kärsi kun koira keskittyi niin kovasti tekemään oikein.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viime lauantaina alkoi maajoukkuekarsinnat, ekana oli Kuopio. Ajettiin neljä tuntia Henkan, vauvan ja Kulon kanssa ja majoituttiin perjantaina hotelliin. Kulo leikki hotellihuoneessa, mutta ruoka ei maistunut ja oli yön levoton. Ajattelin että kun sen kanssa ei ole hotellissa ennen majoituttu, reagoi siihen. Lauantaiaamuna Kulo oli aivan ripulilla, lukuisia kertoja ripuloi. Se oli torstaina ripuloinut myös kotona, mutta perjantaina ei, ja kun meidän muut koirat eivät oireilleet niin lähdettiin kisareissuun. Mietin lauantaiaamuna että pitääkö kisa perua, mutta kun on pitkä matka tultu ja rahaa laitettu aika paljon bensoihin, hotellihuoneeseen, ilmo-maksuihin ja järkätty lasten ja koirien hoito... Siinä on aika korkea kynnys perua osallistuminen. Kulo oli omasta mielestään kykeneväinen kisaamaan joten mentiin kehään. Se teki silmät säihkyen hommia ja niin iloisena. Paras terä tekemisestä puuttui, mikä näkyi ennakointina, parhaan vauhdin puutteena ja pienen hajamielisyytenä. Mitään liikettä ei taaskaan nollattu ja tuomarit tykkäsivät meidän tekemisestä. Saatiin tunnarista ja kaukoista kympit ja seuruusta ysi. Muutkin liikkeet meni ihan hyvin. Kulo ennakoi kiertohyppynoudon istumisen ja luoksetulossa meni vasta tokalla käskyllä maahan (kehät oli rakennettu niin, että aloituskohdan vieressä oli ruutu ja sinne juoksi toinen koira samaan aikaan). Saatiin 273,5 pistettä ja Kulo oli jaetulla 11. sijalla (32 koirasta).</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ripulointi jatkui ja maanantaina mentiin eläinlääkäriin. Kuloa nesteytettiin niskanahan alle ja se sai suolistoantibioottikuurin ja nyt keskiviikkona uloste oli ihan normaalia. En tiedä mistä se tulehduksen oli saanut!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Benson alkoi reilu viikko sitten lauantaina ontua oikeaa takajalkaansa. Huoli oli kova. Laitoin sen kipulääkitykselle ja varasin ajan ortopedille, se oli viime viikon torstaina. Odotellessa laaseroin ja hieroin Bensoniin jalkaa mutta kun jalan lihakset eivät tuntuneet pahoilta, tuntui että taustalla olisi jotain vakavampaa. Benson nukutettiin ja kuvattiin ja siltä löytyi oikeasta lonkasta nivelrikko joka aiheutti oireet. Se sai cartophen-pistossarjan ja kipulääkitystä lisättiin. Benson varaa nyt takajalalle paremmin ja on hyväntuulinen. Toistaiseksi vaikuttaa että kipujen kanssa pärjätään.</div>
Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-84485055863536049442016-09-22T23:50:00.002+03:002016-09-23T21:24:54.128+03:00Joannan tokoseminaariJoanna H tuli Puolasta Suomeen t-leirille ja Riitta oli järkännyt hänen koulutusiltansa Tamskin hallille. Tämä oli kolmas kerta, kun sain mahdollisuuden kuulla Joannan oppeja, ja odotin kovasti iltaa. Tänäänkään ei tarvinnut pettyä, Joanna on kyllä ihan mahtava persoona, joka on tehnyt töitä monenlaisten koirien ja ongelmien kanssa ja jolla on perusteltuja näkemyksiä asiaan kuin asiaan :)<br />
<br />
Pennun kanssa Joanna työstää pohjia ja vasta pennun saadessa ikää, kehonhallintaa ja kognitiivisia kykyjä hän alkaa työstää varsinaisia tokoliikkeitä. Joanna tekee mm. seuraavia harjoituksia pennun kanssa:<br />
<br />
- etutassut kulhon päällä pyöriminen molempiin suuntiin (kehonhallinta, takapään kääntäminen, pohjia seuraamisen käännöksille)<br />
- vireenhallinta (nostaminen/laskeminen)<br />
- leikkiminen (aktiivisuus)<br />
- leikkiminen (lelun vaihto, leikin säännöt)<br />
- kuollut lelu<br />
- kohti/poispäin työskentely (focus ohjaajaan / irtoaminen)<br />
- katsekontakti<br />
- ohjaajan tunnetila<br />
- käsikosketus<br />
- vauhtiharjoittelu (lujaa lelulle/kohteelle juokseminen)<br />
<br />
Kaikessa toiminnassa Joanna hakee pennun kanssa balanssia, työstäen vastakohdista (esim. vireen nostaminen/laskeminen) sitä joka ei vallitse niin vahvana tai ylläpitäen kumpaakin puolta yhtä vahvana.<br />
<br />
<b>Vireenhallinta (nostaminen/laskeminen) + lelu/nami-erottelu</b><br />
- Joannalla on eri käskysanat namille (free) ja lelulle (catch)<br />
- alkuun hän työstää pelkkää vaihtoa namista leluun ja päinvastoin, niin että toisessa kädessä on lelu ja toisessa nami ja pentu oppii vihjesanasta vaihtamaan lelusta namiin tai päinvastoin. Hän ei tässä alkutreenissä mieti pennun virettä, mutta muuten tarkkailee pennun toimintaa ja pitää huolen, että pentu oppii tekemään vaihdon palkan välillä vihjesanasta, ei esim. käsieleestä (esim. namikäsi tulee tiettyyn asentoon)<br />
- sitten kun vaihto alkaa onnistua (pentu leikkii hyvin, vaihtaa nopeasti namiin ja syö hyvin), hän alkaa työstää erilaisia osa-alueita<br />
--- nopeita vaihtoja (pentu vaihtaa salamannopeasti vihjesanasta namista leluun tai päinvastoin)<br />
--- kuuntelua ja avoinna olemista (pennun leikkiessä lelulla sille sanotaan nami-vihjesana ja kun pentu irrottaa lelusta ja on juuri tavoittelemassa namia, sanotaankin lelusana ja pennun tulee välittömästi palata lelulla leikkimään)<br />
--- virettä (ja tätä eniten. Joanna leikkii pennun kanssa vauhdikkaasti nostaen tämän vireen korkeaksi, ja sitten vaihto namiin - syöttää useamman namin rauhalliseen tahtiin pennun vireen alas laskien, ja taas vaihto leluun ja vire tappiin)<br />
- pennun kehittyessä yllättävyyttä ja vaihtotahtia lisätään, lisäksi haastetta voi lisätä heiluttamalla sitä palkkaa houkuttelevasti, jota pentu ei saa ottaa (esim. pentu edessä, heilutetaan lelua houkuttelevasti ja annetaan namikäsky - tällä voi työstää myös silmänkäyttöä)<br />
- tämän lelu/nami-erottelun avulla voidaan parantaa sekä lelun että namin arvoa, koska huonompaa palkkaa seuraava parempi palkkaa vahvistaa huonomman palkan arvoa<br />
<br />
<b>Leikkiminen / aktiivisuus</b><br />
- Joannalle on tärkeää, että pentu tarjoaa aktiivisuutta ja tätä pystyy hyvin työstämään leikin keinoin<br />
- vetoleikissä leikin ollessa kuumimmillaan hän passivoittaa oman toimintansa, jolloin todennäköisesti pentukin passivoituu. Joanna poimii jonkun pennun tarjoaman aktiivisen toiminnon, esimerkiksi jos pentu vetää lelua hieman. Palkkana tästä pennun aktiivisuudesta on oman leikin muuttuminen takaisin aktiiviseksi. Alkuun vain yksi tällainen passiivinen hetki kesken leikin, mutta vähitellen työstetään niin että ohjaaja voi olla passiivinen koiran kiskoessa aktiivisesti lelua<br />
- kun koira saadaan leikin yhteydessä aktiiviseksi suhteessa ohjaajaan, on helpompaa työstää myös varsinaisissa tottelevaisuusharjoituksissa tätä samaa koiran aktiivisuutta<br />
<br />
<b>Leikkiminen (lelun vaihto, leikin säännöt)</b><br />
- Joanna opettaa leikin säännöt, näitä ei ehditty käydä kovin tarkasti läpi mutta yksi oli se, että pentu leikkii juuri sillä lelulla millä hän on päättänyt että leikitään. Tätä Joanna työstää leikkimällä kahden lelun leikkiä ja palkanvaihtoa eriarvoisilla leluilla<br />
<b><br /></b>
<b>Kuollut lelu</b><br />
- Joanna työstää tätä niin että hän ottaa pentua pannasta kiinni, hetsaa lelulla, laittaa lelun maahan, peruuttaa pennun kanssa kauemmas lelusta ja vapauttaa lelulle<br />
- Seminaariin osallistui Kulon pentu Popa, jolla on positiivisena ongelmana se, että se menee halulla kuolleelle lelulle, mutta omii sen eikä halua vaihtaa sitä ohjaajallaan olevaan leluun. Tämä on positiivinen ongelma siksi, että se kertoo koiran ominaisuuksista hyvää ja on työstettävissä oleva juttu:<br />
--- kahden lelun leikkiä työstetään sellaiseksi, että koira pystyy tekemään todella nopeita nopeasti vaihdon ohjaajan toisessa kädessä olevasta lelusta toisessa kädessä olevaan leluun. Kun tämä sujuu, toinen lelu laitetaan maahan ja ohjaaja pitää kiinni lelun narusta mutta itse lelu tosiaan on koiran saatavilla maassa. Ohjaaja leikittää pentua kädessään ilmassa olevalla lelulla, ja sitten antaa lelu-palkkakäskyn -- pentu vaihtaa maassa olevaan leluun. Pian tämän perään uusi lelunvaihtokäsky, jolloin pentu vaihtaa takaisin ohjaajan kädessä olevaan leluun. Mikäli pentu yrittäisi omia maasta poimimansa lelun, tämä on helppoa estää koska ohjaaja pitää lelun narusta kiinni. Kun vaihto ohjaajan kädessä olevan ja ohjaajan edessä maassa olevan lelun välillä toimii, voidaan vähitellen lisätä maassa olevan lelun etäisyyttä ohjaajasta ja näin saadaan vahvistettua varsinaista kuollut lelua ja nopeaa vaihtoa ohjaajan kädessä olevaan leluun.<br />
<br />
<b>Kohti/poispäin työskentely (focus ohjaajaan / irtoaminen) + katsekontakti</b><br />
- Joanna vahvistaa poispäintyöskentelyä, mutta myös kohti ohjaajaa työskentelyä haluten säilyttää tässä sopivan balanssin, eli koiran tulisi tarjota irtoamista (esim. lähellä tai vähän kauempana olevalle kohteelle) ja aktiivisuutta kohti ohjaajaa sopivassa suhteessa. Jos irtoaminen on vahvempi (itsenäinen pentu), vahvistetaan kohti ohjaajaa toimimista.<br />
- Joanna peruuttaa pennun edessä. Mikäli pentu huitelee/irtoaa kovasti, sen voi laittaa hihnaan. Tarvittaessa Joanna sanoo pennun nimen, tätä ei kuitenkaan kannata ajoittaa hetkeen jolloin pentu keskittyneenä tutkailee jotain omaansa, vaan kun pentu on otollisessa mielentilassa. Kun pentu vilkaisee Joannaa silmiin, Joanna sanoo palkkasanan ja palkkaa pennun esim. namilla ihan eteensä lähelle jalkojaan. Näin Joanna vahvistaa pennun halua työskennellä kohti/lähellä itseään. Hän myös liittää harjoitukseen katsekontaktisanan, jota myöhemmin voidaan selventää vielä häiriötreenillä (pennun tulee häiriöitä vilkuilun sijaan hakea katsekontaktia), ja luo tällä pohjan seuraamistreenille jolloin katsekontaktin pysyminen tippumatta on jo työstetty erillisenä harjoituksena pennun kanssa.<br />
<br />
<b>Ohjaajan tunnetila</b><br />
- Joanna aivopesee pennun ajattelemaan, että jos hän on ahdistunut, jännittynyt, surullinen, vihainen, pennun ensimmäinen ajatus olisi: "Jee, kohta me leikitään ja pidetään yhdessä hauskaa!". Tämän Joanna toteuttaa leikkimällä pennun kanssa ollessaan itse eri tunnetiloissa. Hän hakeutuu leikkimään itselleen epämukaviin paikkoihin, esim. missä on paljon vieraita ihmisiä (ihmetellen, oudoksuen) katselemassa, tai jossa on riski että joku tulee pyytämään häntä poistumaan pentunsa kanssa. Voisi myös hyödyntää jos on vanhemman koiran kanssa kisoissa, oman kisajännityksen pennun kanssa leikkimiseen.<br />
<br />
<b>Käsikosketus</b><br />
- Joanna hyvin varhaisessa vaiheessa opettaa koiran tekemään käsikosketusta ja varioi käden sijaintia: ylhäällä, maassa, koiran korkeudella jne. Tätä taitoa hän myöhemmin hyödyntää monella eri tavalla, esimerkkinä seuruun ja kaukokäskyjen opetus.<br />
<br />
<b>Seuruun opetus</b><br />
- Joanna aloittaa seuruun opetuksen vasta puolivuotiaan tai vähän vanhemman pennun kanssa, jotta pentu olisi riittävän valmis seuraamisharjoitteluun ja toisaalta Joanna on työstänyt eri seuraamisen pohjataitoja (perusasentoon tuleminen, katsekontaktin hakeminen, käsikosketus, takaosan käyttö vadilla) erillisinä harjoituksina joten seuraamiseen on jo tehty hyvää pohjaa.<br />
- Joanna opettaa seuraamisen käsikosketuksen kautta: käsi on reiden sivulla siinä kohtaa, ja sillä korkeudella, jolla halutaan koiran kuonon sijaitsevan. Joanna tavoittelee pää korkealla seuraavaa koiraa. Kiinnitettävä huomiota, että käsi ei ole liian korkealla, jottei pentu opi pomppimaan yltääkseen koskemaan käteen. Ei ole väliä, pitääkö pentu kuonon koko ajan kiinni kädessä vai ei. Palkkasana ja palkka tulevat aina pennun tökätessä kuonolla kättä, ja tätä kun riittävästi tekee, vahvistuu pennun halu tehdä käsikosketus ja pitää pää siinä asennossa, jossa se on käsikosketuksen aikana. Joanna sitten alkaa häivyttää kättä. Hän ottaa käden pois, ja tuo sen takakautta takaisin oikeaan kohtaan. Takakautta siksi, että tällöin koira saa kontaktin käteen vasta kun se on koiran kuonon yläpuolella ja tämä tukee sitä, että koiran on pidettävä päätään mahdollisimman korkealla nähdäkseen mahdollisimman nopeasti käden. Joanna myös luo säännön käsikosketukselle: kättä saa koskea vain kun se on oikeassa seuraamiskohdassa, ei esim. silloin kun se on koiran pään vierellä. Tätä täytyy työstää riittävästi häiriöharjoittelulla tuomalla kättä "vääriin kohtiin", jotta saadaan koira ymmärtämään asia, tällöin koira tarjoaa entistä aktiivisemmin sitä päänasentoa, jonka se liittää käsikosketukseen. Kun tämä onnistuu suoraa kävellen, Joanna alkaa työstää käännöksiä, näissä hän ennen käännöstä teettää koiralla käsikosketuksen ja näin aktivoi koiraa käännöksen ajan pitämään pään oikeassa asennossa. Myös lisätään häiriöt, joita voi avustajan tekemien häiriöiden lisäksi olla myös pinnanmuodot ja erilaiset alustat. Joanna teettää seuraamista esim. muovipussien tai erilaisten kohoumien yli. Kun koira kykenee selviytymään näistä kontaktiaan pudottamatta ja oikeaa paikkaa menettämättä kehonsa halliten, otetaan harjoitteluun mukaan ihmishäiriöt: avustajia pyydetään istumaan maahan hajareisin ja Joanna seurauttaa koiraa ihmisten jalkojen yli. Kun tämä sujuu, hän kävelee avustajien jalkojen yli niin, että koira joutuu kulkemaan läheltä avustajan kasvoja. Tämä on kuulemma erityisen hyödyllinen harjoitus ihmisujoille koirille, jotka saavat itseluottamusta tassutellessaan yhdessä ohjaajan kanssa vieraiden ihmisten päältä ja yli.<br />
<br />
<b>Kaukot</b><br />
- Ei käyty varsinaisen tarkasti läpi kaukojen opettamista, mutta Joanna kertoili, että hän päättää vasta puolivuotiaan tai vanhemman koiran kanssa kummalla tekniikalla koira tekee kaukot: etu- vai takatassut paikoillaan pysyen. Joanna pyytää koiraa istumaan, laittaa käden maahan koiran etutassujen eteen ja pyytää koiralta käsikosketusta. Koira joutuu menemään maahan kyetäkseen tekemään käsikosketuksen. Tällöin Joanna tarkkailee koiran toimintaa: pysyykö sillä taka- vai etupää tässä paikoillaan sen käydessä makaamaan käsikosketusta tehdäkseen. Tämän tarkkailun tuloksena Joanna päättää, kumpi on koiralle luontaisempi vaihtotyyli.<br />
- Joanna hyödyntää esim. hihnaa maassa kaukotreenaamisessa; koiran hyppäytettävä etutassut hihnan yli esim. seiso-istu-vaihdossa ja tällä saadaan asento riittävän lyhyeksi.<br />
<b><br /></b>
<b>Siirtymät + kehääntulot</b><br />
- Joanna kyllästyi kalastelemaan terrieriään liikkeiden välissä ja keskittyi vahvistamaan näissä koiran aktiivisuutta itseään kohtaan seuraavalla harjoitteella:<br />
1) Ota koiraa pannasta kiinni, ja näytä sille kädessäsi olevaa lelua innostaen. Voit tarpeen vaatiessa liikkua samalla.<br />
2) Laita lelu taskuusi koiran nähden, tarvittaessa jatka edelleen liikettäsi ja ehdottomasti pidä edelleen koiraa pannasta kiinni<br />
3) Päästä pannasta irti ja samanaikaisesti suoristaudu -- koiran tulisi tarjota sivulletuloa (voit alkuun antaa vihjesanan jos koira ei kertakaikkisesti ymmärrä tarjota sivulletuloa)<br />
4) Palkkaa koira<br />
--- Kun tämä sujuu, kohdan 4) tilalla koiran tultua sivulle älä palkkaakaan koiraa, vaan kävele muutama askel kohti kuvittelemaasi ensimmäisen/seuraavan liikkeen aloituskohtaa. Kuvitteelliseen kohtaan päästyäsi pysähdy, ja sitten palkkaa koira. Koiran tulisi kulkea vierelläsi, mutta jatkuva katsekontakti ei ole välttämätön ellet halua että koira koko koekehän ajan joka siirtymässä on jatkuvassa katsekontaktissa. Voi esim. riittää, että koira kulkee sivullasi pääsääntöisesti sinuun katsoen, mutta voi vilkaista häiriötä tai kentällä olevia asioita, kunhan se sitten nopeasti taas jatkaa sinun tuijottamistasi. Jos koira juoksee pois luotasi, käänny ympäri ja kävele toiseen suuntaan. Et katso koiraan, et houkuttele sitä, vaan kävelet vain poispäin. Treenipaikka kannattaa ehkä suunnitella sellaiseksi, että koira ei pääse palkkaamaan itseään poissa luotasi, ajatumaan turvallisuusriskiin (omaan tai toisen ihmisen tai koiran) tms vaan ajatus on että käännyttyäsi poispäin koirasta se palaa luoksesi ja tarjoaa paikkaa vasemmalla puolellasi yhdessä sinun kanssasi. Tällöin jatkat kävelyä kohti alkuperäistä kuviteltua aloituspaikkaa (eli ei päämäärätöntä kävelyä vaan tätä harjoitusta tehdessäsi pidä mielessäsi, että tämä tähtää siirtymiin koekehässä) ja taas mikäli koira karkaa luotasi, teet u-käännöksen. Ideana on se, että koira saa palkan vasta kun se on kulkenut muutaman askeleen kanssasi niin että saavutatte päättämäsi seuraavan liikkeen aloituskohdan. Ja tähän päästyänne pysähdyksen jälkeen palkkaa koira.<br />
- On tärkeää työstää tätä harjoitusta paljon ja sellaisissa tilanteissa, jotka vievät eteenpäin koiran toimintaa koekehässä. Joanna tekee tämän harjoituksen aina ennen koekehään/treenikehään menoa, ja treeneissä kokeenomaisissa treeneissä. Ennen hänellä oli koekehässä ongelmana se, että liikkeen loputtua, sosiaalisen palkkauksen jälkeen, hän joutui pyytämään koiraansa mukaan siirtymään. Tällöin asetelma oli sellainen, että hän oli aktiivisempi ja koira passiivisempi osapuoli, mikä vaikutti seuraavan liikkeen mielentilaan. Tätä hän työstää viemällä edellä kuvattua harjoitusta hieman eteenpäin: Joanna teettää koiralla jonkun koeliikkeen, esim. noudon. Koiran palautettua kapulan Joanna ottaa siltä kapulan suusta, antaa sosiaalisen palkan, sitten hän ottaa koiraa pannasta kiinni, heiluttaa sille lelua niin että koira tahtoo lelun, laittaa lelun taskuunsa, päästää irti pannasta ja tekee siirtymän seuraavan liikkeen aloituskohtaa ja tähän kohtaan päästyään palkkaa koiran. Tällä hän on saanut siirtymät sellaisiksi, että koira tarjoaa aktiivista yhdessäoloa ja -kulkemista, ja tämä koiran aktiivisuus siirtyy koekehässä seuraavaan liikkeeseen.<br />
<b><br /></b>
<b>Nouto - pito</b><br />
- Joanna työstää noutoa paljon lelulla ja erilaisilla esineillä. Hän käyttää littanaa patukkaa, jolloin koiran on purettava leuat yhteen jotta lelu pysyy leikissä sen hampaissa. Joanna yrittää kiskoa lelun suoraan sivulle pois koiran suusta. Sama juttu muilla esineillä. Noutokapuloilla hän harjoittelee asiaa esim. tunnarikapulalla (koiran tultua sivulle yrittää vetäistä kapulan suoraan sivulle pois suusta), ja lisäksi hänellä on erityinen noutokapula, jonka toinen laippa puuttuu ja tällöin kapulan saa vetäistyä pois koiran suusta mikäli koiran ote ei ole riittävän tiukka. Jos ongelmana on koiran löyhä ote /kapulan pyöräyttäminen palautuksessa, hän laittaa kapulan laippapäähän narun, josta koiran lähestyessä kapula suussa kohti palautusasentoa, voidaan nykäistä kapulaa koiran suusta suoraan sivulle ja näin vahvistaa koiran ajatusta siitä, että kapulaa on purtava tiukasti ja vakaasti myös palautuksen ajan. Usein koira tuo palautuksen alun hyvällä vauhdilla kapulasta vakaasti kiinni pitäen, ja suu alkaa käydä koiran valmistautuessa sivulletuloon.<br />
<br />
Lopussa juteltiin jäljestämisestä. Joanna oli Suomessa tutustunut metsäjälkeen, ja ihastunut siihen kovasti, etenkin siihen kuinka hyvä harrastus se on koiran näkökulmasta. Hänen terrierinsä on syttynyt jäljestämiseen, ja jäljestämisen kautta Joanna on voinut työstää terrierinsä pitkäjänteisyyttä työskennellessä. Aluksi terrieri hetken aikaa jäljestettyään sai ilonhepulin, mutta kadotti tällöin rakastamansa jäljen. Koira on nyt oppinut jäljestämään keskittyneesti 15-20 minuuttia ja tämä pitkäjänteisyyden oppiminen jäljellä on lisännyt sen pitkäjänteisyyttä myös tokokehässä. Joannan kisavalmistelut ennen tokokoetta alkavat ko terrierin kanssa jo edellispäivänä, jolloin hän käy koiransa kanssa tekemässä jäljen. Koeaamuna hän tekee koiran kanssa tietynlaisen kävelylenkin, sitten koiran tulee nukkua tunti, ja sitten se on optimaalisessa vireessä koekehään. Tämä oli innostava esimerkki siitä, että tulee löytää omalle koiralle optimaalinen kisavalmistautuminen ja rutiinit.Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-31562490381988992272016-09-20T14:49:00.001+03:002016-09-20T14:49:22.242+03:00TokotreeniajatuksiaVoi että kun olisi aikaa näppäillä blogia vähän aktiivisemmin... Olisi niin paljon asiaa :)<br />
<br />
Olin Jämillä tokon valmennusrenkaan syysleirillä kuunteluoppilaana kaksi päivää. Mikä ihana viikonloppu vain yksin reissussa ollen! Leirin kouluttajina olivat Christa ja Katja. Ihan hirveän paljon tuli antia ja treeni-ideoita!<br />
<br />
Leiri alkoi kokeenomaisella treenillä. Christa ja Katja olivat suunnitelleet kehän, jossa oli erilaisia jippoja koirille ja ohjaajille. Ensinnäkin kehäänmenossa yleisö hurrasi ja antoi raikuvat aplodit kehäänmenevälle koirakolle. Heti sisääntulon vieressä soi radiosta kovaa joku ohjaajalle osuvasti valittu teemabiisi, tyyliin Jukka Pojan "Älä tyri nyt". Yleisö huuteli kannustuslauseita. Ensimmäinen liike oli zeta, ja kylläpä kokeneellakin kisaajalla saattoi keskittyminen ja pasmat mennä vähän sekaisin tässä iloisessa alkumyllytyksessä.<br />
<br />
Liikkuri liikkuroi koirakon ämyriin puhuen, ja oli liikkeiden aloituksissa lähellä ohjaajaa ohjaajan edessä. Kulki muutenkin vierellä. Liikkurointi luonnollisesti englanniksi.<br />
<br />
Zetasta siirryttiin ruutuun. Zetan merkki jäi hieman vinottain eteenmenoon nähden. Tässä olin huomaavinani kolmenlaisia tapoja valmistella koira eteenmenoon: 1) koira sai tulla liikkeen aloituskohtaan hyvin vapaasti ympärilleen vilkuillen ja oli aloitusasennossakin hyvin vapaasti. Näistä koirista todella moni focusoi häiriömerkille ja teki vinon eteenlähetyksen. 2) koira teki lähestymisen aloituskohtaan ja oli aloituksessa tiukasti katsekontaktissa ohjaajaan. Näistä koirista osa ehti huomata häiriökartion vasta juostuaan puoliväliin, ja kun ne sitten lennosta päättivät muuttaa linjaansa kohti kartiota, ohjaaja sai ne vielä pysäytettyä ympyrän sisään. Kuitenkin ruutuun lähetettäessä eivät välttämättä pystyneet vaihtamaan tehtävää mielessään vaan juoksivat häiriömerkille. 3) koira sai aloituspaikkaan tullessa vilkaista häiriöt, mutta se oli opetettu luopumaan niistä ja focusoimaan suoraan eteenpäin. Nämä koirat etenivät suoraan, ja pystyivät eteenmenon stopin jälkeen jättämään häiriömerkin sikseen ja juoksemaan ruutuun. <- Nämä tulkinnat olivat tosiaan vain omaani, minusta vaikutti vahvasti tältä mutta joku toinen paikallaollut voi olla eri mieltä. Itsellä näiden suoritusten näkeminen vahvisti ajatusta eteenpäin focusointiharjoituksista joihin yhdistetään häiriöstä luopuminen (tosin näissä harjoituksissa tärkeää että koira ei tarjoa väistämiskäytöstä suhteessa häiriöön)<br />
<br />
Ohjaajan ja koiran huomaamatta kentälle, lähelle linjaa eteenmenoympyrän ja ruudun välillä, oli tuotu keinuhevonen. Ruudun vieressä soi kovaääninen häiriö-cd. Osa koirista väisti hepoa ja taisipa häiriö-cd:kin viedä vähän keskittymistä. Lisäksi häiriö-cd-soitinta kannettiin mukana lähellä suorittavaa koiraa kehässä.<br />
<br />
Ruudusta seuraamiseen otettaessa liikkuri ja Christa kävelivät lähellä ohjaajaa, ja kutsu oli ajoitettu niin että piti hevosen vierestä juosta jälleen.<br />
<br />
Kiertohässäkkä tehtiin kohti ruutua niin, että äskeinen eteenmenon pysähtymiskohta oli aloituspaikka ja koira sai siis juosta samaan suuntaan kuin edellisessä liikkeessä. Kierrettävä kartio oli ruudun edessä, sivussa suorasta linjasta nähden niin että ruutu oli enemmän tarjolla ja koiran piti korjata linjaa vasemmalle tehdäkseen kartion. Lisäksi haastetta toi se, että koira oli juuri hiljan saanut juosta ruutuun (koirilla on veto sinne missä ovat juuri olleet/juosseet). Tässä useampikin koira paahtoi onnellisena ruutuun ja monen ohjaajan piti tulla todella lähelle kierrettävää kartiota muistuttamaan koiraa oikeasta tehtävästä.<br />
<br />
Kehän päätti tunnari, jossa kapulat laitettiin keinuhevosen lähelle. Tässä monen koiran piti ainakin pikaisesti käydä nuuhkimassa keinuhevosta. Tunnarista nähtiin viikonloppuna myös sellainen versio, jossa kapulat olivat viltillä - yhdessä <a href="http://www.toysrus.fi/serier/walking-animals/hyppivae-kani-ruskeavalkoinen?id=620215&vid=093243c#.V-EafCiLTIU">hyppivien ja ääntelevien lasten lelujen</a> kanssa (koira ja pupu). Tämä sekoitti monen koiran keskittymistä niin, että saatiin aikaan suun käymistä kapuloilla tai vähintäänkin kapulan pyöräyttämistä paluumatkalla.<br />
<br />
Iltapäivällä koirakot tekivät korjaussarjaa ja treenasivat kolmessa pienemmässä ryhmässä omatoimisesti keksimiään asioita.<br />
<br />
Sunnuntaina oli aamupäivä tekniikkatreenejä, liikkeen osia yms ja iltapäivällä testattiin vielä koirien turnauskestävyys kisanomaisella treenillä. Liikkeinä olivat ainakin ohjattu, jossa merkiltä parinkymmenen metrin päässä oli ruutu ja noudatettiin tietenkin ruudunpuoleista kapulaa (ja tässä taas osa koirista juoksi onnellisena ruutuun).<br />
<br />
Tyyppivirheitä kehätreeneissä:<br />
- koiralla makuuasennossa kyynärpää ilmassa, perusasennossa kenotus tai ohjaajanpuoleinen etutassu osittain ilmassa<br />
- kapulan pyöräytys suussa palautuksessa<br />
- seuruussa edistäminen / vinous<br />
- häiriömerkille meno (kentällä oli jossain vaiheessa, mahdollisesti sattumalta, värikäs juomapullo ja myös tämä houkutteli joitakin koiria)<br />
- koira omassa kuplassa / "humalassa" / keskittymätön<br />
- ennakointi esim. eteenmenoon/ruutuun<br />
- tunnarissa löysä ote<br />
<br />
Paljon tuli asiaa, tässä muutama poiminta:<br />
<br />
- Kiinnitä huomiota liikkeiden alussa koiran mielentilaan: sen tulisi olla aktiivinen kohti ohjaajaa. Ei riitä sellainen hidas ja jähmeä katsekontaktin nostaminen kohti ohjaajaa, vaan koiran tulee ripeästi ja aktiivisesti tarjota katsekontaktia. Tällainen ohjaajaa kohti aktiivinen koira kestää häiriöt paljon paremmin. Rakennetaan aluksi katsekontaktin ottamisesta palkkaamalla eli rakennetaan asiaan motivaatiota, sitten lisätään häiriöitä. Voidaan vaikeuttaa tätä esim. niin, että liikkuri höpöttää viedessään noutokapulat. Alkuun liikkuri on hetken hiljaa ja sitten käskyttää, mutta harjoitusta vaikeutetaan niin että liikkuri höpöttää ja sitten kesken höpöttämisen käskyttää. Jos koira on jäänyt zoomailemaan liikaa liikkurin juttuja, se ei todennäköisesti ole avoinna ohjaajalle ja näinollen kesken höpöttämisen tullut käskytys menee siltä ohi<br />
- Sivulletulokäsky liikkeen aluissa - koira saa katsoa esim. kapuloiden viennin, Seuraa-käsky liikkeiden alussa - koiran tulee pitää katsekontakti ohjaajaan, ei saa kuikuilla muualle<br />
- zetassa ylivireiseen seuraamiseen jippoja: äkkipysähdyksiä (koiran pysyttävä vasemman jalan kohdalla), merkin kiertoa, kulmassa pysähdys ja paikallakäännös tai peruuttamista, jäävissä houkuttelua pois jäävästä asennosta esim. merkille, ohjaajan ollessa pari metriä koiran takana vaiti. Lisäksi: ihmisiä voi kävellä zetan ympärillä.<br />
- ohjatussa huono vauhti merkille<br />
-- lelu merkin taakse ja jes-sana jo matkalla<br />
-- seur toistolla lelun merkin taakse, liikkuri vie kapulat, lähetys merkille<br />
-- lelu muka viedään merkin taa, liikkuri vie kapulat, lähetys merkille, palkka merkistä<br />
- tunnariin haasteita: kaksi kapulaa ollut toisilla koirilla suussa, oma kapula piilossa jonkun esineen, esim. merkin (tai keinuhepon) takana, kapulat tiheästi -- ohjaaja riittävän lähellä havaitakseen ja puuttuakseen epäasiallisen haistelukäyttäytymisen<br />
- epävarmalla koiralla ensimmäinen suoritus ilman häiriöitä, toisella toistolla häiriöt mukaan ja lelu/kosketusalusta tarvittaessa apuna (esim. ruudussa)<br />
- ruutu: ihmisiä ruudun a) takana b) myös sivuilla, c) ihmiskujan läpi ruutuun d) ihminen istuu ruudun edessä, ruudun paikan vaihtelua joka lähetyksen välissä, tehdään peräkkäin ohjattu + ruutu, luoksetulo + ruutu (koiralla veto sinne missä se on juuri ollut/mihin juuri juossut)<br />
- ohjatussa koira juoksee noutokapuloille vähän takki auki (ja voi esim. ruohikolla liukastua noston yhteydessä kun vauhtia liikaa) - nostettava kapula vähän erilainen joka kerralla, yllättävä, esim. pikkukapula, pk-kapula, ohjatun noudon kapula josta toinen laippa irti, kapula on eri asennoissa<br />
- kapulan pyöräytys - kapula josta toinen laippa on irti, provosoi koiraa korjaamaan otetta matkalla ja näin tästä pääsee huomauttamaan<br />
- noudon palautuksessa avustaja tulee seisomaan ohjaajan viereen / eteen / pyytää koiralta kapulaa<br />
- ohjatussa noudossa noudettava kapula levyn tms päällä<br />
<br />
Tämmöisiä juttuja olin kirjaillut viikonlopulta ylös.<br />
<br />
Eilen meillä oli Katjan ekat treenit uuden Tamskin tokovalkku-ryhmän kanssa (talvikausi alkaa lokakuussa mutta otettiin vähän etupeltoa). Katja oli suunnitellut kehän (vähän vastaavanlainen kuin yllä), joka suoritettiin läpi. Tämän jälkeen korjaussarja ja sitten keskustelua.<br />
<br />
Kulo kun on edelleen niin keskeneräinen kuntoutumisensa suhteen, ei tehnyt kuin suoran luoksetulon, kaukot, tunnarin ja zetan. Luoksetulo oli hyvä, kaukoissa etupää vinotti (johtuu osin lihasepätasapainosta joka sillä on, ja jota nyt jumpataan kuntoon) ja s-i-vaihdossa liikutti toista takajalkaansa ihan kunnolla (sillä on nyt tauon vuoksi tekniikka vähän levinnyt). Tunnarissa oli häiriö-ääniä radiosta, koiran ulvomista ja vinkumista. Kulo meni kapuloille hyvällä vauhdilla, asiallinen hajutyöskentely, otti oman mutta pudotti sen suustaan ja palautusvauhti hieman menovauhtia hitaampi, lopun perusasento jäi auki. Korjaussarjassa teki tämän vastaavassa häiriössä moitteetta. Zetassa istu vähän hitaahko, seisomisen mukaanotossa tökkäisi mua kuonolla jalkaan josta huomautin, makuu suora ja nopea ja nätti mukaanlähtö. Seuruu siisti (ihan takuulla vaikuttaa se, että ei saa tökkiä kuonolla mukaanlähdöissä, niin seuraaminenkin on vähän siistiytynyt).<br />
<br />
Puhuttiin treenaamisesta, että kokonaisuuksia tulee treenata eikä vain tehdä kivoja tekniikkatreenejä tai pikkuosasia, koska kokonaisuuksien toimiminen ratkaisee loppupeleissä. Kokonaisuustreeneihin mukaan erilaisia häiriöitä ja källejä, jotta saadaan koira pysymään auki ohjaajalle ja häiriöherkkyyttä alas ja suoritusvarmuutta lisää. Lisäksi pitää löytää balanssi: myös motivaatiota ja tekniikkaa tulee tehdä.<br />
<br />
Mun pitäisi tehdä mentaaliharjoittelua kehässä toimimiseen ja omaa keskittymistä paremmaksi, vähän liikaa tulee mentyä itsekin takki auki ja liian kevyin mielin. Mulle siis toivottavasti tulevissa treeneissä on ohjaajahäiriöitä; esim. joku tulee höpöttämään mulle kesken suorituksen ja pidettävä oma pokka ja keskittyminen kasassa.<br />
<br />
Kulon kanssa ei juuri mitään tokojuttuja olla tehty, mutta eteenmenon korjauksia (ja tuota nenällä tökkimättömyyttä) ollaan jonkin verran harjoiteltu Monican koulutuksen herättämin ajatuksin. Kulo etenee siis sivuttain etutassut laudalla. Alkuun mulla oli toisessa kädessä rima muistuttamassa takapään käytöstä. Tällä hetkellä vähän ylityöskentelee takaosalla. Oppinut hyvin takajalkojen ristiaskeltamista, mikä näkyy myös seuraamisen sivusiirtymissä. Työstetään mun etäisyyttä Kulosta ja laudasta. Vahvistetaan sanallisia käskyjä (högster/vänster). Kun suoritusvarmuus parempi, siirrytään kentälle ja liitetään ruutu mukaan tähän harjoitukseen. Tässä tämän päiväinen suoritus:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/Lwo0Wewqu6w/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/Lwo0Wewqu6w?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br />
<br />
<br />Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-2313803499023277262016-09-01T10:34:00.001+03:002016-09-01T10:34:41.518+03:00Monican kotiläksytJoku on varmaan sitä mieltä, että toko on pientä pilkun viilaamista ja piipertämistä... Ehken hän on oikeassa! :-D Tokossa ainakaan maan huipulla ei riitä se, että tekee vähän sinne päin, vaan kaiken pitää olla just eikä melkein. Mekin mielitään sinne ihan kirkkaaseen kärkeen (tavoitteita on aina hyvä olla!), joten hyvin pienestä pilkun viilaamisesta ja piipertämisestä on meidän tuleva talvi tehty! Siinä rinnalla hiotaan kokonaisuuksia, ylläpidetään vauhtia, voimaa ja asennetta... Treenit tulevatkin olemaan todella monipuolisia ja vaihtelevia. Rakastan tokoa eniten ehkä sen vuoksi, että se on mun makuun ihanan monipuolista ja antaa aivoille haastetta: kuinka ratkoa eteen tulevat koulutushaasteet (ensin teoriatasolla koulutussuunnitelman laatimisen muodossa, sitten käytännön tasolla jonkun osa-alueen erillisenä treenaamisena ja tämän jälkeen osa-alueen kokonaisuuteen liittämisenä). Rakastan tokoa myös sen vuoksi, että pienet treenit voi toteuttaa koska vain, missä vain. Jotain voi aina treenata jossain, ja monet häiriöitä sisältävät tilanteet ja paikat nähdään vain treenattavina asioina, ihanteena ja tavoitteena ohjaajaan ja tekemiseen täydellisesti keskittyvä koira, jota mikään ei horjuta tai häiritse! Erityisesti rakastan tokoa sen vuoksi, että multa löytyy kotoa kaksi niin innokasta karvakaveria tähän puuhaan. Oma väsymys unohtuu niiden innosta palaviin silmiin katsoessa :)<br />
<br />
Nyt olen ison haasteen edessä. Kulon seuruu on pikkuhiljaa luisunut epäpuhtaaksi. Se ilmenee levottomuutena ja etenkin kuonolla jalkaan tökkimisenä. Aivastelut ja kuonon lipominen ovat jäävuoren huippu, tunnetilaan liittyvä juttu joka jäänee pois treenitavan ja etenkin palkkauksen muutoksella (ei enää lelupalkkausta, vaan nami)<br />
<br />
Tuo kuonolla jalkaan tökkiminen onkin sitten mutkikkaampi poiskitkettävä. Kulo on sellainen nenäeläin muutenkin arjessa, ei mikään erityinen nenänkäyttäjä mutta sellainen, joka rakastaa tökkiä nenällä asioita. Sillä on aika iso kirsu, joka kaiken lisäksi liikkuu sivuttain, mutta jotain rajaa toivoisin. Nenällä tökkimistä seuruussa ilmenee oikeastaan joka välissä: sivulle tulossa nenäkosketus reiteen, seuruu-käskyn annettuani tökkäisee nenällä, käännöksissä, sivuaskelissa etenkin, peruutuksessa (osittain peruuttamisen treenaamisessa tämä ongelma taisi meille hiipiäkin) ja ihan muuten vain on niin ihanaa vähän koskea jalkaa nenällä. Myös arjessa Kulo tökkii nenällään, sillä on arkikäskyt vasemmalla tai oikealla puolellani kulkemiseen, ja molemmissa nenä vähän väliä tökkäisee jalkaan. Olen siirtänyt arjessa lähelläni kävelyn oikealle puolelleni sen välttämiseksi, että siinä oppii maneereita jotka siirtyvät tokoseuraamiseen.<br />
<br />
Työn alla on pään uuden asennon opettaminen sekä sen opettaminen, että nenällä jalkaan koskeminen ei ole hyvä juttu. Ihanteeni pään asennoksi olisi kuono korkealla, kaula suorana sivulla. Sitä tässä nyt sitten pähkitään, että kuinka saan koiran ymmärtämään mitä siltä halutaan, ensin paikoillaan, sitten liikkeessä eri suuntiin ja sivulletulossa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-2F9z9zA5V1A3tIFF0e-oWlSGxzWFX_G5U4RY_7pTMU6gMUkWUgYqexWz0SEN4XZNJuL3cdlb4HAe67wyDtdZillR7gmD3EvNHn4pX8RLSEEh8DqtwdrA8Fg2B1A6SfLR1CMy5x8Bh5TI/s1600/P1002999.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-2F9z9zA5V1A3tIFF0e-oWlSGxzWFX_G5U4RY_7pTMU6gMUkWUgYqexWz0SEN4XZNJuL3cdlb4HAe67wyDtdZillR7gmD3EvNHn4pX8RLSEEh8DqtwdrA8Fg2B1A6SfLR1CMy5x8Bh5TI/s320/P1002999.JPG" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hetki ennen tökkäisyä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKZZg-VIBXxbzqDjxvGeK3FVa1IacHbtiIx5r_DqSjqhT_26_lrY6Yyrh_FJbvvH7GHjsSwYHcyYQJKhs5p7dvsXGp4ATvduzD9R3RVb8aHLueOvrNBOHL9YXZw6j8g58D2l_7yovN5LS8/s1600/P1003001.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKZZg-VIBXxbzqDjxvGeK3FVa1IacHbtiIx5r_DqSjqhT_26_lrY6Yyrh_FJbvvH7GHjsSwYHcyYQJKhs5p7dvsXGp4ATvduzD9R3RVb8aHLueOvrNBOHL9YXZw6j8g58D2l_7yovN5LS8/s320/P1003001.JPG" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Pitäisit sitä kuonoas jotenkin näin"</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNYaYRxIeG6oBbsZoRjqaujHBuPblpyDy8eR_vfvAxa1pI-adZ1zjwd9xk_zQ_O1n9bgs3M_0zGWHJ4cE0ePm1fg9pzbDOb5KWjqp0Z4Y-kqae2YdXCi0j07bsrWnAWc2iU7vYi-fLwiGQ/s1600/P1003002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNYaYRxIeG6oBbsZoRjqaujHBuPblpyDy8eR_vfvAxa1pI-adZ1zjwd9xk_zQ_O1n9bgs3M_0zGWHJ4cE0ePm1fg9pzbDOb5KWjqp0Z4Y-kqae2YdXCi0j07bsrWnAWc2iU7vYi-fLwiGQ/s320/P1003002.JPG" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Vähän parempi, mutta ei vieläkään ihan tavoitteessa"</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tämä pään asennon viilaaminen onkin hyvää puuhaa kuntoujamammalle, tässä ei paikat mee rikki kun kuonon asentoa hinkataan.<br />
<br />
Toinen mitä alettiin treenata, on eteenmenon korjaukset. Tässä Kulo etutassut laudan päällä pitäen kulkee sivuttain oikealle/vasemmalle. Eilen oli ekat treenit. Toinen puoli oli helpompi kuin toinen, kummallekin. Mä seison Kuloa vastapäätä. Haluan että Kulo tässä liikkuu suoraan sivuttain, ottaen myös takajaloilla ristiaskelia. Suoruutta aikaansain haravanvarren avulla. Sillä varsiosan päällä tökin Kuloa reiteen, että muisti myös takaosan. Ihan hyviä onnistumisia saatiin. Tähän liitetään käskysanat, tehdään lisää kontrollia, kasvatetaan etäisyyttä, liitetään ruutuun, poistetaan lauta... Kyllä tässäkin työsarkaa riittää ihan mukavasti, mutta on varmaan myös hyvää kehojumppaa ja etenkin kun molempiin suuntiin tehdään. :)Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-22433002138588014962016-09-01T10:07:00.002+03:002016-09-01T10:07:43.586+03:00Kulon kraniohoidot, koosteHuh, viimeinenkin pentu lähti viime viikon perjantaina ja rauha on palannut taloon. Niin ihania palleroita kuin pennut ovatkin (ja myönnän, että niitä on ikävä!), niin kyllä niissä riitti työtä ja hommaa ja lopulta oli aikamoinen helpotus luovuttaa ne uusiin koteihinsa, etenkin kun kaikki pennunottajat ovat niin ihania ja tiedän että jokaikinen karvapallero sai hyvän kodin. :)<br />
<br />
En ole ehtinyt juuri kirjoitella Kulon kuntoutumisesta, mutta ajattelin että toisaalta parempikin tehdä vähän kootusti yhteenvetoa.<br />
<br />
Kulon kuntoutusprojekti Your Dogin projektikoirana on kestänyt nyt 1,5 kuukautta ja sisältänyt tähän mennessä kolme kraniosakraalihoitoa Airi Kalliorannan (Koirahieroja, AT, erikoistunut selän biomekaniikkaan, kraniosakraali- sekä akupunktiohoitaja) antamana. Olen jo vähän näistä kirjoittanutkin, mutta tässä vielä kooste:<br />
<br />
Ensimmäinen hoitokerta oli reilu 2 viikkoa synnytyksestä ja vajaa kaksi viikkoa hätäleikkauksesta (kohdunpoisto). Kulo oli pirteä, mutta muuten sen kroppa oli vielä ihan sekaisin kaikesta tapahtuneesta. Sen karva oli kiilloton, se oli edelleen hieman turvoksissa, selkä oli ihan notkolla. Merkittävin asia johon siinä kiinnitin huomiota, oli takajalkojen kömpelyys. Airin mukaan Kulon kraniosakraali-rytmi ei tuntunut lanneselässä ollenkaan ja oli muutenkin heikko. Lanneselkä oli kylmä ja "eloton". Hoidon myötä pulssi alkoi tuntua pidemmällä lanneselässä, ei kuitenkaan ihan kauttaaltaan lanneselän mitalta, ja lämpöä alkoi hiipiä lanneselän alueelle. Hoidon näkyvimmät vaikutukset olivat muutos Kulon ryhtiin; selkä ei ollut enää niin notkolla, ja se että takapään motorinen kömpelyys ja haparointi loppui välittömästi hoidon myötä.<br />
<br />
Toinen hoitokerta oli kolmen viikon kuluttua, tällöin synnytyksestä 5,5 viikkoa. Edeltävinä oireina oli edelleen karvan kiillottomuus, karvan irtoaminen massoittain (toki tämä luonnollistakin synnyttäneelle) ja näkyvin oire oli se, että Kulo puri kylkiään lanneselän kohdalta ja sen selkä oli kovasti jumissa. Airin mukaan lanneselkä tuntui edellistä hoitokertaa paremmalta, KS-pulssi tuntui. Tämän hoitokerran myötä jäi kylkien pureskelu ja selän lihasten tunnustelu sai aikaan huomattavasti pienemmän värähdyksen, ei ollenkaan niin massiivista selkälihasten spasmia kuin ennen käsittelyä.<br />
<br />
Kolmas hoitokerta oli taas edellisestä kolmen viikon päästä, eli viime viikon perjantaina. Kulo oli alkanut taas satunnaisesti purra kylkiään. Sen laukka-askel oli normaalia lyhyempää ja vähän sellaista köpöttelevää, ja olihan se edelleenkin selkeästi toipilas liikkeissään. Lenkillä se ajoittain kevensi oikeaa takajalkaa. Karva kiilsi. Airin mukaan Kulon KS-pulssi tuntui nyt kauttaaltaan vahvana ja tasaisena. Tällä hoitokerralla Airi keskittyi lanneselkärankaan, jossa rangan loppuosassa puolivälistä eteenpäin tuntui kireyttä. Lisäksi oikean polven ulkosyrjällä tuntui "lumpsahdus". Kun Kulo tähän asti on kaikki hoitokerrat torkkunut silmin nähden nauttien hoidoista, nyt se välillä reagoi, ja muutenkin oli sitä mieltä, että tunti on liian pitkä aika pysyä paikoillaan (sillä alkaa olla kova tarve tehdä ja touhuta). Hoidon jälkeen Kulolle tuli selvä hoitoreaktio: sille tuli sellainen pöhöttyneen tuntuinen alue selkärangan viereen vasemmalle puolelle ja selkä lannealueelta reagoi kosketukseen. Onneksi kun tietää, että tällaiset hoitoreaktiot kuuluvat asiaan, osaa suhtautua niihin maltillisesti. KS-hoito on sellainen hoitomuoto, joka antaa koiran elimistölle sysäyksen parantumiseen. Tavallista on, ettei heti välittömästi tule näkyviä vaikutuksia, vaan hoidon vaikutus tulee oman kokemuksen myötä viikon kuluessa hoidosta, kun keho saa aikaa ja mahdollisuuden hoitaa itseään. Niin meni tämäkin hoitoreaktio muutamassa päivässä ohi. Eilen istui lapsen kanssa hiekkalaatikolla, ja koirat telmivät pihassa. Kulo teki vauhdikkaita säntäilyjä, salamannopeita käännöksiä ja stoppeja. Olin aluksi ihan häkeltynyt että näkevätkö silmäni oikein ja että mikä tässä nyt näyttää niin oudolta. Sitten tajusin, että Kulolla on kropanhallinta ottanut taas ison askeleen eteenpäin!<br />
<br />
Voin omakohtaisen kokemuksen myötä lämpimästi suositella kaikille koiransa pennuttaneille, että aloittaa emokoiran hoidattamisen heti kun mahdollista. Pentujen vasta lähdettyä Kulo on kropaltaan jo ihan hurjan hyvässä kunnossa ja kuntoutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.<br />
<br />
Tänään Kulolla on ensimmäinen fysioterapiakäynti, meidät ottaa vastaan Your Dogin tiloissa Annariina. Lisäksi Kulon ruokavalioon lisätään vitamiineja. Näistä lisää seuraavassa postauksessa, stay tuned! :)Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-8671770242277948112016-08-21T21:16:00.002+03:002016-09-20T14:54:31.253+03:00Monican koulutusLyhyesti Monican koulutuksesta muutama muistiinpano.<br />
<br />
Norjalainen Monica Wikström oli muutaman päivän Suomessa kouluttamassa, ja saimme hänet päiväksi Tampereellekin. :)<br />
<br />
Kulon kanssa emme ole treenanneet oikein mitään, joten tosi raakileina mentiin koirakkopaikalle koulutukseen. Paikalla oli myös kuusi Kulon pentua; kolme uusien omistajiensa kanssa ja kolme jotka ovat vielä mulla, yksi haettiin tänään ja kaksi muuta perjantaina/lauantaina. Kuloa ei paljon omat lapset kiinnostaneet, vaan hän halusi tehdä töitä-töitä-töitä. Kovin on kroppa vielä palautumaton pentuprojektista, joten suunnittelin kysyväni vinkkejä rauhallisesti toteutettaviin liikkeisiin.<br />
<br />
Ensimmäisenä ajattelin kysyä eteenmenon korjauksia. Ennenkuin tajusinkaan, tehtiin villiä kosketusalustarallia, jossa lähetin Kulon kosketusalustalle, ja sinne mentyään jes ja vauhdilla takaisin mun luokse palkalle. Kulolla on ongelmana palkanodotus kosketusalustalle mennessä: metri-pari ennen alustaa se alkaa himmata tai jopa pysähtyy ennen kosketusalustaa, ajatukset ovat niin voimakkaasti mun luonani. Tähän ratkaisuna se, että malttaa itse odottaa että se on oikeasti kosketusalustalla asti, voisipa jopa pitää hetken alustalla ja sitten palkka. Alustan paikkaa tulisi vaihtaa tiheästi ja pitäisi liittää joku käskysana kosketusalustalle. Me lopetettiin tämä ralli melko nopsaan kun iski hirvitys että tällaista treeniä en ollut ajatellut tekeväni ainakaan kuukauteen-kahteen, joten keskusteltiin ja vähän myöhemmin Monica näytti omalla 2-vuotiaalla Chilillään miten hyödyntää kosketusalustaa eteenmenon ja kiertohyppynoudon opetuksessa. Monica opettaa kosketusalustan tosi varmaksi, tarkaksi ja vauhdikkaaksi ja hyödyntää sitä tosi monessa. Hän opettaa koiran myös juoksemaan vauhdilla kosketusalustan yli, tällöin hän sanoo vapaa hieman ennen alustaa.<br />
<br />
Eteenmenossa Monica laittaa useamman kosketusalustan jonoon, etäisyys toisistaan 5-10m (arvioisin). Monica lähettää koiran kosketusalustalle, kehuu, sitten seuraavalle koiran takana olevalle, kehuu, sitten kolmannelle, neljännelle, kunnes lopulta harjoituksen edetessä vielä tyhjään. Palkka vikasta kosketusalustasta tai tyhjästä. Edut: flänkkäävä koira oppii etenemään suoraan. Koira oppii ajattelemaan eteenmenon suoraviivaisena etenemisenä ohjaajasta poispäin. Ekoilla kerroilla ohjaaja auttaa ja tukee koiraa tehtävässä ja apua vähennetään koiran harjaantuessa etenemään alustalta seuraavalle ohjaajasta poispäin. Kosketusalustoja myös vähennetään treenin edetessä. Monica aina pitää kuitenkin yhden alustan 10 metrissä, jos ymmärsin oikein. Mikäli koiran ei haluta pysähtyvän alustalle, annetaan sille uusi eteenmenokäsky ennen alustaa.<br />
<br />
Tässä Maijun ja Ihmeen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MppAlBqezMI&feature=share&app=desktop">treenivideo</a> ko metodilla.<br />
<br />
Eteenmenon korjaukset lankulla: koira opetetaan laittamaan etutassut lankulle ja etenemään sivuttain lankulla niin, että se päätyy ohjaajaa vastapäätä (eli tuetaan koiran ajatusta, että täytyy hakeutua ohjaajaa vastapäätä olemaan). Vaikeutta lisätään virittelemällä koiraa katsomaan ruutuun, sitten pitää siirtyä lankkua pitkin kohti ruutua, ohjaajaa vastapäätä seisomaan, mutta ei saa sählätä/karata ruutuun. Vaikeaa oli demo-Chilille, jolla oli suuri mieliteko juosta ruutuun.<br />
<br />
Näytin meidän seuruuta: muuten ihan siistiä (jos ei peruuttamisen aukeamista oteta lukuun), mutta Kulo nenällätökkijäkoirana tökkii nenällään mua jalkaan kun sanon seuraa/käännöksissä/sivuaskelissa/sivulletulossa. Nyt pitäisi opettaa Kulolle uusi käsky, joka tarkoittaa sivullaoloa pää suoraan eteen/ylöspäin ollen, ilman että saa ottaa kontaktia kuonolla. Vasemmassa kädessä on nami, ja Kulon pitäisi sihdata päänsä suoraan eteenpäin, eli ei saa väistää namia/koskea jalkaan mutta ei saa myöskään kääntää päätä namikättä kohden. Monica käyttää paljon koiran asennon ohjaamista käsin, eli tässä tarvittaessa suoristaisi koiran pään. Hän tekee tälle hyvät pohjat jo pentuaikana totuttamalla pennun käsittelyyn ja asennon korjaamiseen yms. Lisäksi Monica puhuu koiralle paljon, ei ole virheistä vihainen vaan huomauttaa niistä iloisen harmittelevasti, käyttää paljon sosiaalista palkkaa. Sitten vain tiukasti kriteeristä kiinni pitäen kuonolla tökkiminen pois ja korrekti seuruu tilalle. Ja luulenpa, että palkkaus tulee nyt olemaan namipalkkaus jatkossa...<br />
<br />
Tunnarin haistelu on välillä aika hektinen: Kulo saattaa avata suuta kapuloilla, siirrellä haistellessa kapuloita jne. Tähän rauhoittumisharjoitus niin, että olen kapuloiden lähellä nami avokämmenellä, lähetän Kulon haisteluhommiin, liitän käskysanan 'rauhassa' ja jatkossa voin tällä käskysanalla muistuttaa tunnarille lähettäessäni ennen Kulon saapuessa kapuloille, että pitää rauhoittua haistelemaan.<br />
<br />
Tässä väsyneillä aivoilla päällimmäiset ajatukset, nyt nukkumaan univelkoja pois!Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-9113196529316268692016-07-24T22:38:00.002+03:002016-07-24T23:57:19.289+03:00Taon sm-kisatTaon kanssa oltiin Laukaalla järjestetyissä tokon SM-kisoissa, Tamskin 1-joukkueessa avoimen luokan edustajina.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUiUvBKo-u-lUYRGcihyphenhyphenZpjtRurUP_4s7_o_XoeSiEWlEljbDX-8UZ2Yr3tZ9-xGjywq8KXlxWjw2aeWOlRTu3AvLYWgOX5WCST0PmE9CuHPzaVyv0_kgQLlpbsGaRocvGHq2RijZBeWLv/s1600/joukkuekuva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="353" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUiUvBKo-u-lUYRGcihyphenhyphenZpjtRurUP_4s7_o_XoeSiEWlEljbDX-8UZ2Yr3tZ9-xGjywq8KXlxWjw2aeWOlRTu3AvLYWgOX5WCST0PmE9CuHPzaVyv0_kgQLlpbsGaRocvGHq2RijZBeWLv/s640/joukkuekuva.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meidän mahtavat 1- ja 2-joukkueiden jäsenet!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kulon sairastelun johdosta treeneihin tuli 3 viikon tauko, ja oman varvasvamman takia treenit jäivät kisaa edellisellä viikollakin hyvin vähiin. Olin ajatellut rakentaa Taon osaamisen vähän eri lailla, mutta oli pakko muutaman kisaa edeltävän päivän aikana aikamoisella tahdilla runtata läpi häiriöt ja paineensieto ja yrittää saada uusien liikkeiden/muutetun perusasentoon tulon suoritusvarmuus paremmaksi. Ehkä ihan hyväkin, koska ensimmäistä kertaa eläessäni uskalsin tosissani haastaa Taon, ja se vastasi haasteeseen hyvin!<br />
<br />
Yhtä kaikki treenit jäivät todella minimiin, joten olin erittäin tyytyväinen sijoitukseemme sm-kisoissa! Tao sai 277,33p ja sijoittui sijalle 12. (Alkupäässä oli jaetulla sijalla olevia, eli Tao oli todellisuudessa 14./76, tulokset löytyvät <a href="http://www.tokosm2016.net/tulokset.php?luokka=avo">täältä</a>) Taolle kävi hamoja sellaisissa asioissa, mitä ei oltu ehditty treenata riittävästi mutta toisaalta monet sellaiset liikkeet, joita ei oltu liikaa ehditty treenata, onnistuivat.<br />
<br />
Luoksepäästävyys testattiin klo 9.30. Tämän jälkeen paikallaolokehät pyörivät melko nopsasti. Yksilökehissä järjestäjät olivat jostain syystä iskeneet puolet yksilöliikkeistä Riitan kehään, ja tämä kehä kesti huomattavasti pidempään kuin avon muut kehät, aiheuttaen avoimen luokan venymisen. Meidän suoritusvuoro koitti joskus iltapäivällä.<br />
<br />
Ekassa kehässä tuomarina oli Tiina Laakko<br />
Paikalla istuminen -10.<br />
<br />
<a href="https://youtu.be/sA3ZbfFWA5A">Tokassa kehässä kehässä tuomarina oli Riitta Räsänen.</a><br />
<br />
Kaukot -10. Tao lysähti huonoon vähän paineistuneen näköiseen asentoon sivulla, mutta pystyi tekemään puhtaat vaihdot ja vieläpä kriteerin mukaisella pompputekniikalla!<br />
<br />
Seiso - 9. Jäi hieman vinoon seisomisasentoon, ja tästä vino pa.<br />
<br />
Seuruu - 8,5. Mä kävelin täyskäännöksen, kun piti kääntyä oikealle. Tao oli vielä keväällä seuruussa niin kovassa vireessä, että puraisi mua joka käännöksessä. Treeneissä oli pakko kieltää pureminen, mikä johti matalampaan vireeseen. Videolla näkyvä seuruu on kaukana mun ihanteesta.<br />
<br />
Luoksetulo - 9.<br />
<br />
<a href="https://youtu.be/RawOTHoiUwk">Kolmannessa kehässä tuomarina oli Marko Puranen</a><br />
<br />
Nouto - 8,5. Tao arpoi että palauttaako kapulan eteen vai kiertäen takakautta sivulle. Olen vaihtanut palautusasennon tyylin, enkä vielä ollut ehtinyt riittävästi treenata uutta tyyliä. <br />
<br />
Hyppy -8. Tao arpoi että tuleeko eteen vai kiertääkö takakautta sivulle, jouduin antamaan uuden käskyn.<br />
<br />
Liikkeestä istuminen -0. Tao taisi tietää mokailleensa kahdessa edellisessä liikkeessä, ja oli tässä vähän paineistunut ja meni istumisen sijaan maahan. Tämä on ollut treeneissäkin usein esiin tullut ongelma, joka on mennyt eteenpäin mutta en ehtinyt saada suoritusvarmuutta riittävälle tasolle.<br />
<br />
<a href="https://youtu.be/rAOgPXNZAPY">Neljännessä kehässä oli tuomarina Tiina Laakko</a><br />
<br />
Ruutu -10. Taon kanssa on treeneissä väännetty ruudun oikeasta paikasta ja asennosta ruudussa. Tämä on vaikuttanut siihen, että sen motivaatio juosta ruutuun on laskenut, koska se liittää ruutu-käskyyn epävarmuuden lopputuloksesta ja mun reaktiosta. Se on ajatellut edelleen näin, vaikka ruudun paikka tuntuu sille selvinneen. Kokeilin tiistaina agilitytreenien yhteydessä Takkujen kentällä, että mitä Tao tekee jos virittelen sen ruutuun, mutta lähetyskäsky onkin "putkeen!". Tao juosta posotti upean ruudun. Siinäpä sitten olikin hullu suunnitelma kokeilla samaa hommaa sm-kisoissa, ja riskin otto kannatti! Tao teki upean ruudun. Tuomarin eka kommentti oli, että taitaa olla agilitykoira? :-D Jatkossa täytyy treeneissä ajaa ruutu-käskyyn yhtä positiivinen ja vauhdikas tunnelataus.<br />
<br />
Kisoista jäi lopputulemaksi hirmuisen hyvä ja tyytyväinen fiilis. Täydellistä ei ollut, mutta suoritus meni silti paremmin kuin toivoinkaan! Tuntuu että olen alkanut löytää oikeat narut, joista vedellä Taon kohdalla. Matkamme jatkukoon kohti voittajaluokkaa :-)Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-80786260371937325932016-07-24T22:37:00.000+03:002016-07-24T22:38:34.648+03:00Kulon haava<br />
Etenkin Kulon eturaajojen puoleisen haavanpään alla tuntui iso ja kova möykky. Siellä oli sulavien ompeleiden solmut.Huomasin viime viikon tiistaina, että tästä haavan möykkypäästä yksi tikki oli mätinyt. Haavahan oli jo parantunut, mutta ihon alla oleva sulava ommel oli aiheuttanut lankareaktion. Soitin Hattulaan. Haava ei muuten näyttänyt mitenkään pahalta. Aloitin välittömästi ab-kuurin (onneksi seuraavalle päivälle oli sovittu, että Joski, joka on eläinlääkäri, oli tulossa pentuetta katsomaan, niin ei tarvinnut lähteä roudaamaan äitikoiraa minnekään).<br />
<br />
Seuraavana päivänä sain Päivin kiinni. <a href="http://yourdog.fi/">Yourdogin </a>kautta on mahdollista vuokrata <a href="http://medivendo.fi/i_pdfs/HC_kayttoohjeet.pdf">Handycure</a>-laserlaitetta. Laite ei onneksi juuri nyt sattunut olemaan kenelläkään asiakkaalla, joten sain sen Kulon käyttöön.<br />
<br />
Olen nyt muutaman päivän ajan antanut haavalle laserhoitokäsittelyä 1-3 kertaa päivässä. Olisi pitänyt ottaa kuvia haavasta päivittäin, niin uskomattomalta tuntuu haava-alueen muutos. Ihon alainen mötikkä on pienentynyt ihan silmissä. Toivon laserhoitokäsittelyn auttavan haavan paranemisen nopeuttamisen lisäksi myös sen riskin vähentämisessä, että haavaan olisi mahdollista muodostua kiinnikkeitä.<br />
<br />
Meidän lähellä on järvi, ja suunnittelin että liikunta tulee nyt Kulon kuntoutumisprojektin tässä vaiheessa olemaan hyvin uintipainoitteista. Kulo ui tänään varmaan vartin, ja oli sen jälkeen täynnä virtaa. Ei sen kunto onneksi kovin huonoksi ole päässyt putoamaan, kaikesta huolimatta.Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8409479092905443435.post-18375542998064315782016-07-19T14:31:00.002+03:002016-07-19T14:31:42.539+03:00TaoTao oli viime viikolla elämänsä ekoissa paimennuskarkeloissa. Koska mulla oli sattumoisin samaan aikaan aika hektistä Kulon ja pentueen kanssa, Tao oli mennyt viikkoa ennen paimennuskoetta Tanjan luo. Tanja kultaisesti treenasi paimenpoikaa useampana päivänä ennen koetta. Olen käynyt kesäkuun aikana muutaman kerran Taon kanssa treenaamassa, ja ehkä isoin asia mitä ollaan työstetty, on ollut poispäinajo. Tao saikin jo ideasta mukavasti kiinni, mutta siinä ohessa hakukaaresta tuli todella ahdas. Koiralle aika hämmentävää, että kun yhdessä välissä käsketään mennä suoraan kohti lampaita, seuraavassa hetkessä pitääkin flänkätä riittävän kaukaa niiden ohi. Tanjan suurin urakka olikin näiden muutamien päivien aikana avata hakukaaria.<br />
<br />
Menin keskiviikkona 13.7. katsomaan koetta, Tanja edelleen erittäin ystävällisesti lupasi pyynnöstäni ohjata Taon radalla. Ykköset olivat vikana. Tehtiin se virhe, että mä otin Taon autosta, lämppäsin sen, odottelin sen kanssa aidan ulkopuolella ja sitten Tanja vasta paria koiraa ennen otti Taon mukaansa pellonkulmaukseen odottamaan omaa vuoroaan. Tao oli ihmeissään kun minä en mennyt mukaan ja vielä pellolta katseli mun suuntaan. Tämä näkyi Taon tekemisessä ainakin siinä, että otti tosi huonosti Tanjan käskyjä vastaan ja poispäinajo oli aika sekavaa. Hakukaarelle lähti hyvin, mutta usko näytti loppuvan kesken ja pysähtyi kesken matkan. Kisapitkiä hakukaaria ei oikeastaan olla edes treenattu. Taolle vastapäivään flänkkääminen on luontaisempaa, ja se meni pysähdyksestä liikkeelle lähdettyään vaihtamaan suuntaa eli leikkasi linjan. Hakukaaresta tuli näinollen vain 1 piste. Loppurata meni ihan kohtuullisesti, poispäinajo ei ollut tänään ollenkaan sujuvaa mutta muuten kaikki meni varmasti ja helposti. Yhteispisteet 56, mutta koska haun osuudesta ei saatu minimivaatimuspisteitä, ei saatu perusrataa läpi. Alla video, harmillisesti muistikortti täyttyi juuri häkityksen kohdalla. Eipä siinä ollut mitään ihmeellistä, lampaat marssivat kiltisti suoraan häkkiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/KkMGLxBD-j8/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/KkMGLxBD-j8?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br />
Meille jäi kummallekin Tanjan kanssa hirmuinen nälkä. Itse en voinut toista päivää ajella Somerolle (juuri Kulon pentuhomman takia), mutta sovittiin että Tao jäi Tanjalle, Jepu toisi sen kotiin, ja saatiin paikka seuraavan päivän ykkösten kisaan. Tanja kävi vielä illalla muistuttamassa, että kuinka se hakukaari tehdäänkään.<br />
<br />
Seuraavana päivänä koe loppui valitettavasti kuin kananlento. Tao oli ennen suoritusvuoroaan päässyt lussuttamaan puolisiskonsa Gretan juoksupissoja ja hormonit alkoivat kovasti hyrrätä. Paimennus on muuten siitä hauska laji, että juoksunartut kisaavat ihan siinä missä muutkin koirat, eikä niitä sijoiteta luokkien loppuun. Taolle tämä häiriö oli vähän liikaa, vaikka se ei mielestäni erityisen naistenmies töitä tehdessään ole ollutkaan. Tao teki nyt tosi hienon hakukaaren ja Tanja tuuletti jo mielessään. Mutta, sitten, Tao huomasi tolppakoirat ja tulkitsi tilanteen niin että siellä se juoksunarttu häntä odottelee. Lampaat vaihtuivat lennosta (uros!)koiran vikittelyyn ja paimennuskokeen suoritus loppui siihen. Kuulemma näitä sattuu aina silloin tällöin jopa kokeneemmillekin koirille, mutta silti Tao ansaitsi sen, että kuri muuttui nyt tiukemmaksi eikä vapaallakaan saa liehitellä tyttökoiria. Ja syksyllä suunnittelen vieväni sen pieneen uroskoirien kevennysoperaatioon, jossa saadaan enemmän ilmatilaa tuonne takajalkojen väliin ;) Taolla ei palleista sinänsä ole ongelmaa, mutta eipä se niitä tarvitsekaan joten mitäs niitä siellä pitää. Taon sukulaisia on ihan runsaasti käytetty jalostuksessa ja Tao on niin valtaisakin, ei mikään jalostusuros ole hän.<br />
<br />
Taon kotiuduttua paimennuskarkeloista mentiin heti illalla tsekkaamaan toko-osaaminen. Joka onneksi oli paljon varmemmalla mallilla kuin paimennusosaaminen ;-D Tokossa olen nyt kiristänyt ruuvia ihan kunnolla sen suhteen, että miten tulee toimia jos vähän alkaa ahdistaa. Ennen hyppäsin Taon kanssa samaan kaivoon ja siellä kaivonpohjalla yhdessä ahdisteltiin, mutta nyt on meininki muuttunut. Jos ahdistaa, niin ainoa vaihtoehto on tehdä paremmin. Jos ei kykene toimimaan, niin kera motkotusten joutuu sivummalle miettimään että mitä kannattaa seuraavalla yrityksellä kokeilla. Mutta auta armias kun yrittää, mitkä ilon ja onnen juhlat siitä seuraa! Tao on näissä juhlissa niin innoissaan (vaikka juuri äsken olisi ollut maailman ahdistunein olento), että se eilen puri mua poskeen! :D (Okei tämä EI ole tavoite) Onkin siis kannattavaa unohtaa ihan tylsät ahdistumiset ja tehdä heti iloisesti ja oikein. Tao on alkanut ostaa tätä ajatusta tosi hyvin, ja vitsit kun se on paljon vahvempi koira henkisesti kuin ikinä luulinkaan! Ja sinnikäs, mutta mää oon vieläkin sitä sinnikkäämpi ja sen paksuun kalloon alkaa pikkuhiljaa mahtua että ei tämän muijan kanssa ahdistumisen näyttelemisestä seuraa kuin lisää työtä. Helpommalla pääsee kun valitsee toisen tavan. Ja kun näitä oivalluksia Taolle on tässä tullut, niin ahdistuminen on alkanut vähentyä ja Tao tekee iloisemmin ja intensiivisemmin! Hirveän innokas harrastuskaveri on hän. Harmi että ei ehditä käydä tätä prosessia ihan kokonaan läpi ennen ensi lauantain toko-SM-kisoja joissa Tao kisaa avoimessa luokassa. Ja ei varmaan tarvitse edes sanoa, kuinka ylpeä ja tyytyväinen olen mun isosta pojasta joka onkin paljon äijempi kuin mitä kuvittelinkaan! Katri Mhttp://www.blogger.com/profile/15639155809915066170noreply@blogger.com0