... olimme tiistai-iltana :) Meillä oli kaksi starttia 1-luokassa, tuomarina Johanna Nyberg. Oman jännitysmomenttinsa toi Enni, 3kk, jonka otin mukaan koska mieheni ei pystynyt nyt hoitamaan häntä. Rataantutustumisen aikana Enni päätti herätä (annoin vaunuissa yhden tutun silmän alle) ja päätti että nälkä on, mutta imetys ei sujunut. Äkkiä etsimään hoitolaukusta tuttipulloa ja korviketta, sitten kanttiiniin jossa ei ollut mikroa, kanttiininpitäjä rupeaa täyttämään vedenkeitintä, lopulta saatiin pullo vesihauteeseen. Taon tyrkkäsin Hannan ja Rommin mukaan lämmittelykävelylle. Enni joi vähän, minä yritin tähyillä radan suuntaan että koska on meidän vuoro. Sitten tajusin että meitä ennen on enää yksi, ja vauva oli edelleen hereillä ja vähän kiukkuisena, joten tyrkkäsin hänet tuttipulloineen kanttiininpitäjälle, jolla onneksi on itsellään alle vuoden vanha vauva. Katselivat siinä toisiansa, mä temmoin Taolta takin ja pannan ja samassa kuulen että se meitä edellinen kisaaja onkin pois, joten juostiin radan aloituskohtaan. Tuomarilta lähtölupa, ja ei muuta kuin matkaan. Itsellä oli semmoinen adrenaliiniryöppy kehossa, että olin jotenkin niin tarkkana ja tiedostavana ja pinkaisin joka pysähtyneestä kohdasta matkaan. Tao oli irtoava ja nopea, mutta kuuliainen. Kaikki ohjauskuviot meni suunnitellusti, ja ehdin vielä tehdessä miettiä että kuinka tuntuu että kaikki rullaa just niinkuin pitääkin. Niin sitten pingottiin nollaradalla maaliin. Vauva syliin ja rattaisiin ja jäähdyttelykävelylle, kädet täristen. Kasvistädille puhelua että nolla tais tulla. Palatessa hallille kuulin että oltiin voitettu!
Toisen radan suoritusta odottaessa jännitti aika lailla, että tuleeko tästä lähdöstä samanlainen farssi kuin siitä ekasta. Enni kuitenkin söi jo medien radan aikana ja nukahti kiltisti rattaisiin. Olin keventänyt hänen vaatetustaan, sekin varmasti auttoi nukkumisessa. Toinen rata oli hyppyrata, 18 hyppyä ja pujottelu. Näytti aika vinkeältä... Tao kävi niin kuumana, tarttui koko ajan hihnaan ja retuutti sitä hampaat irvessä. Mietin että nyt on aika kuuma koira, mutta en tiennyt että mitä sille oikein tekisin. Niin siinä sitten kävi, että kun tuli lähdön hetki, Tao rynnisti, minä panikoin, rimat lenteli, koira kaarteli kaukaa ja hylkyhän siitä tuli. Lopussa löytyi jonkinlaista yhteistä tekemisen meininkiä ja lopun pujottelu oli hieno, siinä tultiin hyppysuoralta kovaa vauhtia kepeille jotka olivat niin suorassa linjassa, että koira ei hypyltä nähnyt kuin pystysuoran kepin. Hienosti Tao haki aloituksen ja jarrutti ekaan väliin voimakkaasti että pystyi suoriutumaan pujottelusta virheettä. Enni nukkui levollisesti koko ajan.
Ja nyt mä sitten mietin, että otanko Ennin jatkossa mukaan vai en?!? :D
torstai 13. marraskuuta 2014
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Marin ja Sirken koulutus
Tänään oli nuorten koirien tokoringin koulutus.
Tehtiin Kulon kanssa alkuun luoksaria. Siinä kaikki osa-alueet vähän pissii: stopit valuu, ennakoi, nousee kyynärpäät ylös jne
- jätöissä kun liikkuri sanoo "käsky" - toista maahanmeno-käsky. Myös liikkurin valekäskytystä, pitää kuunnella
- palkka aina takapalkkana:
--- jos ottaa läpijuoksuna, palkkaus niin että ohjaa koiran kiertämään itsensä ympäri ja siitä saa juosta takapalkalle. Jes-sanan ajoitus siihen kun koiralla hyvä vauhti/ kun koira kiihdyttää vauhtiaan. Auta koiraa itsesi kiertämisessä kutsumalla sitä, pyörähtämällä itsekin ympäri ja koiran kierrettyä sinut voit lähteä juoksemaan kilpaa takapalkalle. ---> tällä hyvä vauhti kohtijuoksemiseen
--- alkuun reaktiotreeniä niin, että kun tulee hyvällä vauhdilla - jes! - ja saa kääntyä ja juosta heti takapalkalle. Alkuun vartaloavuin. Sitten vartaloapujen häivytys pois. Kun saat koiralle nopeita reaktioita, alakin sanoa jes-sanan sijaan stop, jolloin toivotaan koiran tekevän yhtä nopea reaktio, mutta jäävän paikoilleen.
--- kun tekee stoppia, valitse palkkaus koiran seisomisasennon mukaan - jos on vinossa: ota kiertämään itsesi ja siitä takapalkalle, jos on suorassa, pääsee suoraan takapalkalle
--- vauhtia voi saada lisää niin, että appari pitää pannasta kiinni ja hetsaten
--- maahanmenoissa jos lähtee reagoimaan käskyyn hitaasti, anna heti perään toinen, vähän napakampi käsky ("sun pitäis olla jo maassa")
Paikkamakuu
- koirakot pienessä ringissä lähellä toisiaan, tästä jokainen tekee omaan tahtiin maahanmenoja ja -ylös sivulle nousuja --- itsevarmuutta lähellä muita koiria toimimiseen
- paikkamakuun alussa kun koira perusasennossa, siirry itse hieman edemmäs ja pyydä tästä maahan -- saat koiran paremmin suoraksi
- vastaavasti palatessa voi mennä vähän taaemmas ja pyytää koiran tästä sivulle, näin koiralle jää enemmän tilaa ja vapautta tehdä reipas istumaannousu. Istumaannousujen ripeyteen auttaa myös, jos viereen palatessa palkkaakin jo siitä eli ei pyydä nousemaan istumaan -- koiran positiivinen odotusarvo palatessasi sen sivulle kasvaa. Tai jos haluaa hieman huomauttaa, niin voi oikealla jalalla kuopaista maata koiran etutassujen edessä samalla kun sanoo sivullenousemis-käskyn, ja tästä megapalkka kun koira pomppaa istumaan
Katsottiin myös noutokapulan nostoa -- ilmeisesti meidän läheltä tehdyt nostotreenit ja muutama huomautus huonoista nostoista ovat tuottaneet tulosta, koska ei saatu esille sitä kapulannostosähläystä edes hetsattuna. Kulolla oli hyvä ajatus ottaa kapula heti suuhun. :)
Lopuksi tehtiin tunnaria. Tuli esille pientä väärien maistelua, johon Mari neuvoi avuksi vaikeiden tunnareiden tekemisen kautta kärsivällisyyden lisäämistä haistelutyöskentelyyn. Näissä ollaan ihan lähellä kapuloita, koska tässä treenataan vaikeihkoilla harjoituksilla vain haistelutyöskentelyä ja ongelmanratkaisua, eikä haluta huonontaa kapuloille meno- eikä paluuvauhtia. Tehtiin torni, jossa oma oli puolivälissä tornia, sekä rivi jossa kapulat olivat parin sentin välein eli tosi tiheästi. Näiden harjoitusten ohella on tärkeää pitää ohjelmistossa perustunnaria, jossa on mukana kapuloille meno pidemmältä matkalta.
Päivän ehkä suurimpia oivalluksia oli noiden luoksariharjoitteiden lisäksi palkkauksen jakaminen tasaisesti liikkeiden eri kohtiin. Yleensähän koira palkataan liikkeen lopuksi. Näin sillä on suuri odotusarvo liikkeen loppua kohden palkkaan, ja suuri odotus johtaa suureen pettymykseen, kun palkkaa ei kuulukaan. Tämä ratkaistaan palkkaamalla koiraa vaihtelevasti liikkeiden lopun sijaan liikkeiden alussa tai väleissä. Esim. Liikkeestä istuminen: Palkataan koira istumisen jälkeen (samalla koira vapautetaan istumasta, etenkin jos palkataan lelulla). Palkkauksen jälkeen koira ohjataan namilla takaisin istumaan, ja jatketaan liike kokeenomaisesti loppuun, sitten siirtymä, ja sitten voidaan palkata koira seuraavan liikkeen alussa, välissä tai lopussa.
Kulo oli hieno tyttö ja että sen kanssa on mahtavaa treenata :-) Ennikin oli mukana ja sai hyvää sosiaalistamista, kiitos kaikille jotka sylitteli häntä :)
Tehtiin Kulon kanssa alkuun luoksaria. Siinä kaikki osa-alueet vähän pissii: stopit valuu, ennakoi, nousee kyynärpäät ylös jne
- jätöissä kun liikkuri sanoo "käsky" - toista maahanmeno-käsky. Myös liikkurin valekäskytystä, pitää kuunnella
- palkka aina takapalkkana:
--- jos ottaa läpijuoksuna, palkkaus niin että ohjaa koiran kiertämään itsensä ympäri ja siitä saa juosta takapalkalle. Jes-sanan ajoitus siihen kun koiralla hyvä vauhti/ kun koira kiihdyttää vauhtiaan. Auta koiraa itsesi kiertämisessä kutsumalla sitä, pyörähtämällä itsekin ympäri ja koiran kierrettyä sinut voit lähteä juoksemaan kilpaa takapalkalle. ---> tällä hyvä vauhti kohtijuoksemiseen
--- alkuun reaktiotreeniä niin, että kun tulee hyvällä vauhdilla - jes! - ja saa kääntyä ja juosta heti takapalkalle. Alkuun vartaloavuin. Sitten vartaloapujen häivytys pois. Kun saat koiralle nopeita reaktioita, alakin sanoa jes-sanan sijaan stop, jolloin toivotaan koiran tekevän yhtä nopea reaktio, mutta jäävän paikoilleen.
--- kun tekee stoppia, valitse palkkaus koiran seisomisasennon mukaan - jos on vinossa: ota kiertämään itsesi ja siitä takapalkalle, jos on suorassa, pääsee suoraan takapalkalle
--- vauhtia voi saada lisää niin, että appari pitää pannasta kiinni ja hetsaten
--- maahanmenoissa jos lähtee reagoimaan käskyyn hitaasti, anna heti perään toinen, vähän napakampi käsky ("sun pitäis olla jo maassa")
Paikkamakuu
- koirakot pienessä ringissä lähellä toisiaan, tästä jokainen tekee omaan tahtiin maahanmenoja ja -ylös sivulle nousuja --- itsevarmuutta lähellä muita koiria toimimiseen
- paikkamakuun alussa kun koira perusasennossa, siirry itse hieman edemmäs ja pyydä tästä maahan -- saat koiran paremmin suoraksi
- vastaavasti palatessa voi mennä vähän taaemmas ja pyytää koiran tästä sivulle, näin koiralle jää enemmän tilaa ja vapautta tehdä reipas istumaannousu. Istumaannousujen ripeyteen auttaa myös, jos viereen palatessa palkkaakin jo siitä eli ei pyydä nousemaan istumaan -- koiran positiivinen odotusarvo palatessasi sen sivulle kasvaa. Tai jos haluaa hieman huomauttaa, niin voi oikealla jalalla kuopaista maata koiran etutassujen edessä samalla kun sanoo sivullenousemis-käskyn, ja tästä megapalkka kun koira pomppaa istumaan
Katsottiin myös noutokapulan nostoa -- ilmeisesti meidän läheltä tehdyt nostotreenit ja muutama huomautus huonoista nostoista ovat tuottaneet tulosta, koska ei saatu esille sitä kapulannostosähläystä edes hetsattuna. Kulolla oli hyvä ajatus ottaa kapula heti suuhun. :)
Lopuksi tehtiin tunnaria. Tuli esille pientä väärien maistelua, johon Mari neuvoi avuksi vaikeiden tunnareiden tekemisen kautta kärsivällisyyden lisäämistä haistelutyöskentelyyn. Näissä ollaan ihan lähellä kapuloita, koska tässä treenataan vaikeihkoilla harjoituksilla vain haistelutyöskentelyä ja ongelmanratkaisua, eikä haluta huonontaa kapuloille meno- eikä paluuvauhtia. Tehtiin torni, jossa oma oli puolivälissä tornia, sekä rivi jossa kapulat olivat parin sentin välein eli tosi tiheästi. Näiden harjoitusten ohella on tärkeää pitää ohjelmistossa perustunnaria, jossa on mukana kapuloille meno pidemmältä matkalta.
Päivän ehkä suurimpia oivalluksia oli noiden luoksariharjoitteiden lisäksi palkkauksen jakaminen tasaisesti liikkeiden eri kohtiin. Yleensähän koira palkataan liikkeen lopuksi. Näin sillä on suuri odotusarvo liikkeen loppua kohden palkkaan, ja suuri odotus johtaa suureen pettymykseen, kun palkkaa ei kuulukaan. Tämä ratkaistaan palkkaamalla koiraa vaihtelevasti liikkeiden lopun sijaan liikkeiden alussa tai väleissä. Esim. Liikkeestä istuminen: Palkataan koira istumisen jälkeen (samalla koira vapautetaan istumasta, etenkin jos palkataan lelulla). Palkkauksen jälkeen koira ohjataan namilla takaisin istumaan, ja jatketaan liike kokeenomaisesti loppuun, sitten siirtymä, ja sitten voidaan palkata koira seuraavan liikkeen alussa, välissä tai lopussa.
Kulo oli hieno tyttö ja että sen kanssa on mahtavaa treenata :-) Ennikin oli mukana ja sai hyvää sosiaalistamista, kiitos kaikille jotka sylitteli häntä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)