lauantai 3. elokuuta 2013

Aksatreenikausi korkattu!

Kyllä kesän loppumisessa on jotain niin hienookin, nimittäin ProCaniksen aksatreenit käynnistyivät!

Meillä oli seuraavanlainen rata, joka oli rataprofiililtaan suunniteltu 1-luokan radaksi, jossa on vauhdikkaita suoria.





Näin meidät Taon kanssa opetettiin se ohjaamaan (tähänhän voi tehdä erilaisiakin ohjauskuvioita, mutta en osaa niitä tähän laittaa vaan pelkästään ne mitä me itse tehtiin):

- koira lähtöön, itse 3-esteen taakse seisomaan niin, että peitti putken väärän suun (kun käveli ensimmäiset esteen koiran linjaa mukaillen, huomasi että koira näkee vain putken väärän suun hypyllä). Vastaisella kädellä koiran kutsuminen, rintamasuunta kohti 3-estettä. Odotettiin pitkään pitkään paikoillaan, liikkeelle kohti oikeaa putken suuta juuri ennen kuin koira ponnisti. Siitä koiran lähetys putkeen (ai niin ja se putkijarru enne putkea!), ja kipin kapin...
- 5-esteelle persjättöön. Piti ehtiä riman ohi, siivekkeen kohdalle, ja olla katsekontakti putkesta tulevaan koiraan. Siitä esteen merkkaus (kauaksi aikaa ei auttanut jäädä persjättökohtaan) ja sitten pitikin jo edetä vauhdilla kohti 6-esteen putken suuta. Koiran lähetys putkeen, ja
- 7-esteen vasemmalta puolen ohi, katse oikean olkapään yli ja piti juosta! 8-esteen riman eteen odottamaan koiraa ja tekemään niisto. Niistossa katse riittävän pitkään kohti estettä ja sujuvasti väistettiin koiran alta pois, sitten jo kiireellä tekemään
- valssi 9-esteelle. Tässä kierrätettiin koira sen siivekkeen ympäri, jossa on nuo numerot, koska näin koira sai paremman linjan jatkoa ajatellen.
- 10-11-12-13 oli peruskoiran kuljetusta, 10-esteellä piti pitää ohjauskäsi lähellä kroppaa ja rintamasuunnalla kääntää menosuuntaan, ettei koira kaarrottanut pitkälle esteen jälkeen.
- 14-este taas vähän samoin kuin 8-este, tehtiin niistolla ja piti muistaa pitää katse esteessä.
- suora 15-16-17 kannatti ohjata pysyen koiran oikealla puolella, koska muuten koiran etenemisestä hypyillä tuli siksakkia: laskeutuu 15-esteeltä vasemmalle ja siitä koiran korjaus oikealle, siitä hyppää 16-esteen vasemmalle ja korjaus putkeen oikealla. (sorry, en osaa selittää tätä kohtaa tämän paremmin, muuta kuin että aina radan ohjausta suunnitellessasi ota huomioon, mistä ja mihin suuntaan koira suorittaa esteen ja etenkin, että mihin kohtaan se laskeutuu esteen jälkeen)
- ennen 15-estettä pieni olkapään/rintamasuunnan kääntö oikealle, jotta koira korjasi linjan jatkoa ajatellen eikä valunut ohi 16-esteen vasemmalta puolen
- me ei tehty a-estettä, joten meidän rata loppui 17-putkeen - samoin mun kunto!

Tao oli superihana kaikessa innossaan, vauhdikkuudessa ja tottelevaisuudessaan. Olin yllättynyt, kuinka kaukaa metrien päästä sivulta sain lähetettyä sen renkaalle, näin ehdin itse seuraavaan ohjauskuvioon valmiiksi odottamaan. Ihan kuin se kesän aikana olisi saanut lihasta ja kehonhallintaa, ei olla turhaan tehty pitkiä metsälenkkejä, uitu ja jumpattu kuntopallolla. Yhä edelleen se on hirmuisen herkkä mun ohjauksille, vaikka vauhtia on paljon niin mun pitäisi antaa hyvin hienovaraiset eleet, muuten koira kaasuttaa liikaa ohjauksen suuntaan.

Suhde Ihmeen läheni aika harppauksella, saivat matkustaa samassa häkissä (kyllä ne sinne mahtui!), missä Tao herrasmiehenä vetäytyi mahdollisimman pieneksi nurkkaan kun huomasi että Ihmettä alkuun vähän ahdisti vieras auto ja häkki ja vieraat tuoksut. Jäähkälenkillä se sitten kerran nuuhkaisi Ihmeen persauksia ja oikein näki kuin olisi saanut sähköiskun - korvat nousi pystyyn ja Tao tajusi että täähän onkin todellinen herkku! :-D Tao on siitä kiva, että vaikka se näkyy viettävän aktiivista nuoren miehen elämää ainaisine vikittely-yrityksineen (Taolla on niin sanotusti monta siimaa meressä), niin silti töitä tehdessä tytöt unohdetaan.

Ihme ja Tao odottelevat omaa vuoroaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti