tiistai 20. maaliskuuta 2012

20/3/2012 Toko-kokeeseen ilmoittauduttu! :)

Vajaan kolmen kuukauden tavoitteellisen toko-treenailun jälkeen ja tokossa edistymisestä, jossa ProCaniksen Marialla on ollut iso rooli, rohkaistuneena ilmoittauduin tänään TamSK:n alokasluokan toko-kokeeseen. Se pidetään 18.4. Ilmoittautumisen jälkeen olikin hyvä mennä treenaamaan alokasluokan kokeen suorittamista kokeenomaisesti. Miikku toimi tuomarina, ja pyysin ettei ole kiltti vaan niuhottaa pikkujutuistakin. Ideana tässä testikokeessa ei ollut saada tsemppiä vaan löytää korjattavia asioita.

Kuvat: Katri Pietilä


Tulokset:
Niskat kovilla kun on niin pieni
Luoksepäästävyys 9/10p    (B väisti hieman tuomaria taaksepäin mutta oli muuten ystävällinen ja rento)
Paikalla makaaminen 18/30p    (B meni maahan toisella käskyllä, vinkui ja lopussa kyynärpäät nousivat maasta)
Seuraaminen kytkettynä 19/20p   (Koira meni hyvin, mutta minä pidin hihnaa vähän liian tiukalla)
Seuraaminen taluttimetta 38/40p   (B valui yhdessä pysähdyksessä hieman liian eteen, kontakti tippui kahdesti lyhyesti)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 18/20p   (B vinkui)
Luoksetulon vauhdikas lähtö
Luoksetulo 27/30p   (Taisi vinkua odottaessa, mahtoiko täydelliseen asentoon sivulle)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 18/20p   (nosteli hieman tassuja ilmaan)
Estehyppy 19/20p   (ohjaaja antoi paikka-käskyn hieman liian myöhään)
Kokonaisvaikutus 8/10p   (vinkuminen ja suoritusten välissä häseltäminen vähensivät)
Yhteispisteet 174/200 pistettä


Kuten yllä olevasta huomaa, Bensonin vinkuminen on se meidän suurin ongelma. Koira on muutenkin puhelias eikä paikallaanoleminen ole ollenkaan sen mieleen, se ei pysty patoamaan innostusta sisäänsä vaan vuotaa. Tarvinnee taas tehdä rauhoittumisharjoituksia, joista on aikaisemmin ollut apua tähän vinkumiseen. Tällä koiralla on helppo saada kierrokset ylös, mutta rauhoittuminen onkin sitten hankalampaa. En ajatellut kuitenkaan ottaa asiasta suurta stressiä, koska Bensonin kanssa tokoilu on kivaa rentoa puuhastelua ja omaa opettelemista, seuraavan koiran kanssa tavoitteet ovat korkeammalla ja tulen kiinnittämään tuohon rauhoittumispuoleen heti pennusta lähtien huomiota.Näin siksi, että mitä olen ymmärtänyt niin vinkumattomuuden opettaminen on vaatii kovasti työtä. 3,5-vuotiaalla vinkumaan ja ääntelemään tottuneella koiralla olen vähän skeptinen vinkumattomuuteen oppimisen suhteen.

Sain tosi hyviä vinkkejä tokokoetta varten:
- Benson paikkamakuulle suoritusten välissä (ja tätä ruvetaan treenaamaan heti perjantain treeneissä!) --> voisi ehkä auttaa tuohon vinkumiseenkin saamalla Bensonin mielentila rauhallisemmaksi
- Ei ole pakko liikkurille sanoa olevansa valmis, jos ei ole. Eli se kysymys: Onko ohjaaja valmis? ei ole retorinen
- Samoin ei ole pakko (=järkevää) antaa käskyä ihan heti liikkurin käskyn jälkeen eikä ole pakko (=järkevää) pysähtyä töksähtäen heti kun liikkuri käskee
- Koiralla katsekontakti ohjaajaan ennen kuin lähtee tekemään mitään
- Ennen koesuoritusta jotain rauhoittavaa tekemistä, esim. nenätyöskentelyä. Kehut ei liian innostavia osa-alueiden välissä ettei vinkuminen ylly.
- Vinkumisella ei koskaan saa mitään, ei esim. ruutuun lähettämistä silloin kun koira vinkuu



Lopuksi treenattiin 
- ruudun alkeisharjoittelua, jossa nyt mietin että opetanko käyttämällä kosketusalustaa / lelua / ilman kumpaakaan noista
- noutoa, jossa pääpaino oli noutokapulan vauhdikkaassa palauttamisessa (ja kyllähän sitä vauhtia löytyi, tosin täytyy olla tarkkana ettei kapulaa ruveta tiputtamaan suusta silloin kun ei tehdä vauhtiharjoittelua)
- kaukokäskyjä, joihin liittyen rupean nyt opettamaan takapalkan käyttöä

Mitä miettii?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti