Taon kanssa agi-kisoissa

... olimme tiistai-iltana :) Meillä oli kaksi starttia 1-luokassa, tuomarina Johanna Nyberg. Oman jännitysmomenttinsa toi Enni, 3kk, jonka otin mukaan koska mieheni ei pystynyt nyt hoitamaan häntä. Rataantutustumisen aikana Enni päätti herätä (annoin vaunuissa yhden tutun silmän alle) ja päätti että nälkä on, mutta imetys ei sujunut. Äkkiä etsimään hoitolaukusta tuttipulloa ja korviketta, sitten kanttiiniin jossa ei ollut mikroa, kanttiininpitäjä rupeaa täyttämään vedenkeitintä, lopulta saatiin pullo vesihauteeseen. Taon tyrkkäsin Hannan ja Rommin mukaan lämmittelykävelylle. Enni joi vähän, minä yritin tähyillä radan suuntaan että koska on meidän vuoro. Sitten tajusin että meitä ennen on enää yksi, ja vauva oli edelleen hereillä ja vähän kiukkuisena, joten tyrkkäsin hänet tuttipulloineen kanttiininpitäjälle, jolla onneksi on itsellään alle vuoden vanha vauva. Katselivat siinä toisiansa, mä temmoin Taolta takin ja pannan ja samassa kuulen että se meitä edellinen kisaaja onkin pois, joten juostiin radan aloituskohtaan. Tuomarilta lähtölupa, ja ei muuta kuin matkaan. Itsellä oli semmoinen adrenaliiniryöppy kehossa, että olin jotenkin niin tarkkana ja tiedostavana ja pinkaisin joka pysähtyneestä kohdasta matkaan. Tao oli irtoava ja nopea, mutta kuuliainen. Kaikki ohjauskuviot meni suunnitellusti, ja ehdin vielä tehdessä miettiä että kuinka tuntuu että kaikki rullaa just niinkuin pitääkin. Niin sitten pingottiin nollaradalla maaliin. Vauva syliin ja rattaisiin ja jäähdyttelykävelylle, kädet täristen. Kasvistädille puhelua että nolla tais tulla. Palatessa hallille kuulin että oltiin voitettu!

Toisen radan suoritusta odottaessa jännitti aika lailla, että tuleeko tästä lähdöstä samanlainen farssi kuin siitä ekasta. Enni kuitenkin söi jo medien radan aikana ja nukahti kiltisti rattaisiin. Olin keventänyt hänen vaatetustaan, sekin varmasti auttoi nukkumisessa. Toinen rata oli hyppyrata, 18 hyppyä ja pujottelu. Näytti aika vinkeältä... Tao kävi niin kuumana, tarttui koko ajan hihnaan ja retuutti sitä hampaat irvessä. Mietin että nyt on aika kuuma koira, mutta en tiennyt että mitä sille oikein tekisin. Niin siinä sitten kävi, että kun tuli lähdön hetki, Tao rynnisti, minä panikoin, rimat lenteli, koira kaarteli kaukaa ja hylkyhän siitä tuli. Lopussa löytyi jonkinlaista yhteistä tekemisen meininkiä ja lopun pujottelu oli hieno, siinä tultiin hyppysuoralta kovaa vauhtia kepeille jotka olivat niin suorassa linjassa, että koira ei hypyltä nähnyt kuin pystysuoran kepin. Hienosti Tao haki aloituksen ja jarrutti ekaan väliin voimakkaasti että pystyi suoriutumaan pujottelusta virheettä. Enni nukkui levollisesti koko ajan.

Ja nyt mä sitten mietin, että otanko Ennin jatkossa mukaan vai en?!? :D