sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

25/3/2012 Suunnitelma vol. 2

Eilisessä postauksessa mietin tavoitteet ja suunnitelmat tokon suhteen, joten laitetaanpas samalla myös jonkinlaista yhteenvetoa ja suunnitelmaa Bensonin kuntoutuksesta...

Näitä päivittäin
Mennyt talvi on ollut vaivan kanssa elämään opettelua. Kovat pakkaset, liukkaus ja korkeat lumikinokset saivat puudeliparan selän jumiin ja pohkeet/takareidet kipeytyivät kovasti. Opettelin ja jatkan edelleen sen opettelua, että millä saa Bensonin oloa helpotettua kun on lihasvaivaa. Lämpöhaude on ollut hyvä apu, samoin säännöllinen hieronta. Kipulääkekuurista oli selkeä hyöty, se tavallaan katkaisi kipukierteen. Pitääkin oppia tunnistamaan, että koska Benson hyötyy muutaman päivän kipulääkekuurista. Enää ei tarvitse miettiä agilitykisojen dopingvaroaikojakaan kipulääkkeiden antamisen kanssa. Eipä enää tee mieli Bensonin kanssa lajia harrastaakaan kun näkee kuinka se oireilee. Olen onnellinen, ettei Benson näköjään kuitenkaan tarvitse kipulääkkeitä kuin harvakseltaan, 1-2 kertaa vuodessa.

Tällä hetkellä tilanne on tosi hyvä, parempi kuin aikoihin. Bensonin selkä on edelleen jonkin verran jumissa, mutta se antaa mielellään hieroa sitä. Pahimmillaan Benson ei kestänyt edes kaurapussin painoa sillä. Pohkeet eivät juurikaan arista hieromista. Pahimmillaan Benson murisi äkäisesti (mitä on vaikea uskoa tästä hyväntuulisesta luttanasta) kun niitä hieroi. On niissä Tuulikin mukaan edelleen kireyttä ja kuonaa.


Kipulääkettä tarvittaessa kuurina
Fyssari Kirsin kanssa videoitiin ja katsottiin Bensonin liikkeitä. Muuten ravissa puhtaat, mutta Benson heittää oikeaa takajalkaa hieman ulkokautta, mutta laittaa tassun kuitenkin suoraan alas maahan. Käynnissä ei peitsaakaan niinkuin olen luullut, vaan menee keinuvaa käyntiä.

Tavoitteet ja keinot puudelin lihashuoltoon:
- etuosan lihaksisto pysyy auki - hieronta (1krt/1-2 vkoa, venyttely, lämpöhaude)
- selkärangan liikkuvuuden parantaminen /ylläpitäminen (selkärangan luonnollinen liike töksähtää spondyloosikohtaan ja aiheuttaa ylimääräistä jännitettä muualle selkärankaan) - venyttelyt eri tavoin sivulle ja alas namien avulla päivittäin, ravilenkit
- takaosan lihaksisto pysyy hyvässä kunnossa ja tukee lonkanpäitä lonkkamaljoihin - painonsiirto- ja tönimisjumpat päivittäin, liikkuminen pehmeällä pohjalla epätasaisessa maastossa
- nivelrikko ei etene - arthroflex (tai vastaava) -lisä päivittäin, tarvittaessa tulehduskipulääkekuurit


Tämän karvakuonon kanssa on mukava tehdä lihashuoltoa, koska hän itsekin on niin oma-aloitteinen ja tekee hienosti oman osuutensa:

lauantai 24. maaliskuuta 2012

24/3/2012 Suunnitelma on tämä

Nyt kun meillä on  vajaa kuukausi tokokokeisiin, niin ajattelin että täytyy keskittyä koeliikkeiden hiomiseen. Kaukokäsky-, nouto- ja ruututreenailut jäävät nyt vähemmälle. Benson osaa kaikki alokasluokan liikkeet, joten nyt treenin tavoitteena on rakentaa sille suoritusvarmuus sille tasolle, ettei kokeissa tarvitsisi jännittää odottamattomien tilanteiden vuoksi vaan voisi luottaa siihen, että koira pystyy keskittymään suorituksiinsa varmasti. Hallitreeneissä Benson on lisännyt koko ajan varmuuttaan, eikä se häiriinny vaikka vieressä koira leikkisi ohjaajansa kanssa. Nyt keskityn luomaan sille treeneissä oikein erityisen suuria houkutuksia, joista sen silti pitää pystyä pidättäytymään.




Luoksepäästävyys: pyydän ihmisiä käpistelemään iloisesti jutellen puudelia kun se istuu sivullani
Paikalla makaaminen: tätä treenataan varmasti eniten.  
Kaksi tavoitetta:
a) Benson makaa hiljaa, vinkumatta ja
b) Benson pysyy paikoillaan vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.  

Keinot: a) Bensonin oikeanlaisen mielentilan löytäminen paikkamakuuseen. Mietimme Marian kanssa eilisissä treeneissä, että vinkuminen varmaan johtuu siitä, että Benson protestoi sen mielestä tylsää ja turhaa paikallaanolemista vastaan. Agilityssa se ei vinkunut lähdössä vaikka joutuikin odottamaan lupaa, koska se oli odottavassa mielentilassa. Toisaalta Benson on hetken aikaa hiljaa, kun sitä kieltää. Tosin se hetki on lyhyt, mutta kertoo kuitenkin siitä että Benson pystyy halutessaan malttamaan kuononsa. Samoin automatkoilla se nykyisin on hiljaa, vielä puoli vuotta takaperin automatkat olivat aikamoista kaakatusta ja puudelisinfoniaa. Eli nyt ruvetaan muuttamaan mielentilaa eri keinoin, yhtenä etupalkan käyttö. Paikkamakuussa makupaloja etutassujen väliin, hyvin lähelle kuonoa -> Benson keskittyy näihin ja on hiljaa. Paikkamakuussa etupalkka (erittäin mieluisa lelu) Bensonin eteen metrin-muutaman metrin päähän -> Bensonille odottava mielentila, pienen hiljaaolon jälkeen vapautus palkalle. Vinkumisesta kieltäminen, hiljaaolemisesta rauhallisesti kehuminen.

Rauhoittumisharjoitukset; perjantain treeneissä ei koko tuntia treenata vaan meidän suoritusten välillä Bensonin pitäisi pystyä rauhoittumaan. Tässä vähemmän on enemmän, eli en huomioi Bensonia kun se vinkuu (omalla toiminnalla rauhoittavan ilmapiirin luominen, esim. haukottelemalla, rento asento jne) ja kehun rauhallisesti /rapsutan kun se rauhoittuu.

b) Vastahoukuttelun keinoin paikkamakuuseen lisää varmuutta. Benson paikkamakuuseen, ja heittelen leluja / hetsaan leluilla ja muuten / Henkka tai joku muu kutsuu Bensonia tai hetsaa / vieressä istuva koira kutsutaan luokse / vieressä oleva koira leikkii ja riehuu / heittelen nameja lähelle. Jos Benson nousee, äp!-kielto ja Bensonin palautus takaisin alkuperäiselle paikalle. Samoin jos ryömii sentinkään eteenpäin. Kun malttaa olla paikoillaan, vuolaat kehut ja vapautus palkalle.

Seuraaminen kytkettynä  Tässä Bensonin ei tarvitse parantaa suoristustaan, vaan minun. Hihna kädessä seurauttaessa tuntuu kuin vasen käsi olisi se turha ja ylimääräinen uloke, josta ei tiedä että mihin sen oikein tunkisi. Vähän sama juttu kuin joskus kun etsii hyvää nukkumisasentoa eikä löydä toiselle kädelle paikkaa. ;) Jos vasen käsi on jäykkänä paikoillaan, muodostaa se tuplakäskyn tuomarin näkökulmasta. Eli nyt vain vasen käsi veteläksi, rennoksi, heilumaan sivulle. Maria antoi hyvän vinkin, että hihna voi olla ohuenohut kissantalutin, niin ei tarvitse pelätä että hutkii sillä koiransa seuraamisen pilalle.

Seuraaminen taluttimetta  Paljon erilaisia Bensonin näkökulmasta arvaamattomia seuraamiskaavioita, jotta se pysyy skarppina. Esim. seuraa-käskyn jälkeen voikin lähteä suoraan oikealle/vasemmalle/taakse. Täyskäännöksen jälkeen pysähdyksiä, näissä ollaan onneksi edistytty kivasti. Eilen tein testin sivulletulosta, Benson tuli oikeaan paikkaan 8 kertaa kymmenestä. Yhdellä kerralla jäi vinoon, ja toisella kerralla liian taakse. Häiritsemistä seuraamiseen, eli kun seurautan Bensonia niin joku häiritsee vieressä häiritsemisen voimakkuutta asteittain lisäten. Seuraamista epätasaisissa maastoissa, esteiden (rimoja yms) yli jne. Tänään tehtiin sellaisia seuraamistreenejä, joissa Henkka ja hänen vanhempansa kutsuivat Bensonia, heittivät ja vinguttivat leluja jne. Lopussa rupesi menemään jo tosi hyvin ja Benson piti katsekontaktin muhun häiriöistä välittämättä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä Nopeutta maahanmenoon nopealla palkkaamisella. Varmuutta maahanmenooon, että menee varmasti heti ensimmäisestä käskystä. Häiriötreeniä sen varmistamiseksi, että Benson malttaa pysyä paikoillaan. Huomio siihen, että Benson makaa hiljaa. Tätä voisi treenata myös etupalkan kanssa.

Luoksetulo  Luoksetulo on aika hyvällä mallilla. Tähänkin häiriötreeniä ja vauhdikkaiden luoksetulojen harjoittelua.

Seisominen seuraamisen yhteydessä  Benson pysähtyy hyvin käskystä, mutta asettelee tassunsa paremmin, kuitenkin paikallaan pysyen. En tiedä vähentääkö tämä pisteitä. Paikallaanseisomisharjoituksia samoin kuin paikkamakuuharjoituksissa. Seisoessa Benson ei yleensä vingu, ehkä sen keskittyminen menee niin täysin paikallaan pysymiseen.

Estehyppy  Huomio siihen, että Benson vieläkin paremmin ymmärtää että esteen jälkeen pitää käännähtää mua kohden ja jäädä seisomaan paikoilleen.
Kokonaisvaikutus  Vinkumisen vähentyminen ja iloisen tekemisen säilyttäminen tavoitteena.

Yleisesti ottaen tavoitteena, että vaikka treenien vaativuustasoa nostetaan, Bensonin mieliala pysyisi yhtä iloisena ja itsevarmana kuin tähänkin asti. Eli ei saa nostaa vaativuustasoa liian nopeasti ja pitää varmistaa että onnistumisia tulee edelleen tiheästi.

Nyt on suunnitelmat kirjattuna ylös. Näissä tavoitteissa jos onnistutaan, niin ei meillä pitäisi olla mitään hätää ekoissa kisoissa ellen itse jännitykselläni onnistu suoritustamme sössimään. :) Toko on tosi mielenkiintoista puuhaa, missä saa ohjaajana jatkuvasti miettiä tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi juuri oman koiran kohdalla. Benson on siitä ihana treenikaveri, että se on aina innolla mukana kaikessa tekemisessä ja oikeat treenivalinnat näkyvät selkeästi sen parantuneina suorituksina.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

20/3/2012 Toko-kokeeseen ilmoittauduttu! :)

Vajaan kolmen kuukauden tavoitteellisen toko-treenailun jälkeen ja tokossa edistymisestä, jossa ProCaniksen Marialla on ollut iso rooli, rohkaistuneena ilmoittauduin tänään TamSK:n alokasluokan toko-kokeeseen. Se pidetään 18.4. Ilmoittautumisen jälkeen olikin hyvä mennä treenaamaan alokasluokan kokeen suorittamista kokeenomaisesti. Miikku toimi tuomarina, ja pyysin ettei ole kiltti vaan niuhottaa pikkujutuistakin. Ideana tässä testikokeessa ei ollut saada tsemppiä vaan löytää korjattavia asioita.

Kuvat: Katri Pietilä


Tulokset:
Niskat kovilla kun on niin pieni
Luoksepäästävyys 9/10p    (B väisti hieman tuomaria taaksepäin mutta oli muuten ystävällinen ja rento)
Paikalla makaaminen 18/30p    (B meni maahan toisella käskyllä, vinkui ja lopussa kyynärpäät nousivat maasta)
Seuraaminen kytkettynä 19/20p   (Koira meni hyvin, mutta minä pidin hihnaa vähän liian tiukalla)
Seuraaminen taluttimetta 38/40p   (B valui yhdessä pysähdyksessä hieman liian eteen, kontakti tippui kahdesti lyhyesti)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 18/20p   (B vinkui)
Luoksetulon vauhdikas lähtö
Luoksetulo 27/30p   (Taisi vinkua odottaessa, mahtoiko täydelliseen asentoon sivulle)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 18/20p   (nosteli hieman tassuja ilmaan)
Estehyppy 19/20p   (ohjaaja antoi paikka-käskyn hieman liian myöhään)
Kokonaisvaikutus 8/10p   (vinkuminen ja suoritusten välissä häseltäminen vähensivät)
Yhteispisteet 174/200 pistettä


Kuten yllä olevasta huomaa, Bensonin vinkuminen on se meidän suurin ongelma. Koira on muutenkin puhelias eikä paikallaanoleminen ole ollenkaan sen mieleen, se ei pysty patoamaan innostusta sisäänsä vaan vuotaa. Tarvinnee taas tehdä rauhoittumisharjoituksia, joista on aikaisemmin ollut apua tähän vinkumiseen. Tällä koiralla on helppo saada kierrokset ylös, mutta rauhoittuminen onkin sitten hankalampaa. En ajatellut kuitenkaan ottaa asiasta suurta stressiä, koska Bensonin kanssa tokoilu on kivaa rentoa puuhastelua ja omaa opettelemista, seuraavan koiran kanssa tavoitteet ovat korkeammalla ja tulen kiinnittämään tuohon rauhoittumispuoleen heti pennusta lähtien huomiota.Näin siksi, että mitä olen ymmärtänyt niin vinkumattomuuden opettaminen on vaatii kovasti työtä. 3,5-vuotiaalla vinkumaan ja ääntelemään tottuneella koiralla olen vähän skeptinen vinkumattomuuteen oppimisen suhteen.

Sain tosi hyviä vinkkejä tokokoetta varten:
- Benson paikkamakuulle suoritusten välissä (ja tätä ruvetaan treenaamaan heti perjantain treeneissä!) --> voisi ehkä auttaa tuohon vinkumiseenkin saamalla Bensonin mielentila rauhallisemmaksi
- Ei ole pakko liikkurille sanoa olevansa valmis, jos ei ole. Eli se kysymys: Onko ohjaaja valmis? ei ole retorinen
- Samoin ei ole pakko (=järkevää) antaa käskyä ihan heti liikkurin käskyn jälkeen eikä ole pakko (=järkevää) pysähtyä töksähtäen heti kun liikkuri käskee
- Koiralla katsekontakti ohjaajaan ennen kuin lähtee tekemään mitään
- Ennen koesuoritusta jotain rauhoittavaa tekemistä, esim. nenätyöskentelyä. Kehut ei liian innostavia osa-alueiden välissä ettei vinkuminen ylly.
- Vinkumisella ei koskaan saa mitään, ei esim. ruutuun lähettämistä silloin kun koira vinkuu



Lopuksi treenattiin 
- ruudun alkeisharjoittelua, jossa nyt mietin että opetanko käyttämällä kosketusalustaa / lelua / ilman kumpaakaan noista
- noutoa, jossa pääpaino oli noutokapulan vauhdikkaassa palauttamisessa (ja kyllähän sitä vauhtia löytyi, tosin täytyy olla tarkkana ettei kapulaa ruveta tiputtamaan suusta silloin kun ei tehdä vauhtiharjoittelua)
- kaukokäskyjä, joihin liittyen rupean nyt opettamaan takapalkan käyttöä

Mitä miettii?

tiistai 13. maaliskuuta 2012

13.3. Treenivideoita

Heh, saatte joko huvittaa itseänne seuraavilla tekeleillä tai sitten poimia vinkkejä omaan treenailuunne, kummin vain. :)

Olisin itse kaivannut viime syksynä tämänkaltaisia neuvoja noutokapulatreenailuun, joten ajattelin että toivottavasti näistä videoista on jollekin jotain hyötyä. Meillä on ihan alkeisvaiheen treenailut aika hyvällä mallilla, nyt jatketaan mm. suoritusvarmuuden ja -nopeuden kasvattamista.



Metallikapulan nouto on vielä ihan vaiheessa, mutta kuitenkin ihan hyvällä alulla:

torstai 8. maaliskuuta 2012

8.3.2012 Koirakävelylle

Tänään sain Koiramme-lehdestä hauskan idean koirakävelystä. Suhtauduin artikkeliin aluksi aika kriittisesti, niinkuin yleensä Koiramme-lehden juttuihin, mutta ajattelin että ei tee pahaa kokeilla tätä käytännössä.

Idea on yksinkertainen: lähde lenkille koiran kanssa ja anna koiran päättää minne menette ja millä vauhdilla. Koira on hihnassa ja omistaja huolehtii että koira käyttäytyy asiallisesti esim. ohitustilanteissa, mutta muuten koira saa päättää suunnasta ja esim. siitä, että kuinka kauan jotain hajua jäädään nuuhkimaan.

Niinpä siis lähdimme liikkeelle, Benson oli kytkettynä valjaista juoksuvyöhöni joustavalla hihnalla.

Puudeli tassutteli kohti tavanomaista metsälenkkimme aloituskohtaa, ja ajattelin että mennään varmaan taas se meidän vakilenkki. Mutta ei - polun alkupäässä Benson päättikin lähteä eri suuntaan, harvemmin kulkemaamme polkua pitkin. Se tassutteli hyvin päättäväisesti ja määrätietoisesti ja minä seurasin huvittuneena ja uteliaana. Polun loputtua kävelimme tien yli (tietenkin vuoroamme odottaen), tämän jälkeen matka jatkui kapeaa polkua pitkin läpi puiston, kohti Sampolan rakennusta. Kävelimme hetken aikaa kevyen liikenteen väylää (kaupunkikoira kyllä tietää ettei ajotielle saa mennä), mutta Benson ei halunnut mennä kohti hälyisämpää Kalevaa vaan tassutteli tien yli kohti Sorsapuistoa. Sorsapuistossa tassuttelimme kohti yhtä patsasta joka piti ensin haukkua ja sitten nuuskia. Tämän jälkeen matka jatkui Tampere-talon luo, Kalevantielle, tien yli Kalevan hautausmaan taakse (emme ole koskaan ennen kävelleetkään tästä). Kalevan hautausmaan takana on kapea metsäpolku, josta pääsimme Teerentien jyrkälle ylämäelle (jossa olemme paljon viime aikoina treenanneet hidasta ylämäkikävelyä). Hieman reilun tunnin lenkin jälkeen Benson johdatti minut kotiin.



Oli aivan huikean hauska lenkki! Oikein näki, kuinka Benson nautti aktiivisesta roolistaan. Se käveli hyvin päättäväisesti ja innostuneesti ja sillä oli paria pientä epäröintiä lukuunottamatta koko ajan selvät suunnitelmat siitä, mihin matka seuraavaksi jatkuisi. Hieman yllättävää oli, ettei Bensonilla ollut mitään hinkua mennä sitä tuttua paljon kulkemaamme lenkkipolkua. Taisi myös olla mukavaa vaihtelua kerrankin saada haistella kaikki kaupungin hajut kaikessa rauhassa - päivän kohokohta varmaan sen ohella että saa liikuntaa. Lenkin jälkeen Benson sai tavanomaista paljon riehakkaammat ja iloisemmat ilonhepulit kotona, ja näiden hepulien jälkeen sohvalla makoili oikein rentoutuneen näköinen koira.

Me kokeilemme näitä lenkkejä jatkossakin, etenkin kun Bensonin pitäisi nyt muutama viikko mennä vähän rauhakseltaan hihnassa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan oman koiranne kanssa. :)

tiistai 6. maaliskuuta 2012

6/3/2012 Kuvasatoa

Joskus tarttee nukkuakin.

Suunnitelmantekoa ennen vikaa agility-kisaa

Agilitykisojen satoa


Uusi harrastus (metallinen noutokapula ei oo ihan vielä puudelin lempijuttuja)
Puista noutokapulaa otetaan kuonoon jo hyvin omatoimisestikin

Tämän viikon tokon kotitreenien aiheet:
- nopeat maahanmenot (huomio siinä, että kyynärpäät menee aina myös maahan + palkan suunnan huomioiminen)
- täyskäännökset ja pysähdykset täyskäännöksen jälkeen (sanallisesta sivulle-käskystä käännöksen aikana eroon pääseminen)
- metallinen noutokapula (joka iltaisin pari - kolme pitoa)
- puinen noutokapula (varmuutta pitämiseen, ettei tipahda liian äkkiä suusta)

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

4/3/2012 Puudelin agi-kisailut

Tänä viikonloppuna puudelssonin agi-ura huipentui neljään kisasuoritukseen, joista tänään kaksi viimeistä. Kyllä selkeästi huomaa, että kakkosten radat ovat ykkösten ratoja vaikeampia ja viiden kuukauden treenitauko näkyy siinä, ettei suoritusvarmuus ja -nopeus ole ihan riittävällä tasolla. Aikanaan ajattelin, että kisaillaan agilityssa niin kauan kuin kisaaminen ei aiheuta oireita ja on kivaa. Kivaa puuha on vieläkin, tosin harmittaa ettei voi hinkata itselle vaikeita kohtia. Bensonilla on sen verran oireilua, että tulevaisuudessa agilityn harrastaminen tämän koiran kanssa tarkoittaa korkeintaan 5cm hyppyjä ja putkia mielenvirkistykseksi.

Kisaradat ovat alla.

Ekalla radalla kompastuskiveksi muodostui se, että varmaan huitaisin vahingossa niin että Benson luuli saavansa luvan ja ampaisi matkaan ennenkuin olin ehtinyt suunnittelemaani paikkaan lähelle putkea. En ihan pärjännyt nopeusjuoksukisassa, niinpä myöhästyin enkä ehtinyt ohjata koiraa takaakiertoon putken jälkeiselle hypylle - tuloksena väärään suuntaan hypätty este ja hylkäys. Muuten olen rataan ihan tyytyväinen, selvisimme haasteellisista kohdista ja ennen kaikkea oli kivaa!



Tokalla radalla kaikki meni lupaavasti, kunnes en malttanut ohjata hyppyä loppuun asti -> häiritsin Bensonin keskittymistä ja se läsähti riman päälle pudottaen sen. Tästä häkeltyneenä ohjasin huonosti kepeille, joille oli lähestyminen avoimesta kulmasta - Benson aloitti pujottelun väärästä välistä. Tuloksena 10 virhepistettä. Muuten tästäkin radasta jäi hyvä mieli, vaikka oli pientä säätöä niin vältettiin ansakohdat.



Tämän viikonlopun kisailut osoittivat sen, että ykkösissä voi menestyä treenaamattakin mutta kakkosten radat ja kisaajien tasot on jo sitä luokkaa, että niissä ei tuloksia saa ihan ilmaiseksi. Olen tästä asiasta todella iloinen, koska on hyvä että agilityn taso on kisoissa riittävän korkea ja tuomarit voivat suunnitella kinkkisiä kohtia sisältäviä ratoja - se kertoo että meillä on taitavia koirakoita ja menestymisen eteen täytyy treenata. Bensonin kanssa jatkuu touhuilut muunlaisten juttujen parissa ja toivottavasti seuraava koira osoittautuu aikanaan terveeksi ja sen kanssa voin harrastaa tätä kiehtovaa ihmisen ja koiran välistä nopeatempoista yhteistyötä!

lauantai 3. maaliskuuta 2012

3.3.2012 Agi-kisat / Takut

Käytiin tänään kokeilemassa 2-ratojen kisoja.

Eka rata meni mukavasti, sääli että aika ei ollut luvaa varten riittävän hyvä. Kakkosissa vauhti on selkeästi ykkösiä nopeampi:




Toka rata olikin sitten aika.. hmm.. mielenkiintoinen. Tapahtui asioita joita ei pitänyt tapahtua, ja sitten toisaalta taas ei tapahtunut sellaisia asioita joiden piti tapahtua. Video kertoo karua kieltään siitä, että itse tyrin aika huolella (rintamasuunta väärään suuntaan, en ohjannut loppuun asti etc). Vaan kun ei suju niin sitten ei suju:



Toivotaan että huomiset kisat menisivät paremmin, koska oon suunnitellut että ne jäisivät Bensonin (vaan ei mun!) viimeisiksi ja karvakuono saa keskittyä rauhallisempiin harrasteisiin.

torstai 1. maaliskuuta 2012