Osallistuin viime syksynä ft Tanja Pitkäsen (Movewell) järjestämään koirien jumppakurssiin (elo-joulukuu), joka järjestettiin Facebookissa toimivan kurssia varten perustetun ryhmän välityksellä. Tanja laittoi ryhmään neljän viikon välein yhteensä neljä vaikeutuvaa jumppakokonaisuutta, joihin oli kirjalliset ohjeet ja videot. Osallistujat kuvasivat koiriensa jumppaa ja Tanja kommentoi videoita, ja lisäksi ryhmässä sai kysellä ja keskustella. Muiden videoita ja Tanjan kommentteja katsoessa oma ymmärrys siitä, mitä kulloisessakin liikkeessä haettin, syveni. Tein koirieni kanssa 30-45min kestoisen jumpan kolmasti viikossa ja melko nopeasti sai huomata niissä tapahtuvan muutoksen. Niistä tuli ryhdikkäämpiä, pitivät liikkeessä selkälinjansa parempana ja nostelivat tassujaan korkeammalle. Niistä tuli ketterämpiä ja niiden tasapaino parani. Itse jumppaliikkeissäkin näki kehityksen: esimerkiksi kun koiran piti laittaa neljä tassuaan vatiin sisälle. Alkuun Tao ei tästä suoriutunut vaan sille piti keksiä vielä vatiakin isompi kohde. Lopulta Tao onnistui laittamaan tassunsa vesikippoon ja löytämään tasapainon. Valitettavasti olen myös huomannut, että nyt kun en ole jumppaa juurikaan tehnyt joulukuun alun jälkeen, sen suotuisat vaikutukset koirien liikkeessä ovat vähentyneet. Pitäisi löytää sellainen hyvä rytmi jumppaamiseen, jota ehtisi tehdä niiden kanssa ihan rutiinisti.
Pääsin Kulon kanssa syksyllä Tamskin rallytokon 2-valkkuun. Rally-toko tuntui kokolailla ainoalta innostavalta ja mahdolliselta vaihtoehdolta talvilajiksi nyt, kun toko jäi pois valikoimasta. Tao on treenannut kotona. Molemmat osaavat paljon, suurin työ on ollut minulla opetella rally-tokon sääntöjä ja se työ jatkuu vielä. Minulla oli onni päästä aivan loistavaan porukkaan, jossa on osaavia lajin harrastajia ja jakavat innolla mulle osaamistaan. Rally-tokon kulttuuri vaikuttaa tokoa sallivammalta ja leppoisammalta. Se ei silti tarkoita sitä, ettei koiria koulutettaisi tavoitteellisesti. Olen itsekin opetellut olemaan kentällä rennompi. Käsi- ja vartaloeleiden käytön suhteen olen joutunut tekemään kovasti hommia, tokossa kun on vuosien saatossa iskostunut syvälle selkäytimeen mahdollisimman eleetön toiminta. Rally-tokon ylemmissä luokissa on niin paljon erilaisia temppuja, joita koiran täytyy tehdä, että sekaannuksen mahdollisuus on suuri, jos aikoisi pelkillä sanallisilla käskyillä mennä. Ja toisaalta, kyllähän mä tokossakin kaukokäskyissä, ohjatussa ja ruudussa käytin käsieleitä.
Rallytokon myötä olen saanut opettaa koirille paljon uusia temppuja ja sekös jos mikä on kivaa. Koiran täytyy esim. vaihtaa puolta ohjaajan takana/edessä (jolloin koiran rintamasuunnan pysyttävä eteenpäin eli ei saa pyörähtää), kiertää ohjaaja myötä/vastapäivään, pyörähtää ohjaajan sivulla myötä/vastapäivään ohjaajan kävellessä suoraan eteenpäin tai pyörähtäessä samaan/päinvastaiseen suuntaan, tulla ohjaajan eteen istumaan/seisomaan ohjaajan sivulta seuraamisesta/istumisesta, muutama temppu mainitakseni. Ja oppia tekemään em asiat myös ohjaajan oikealla puolella, samoin kuin opittava seuraamaan oikealla puolella. Tällä hetkellä opetan koirilleni ylempien luokkien liikkeitä, mietin oman ohjaussysteemini loogisuutta ja opiskelen sääntöjä.
Viime lauantaina kävimme kisoissa. Tamskilla oli tuplakisat, ja ilmoitin molemmat koirat molempiin startteihin. A-rata oli Taru Leskisen käsialaa, B-rata Hannele Pirttimaan. Onnekseni Kulo oli molemmissa luokissa aiempana, koska ryhmässä treenaamisen myötä minulla on parempi tuntuma sen kanssa tekemiseen.
Kulo meni molemmat radat kuin ompelukone. Siitä selvästi huomasi, että se tiesi olevansa kisatilanteessa, ja se skarppasi ja oli hyvin korrekti. Kulo teki kaiken niin kuin oli opetettu ja kun en itsekään sössinyt, niin se sai molemmilta radoilta 100/100p ja voitti molemmat luokkansa. Alla on sen video B-radalta.
Kulo B-rata
Tao oli rennon ja hyvän oloinen, mutta siitäkin näki että se selvästi ymmärsi kyseessä olevan erityinen tilanne. Kun menimme kehän reunalle, sillä oikein silmät pyöri päässä kun se skannasi kaikki kyltit ja sillä raksutti korvin kuullen päässä kun se mietti käsillä olevia tehtäviä. Lähdimme liikkeelle. Kehuin Taoa suorituksen aikana ja se tuntui välittömästi saavan lisää itseluottamusta. Jostain yliyritteliään miellyttämisenhaluisen ja monimutkaiseen ajatteluun taipuvaisen koiraeläimen päästä putkahti idea, että hänpäs tarjoaa jokaiselle pysäyttävälle kyltille maahanmenoa. Tätä liikettä ei oltu mitenkään erityisesti vahvistettu, enemmän kertasin eteentuloa ja mun kiertämistä ennen meidän suoritusta. Joten tuli vähän puskista :-D Taon omaa ajattelua ei tällä arvostettu, niinpä se sai pistesaaliiksi 77/100. Tuomarin kanssa naureskeltiin myöhemmin tilanteelle. Tao sai erityiskiitoksen takaosan hienosta käytöstä.
Tao A-rata
Tao B-rata
Ennen B-rataa yritin saada Taon toistamaan edellisen kisaradan maahanmenovirheen laittamalla muutaman kyltin lämmittelyalueelle ja pysähtymällä kylteille, mutta eipä Tao tietenkään nyt mennyt kertaakaan maahan. Siispä otin seuraamista ja pysähtelin ja palkkasin istumista vierelläni. B-radalla Tao ei tarjonnut yhtään maahanmenoa ja oli kaikinpuolin pätevä, minä aiheutin kaksi yhden pisteen pistemenetystä eli Taon tulos tokalta radalta oli 98/100p.
Eilen rallyvalkussa treenailtiin mm. peruuttamista, tässä Heidin video Kulon suorituksesta. Kylttikuja pyrkii auttamaan koiraan suoraan peruuttamisessa. Olen peruututtanut koiria lenkeillä metsässä välillä haastavissakin maastoissa, ylämäkeen jne. Voisi peruuttaa niitä rappusia ylös/alas ja tikapuita taakse. Sisällä meillä on kapeahko eteiskäytävä jossa ollaan myös peruuteltu. Jumppakurssin myötä Kulo oppi peruuttamaan takatassutargetille. Lisäksi olen tehnyt niiden kanssa sellaista tehokasta harjoitusta, että pyydän peruuttamaan ja samalla peruutan itse poispäin koirasta.
Kulo peruuttaa
Olen innostunut Sporttirakista! Lapsiperheen arjen ja työelämän yhtälöön ei helposti mahdu koiratreenien ja kisojen lisäksi aikaa luennoille osallistumiseen. Sporttirakin myötä voin kuunnella mielenkiintoisia luentoja kuulokkeiden kautta esimerkiksi koiria lenkittäessäni tai työmatkoilla. Olen esimerkiksi kuunnellut Krista Karhun oivia luentoja rallytokosta. Sari Paavilaisen luento koirien vireenhallinnasta ja Lotta Lehtisen luento Koiran kehonhallinnasta kuuluvat lemppareihini! Ilkka Hormilan luento koirien nenänkäytöstä ja Tuulia Abblebyn (meniköhän nimi oikein) luento koirien hormoneista olivat hurjan mielenkiintoisia
