Me tehtiin:
- luoksetulo (vaikea), jossa Kulo jätti toisen kyynärpään ilmaan ja taisi vielä nousta vähän ylemmäs mun kävellessä poispäin (tähän on nyt tarkasti puututtava!), luoksetulovauhti oli hyvä, stoppi oli huono, maahanmeno ok, sivulle ei mahtunut tulemaan kun olin kulmassa lähellä a-estettä.
-- harjoitteet:
---- jätöissä puututtava heti jos nostaa kyynärpäätä, voi myös koskettaa kyynärpäähän ja muistuttaa että sen kanssa pitää olla tarkkana
---- stoppitreeniä; tavoitteena rakentaa vahva mielikuva siitä että nopea pysähtyminen on KIVAA ja KANNATTAVAA! Treenit nyt alkuun ulkona ja lähellä, silloin saan paremman reaktion käskyyn. Oili opetti sellaisen harjoituksen, että heitän namin taakseni ja Kulo saa mennä syömään sen. Käännyn kohti Kuloa (niin että olen tässä harjoituksessa koko ajan rintamasuunta kohti sitä) ja kun se on syönyt namin, heitän uuden namin toiseen suuntaan selkäni taakse. Kulo siis juoksee ohitseni syödäkseen taakseni heittämäni namin. Tästä sitten välillä pysäytellään sitä. Tänään tein niin, että kun Kulo stoppasi hyvin, niin juoksin palkkaamaan sen stoppikohtaan, syötin muutaman namin ja sitten leikit päälle, niin että stopista oikeasti rakentuisi sille hyvin, hyvin positiivinen juttu. Kulo oli innoissaan ja teki tänään hyviä stoppeja, kuitenkin juoksuvauhti pysyi hyvänä ja rentona
---- syöksymaahanmenoa: edellämainitussa harjoituksessa annankin Kulon tulla syömään namin kädestäni eli en heitä sille namia. Liikutan namikättä taaksepäin ja alas auttaen Kulon tekemään syöksyn maahan. Tätä täyty vielä harjoitella, ongelmana on että Kulo paahtaa ohi kädestäni tai sen takapää lähtee kääntymään ulos
- kaukokäskyt (helppo), joka meni muuten hyvin, mutta ennakoi yhden vaihdon, mikä johtui kyllä musta. Oili sanoi tykkäävänsä Kulon kaukoista kovasti, mä leijuin tällä kommentilla yhden sunnuntain ;)
- tunnari (vaikeahko), jossa haistelutyöskentely kapuloilla on vähän levotonta, ei tarkkaa, ja toisaalta Kulo on vähän epävarma ja varmistelee. Tässä mielentila kyllä vaihtelee päivästä toiseen, väliin menee vähän takki auki ja sitten välillä epävarmana. Hakee vielä sitä varmuutta.. Oltiin kummatkin vähän sitä mieltä, että ei lähtisi huomauttelemaan (tosin voi olla että muutan vielä mielipidettäni). Mulla ei oo mitään tuota huomauttamista vastaan, mutta mulla pitäisi olla mielessä tarkka suunnitelma siitä, että millaiset kriteerit mulla on haistelutyöskentelyn suhteen, mistä huomautan ja mitä sen jälkeen. Ei viitsis vaan sanoa ja sitten jättää koiraa vähän tyhjän päälle, että mitä sen sijaan. Oililta sain ohjeeksi, että paljon ihan peruskisanomaista tunnaritreeniä ja haastetunnareita vain mausteeksi silloin tällöin. Oon nyt tämän jälkeen tehnyt myös sitä yhden kapulan piilottamista ja siitä vauhtipalkkausta, sillä saa hyvän meno- ja palautusvauhdin, mutta siinä tulee helposti kiireen tuntua kapuloiden haisteluun. En tiedä välttäisikö tätä ottamalla Kulon tässäkin harjoituksessa ensin sivulle, ennenkuin palkkaisi. Toisaalta oon miettinyt, että pitäisikö opettaa haistelutyöskentelyä esim. laittamalla Kulo hihnaan ja näin kontrolloiden sen käyttäytymistä kapuloilla, tällöin voisi esim. vähäeleisesti vetää sen pois kapuloilta jos se menisi omasta yli tai maistelisi väärää.
- liikevälit, tässä kun kehuin Kuloa niin se rupesi haukkumaan mulle. No, sieltä tuli vain yksi haukahdus mutta anyway. Olen antanut sen haukkua ja rähjätä itselleni ja käytös on alkanut yleistyä vähän liikaa. Sunnuntaista lähtien alkoi nollatoleranssi haukkumisen suhteen. Kulo on fiksu tyttö ja jo tänään näki, että sillä oli monessa tilanteessa haukkuminen ihan tuloillaan, mutta se piti mölyt mahassaan. Nyt me opetellaan uutta tapaa toimia keskenämme silloin, kun leikitään ilman leluja. Tähän ei enää kuulu haukkumista. Tylsää kun tokossa rajoitetaan koiran itseilmaisua ;) Mun mielestä Kulo tuntuu ihan mykältä, kun se ei hauku, valitettavasti kun sille on reilumpaa kieltää se sitten ihan kokonaan kuin sallia toisinaan ja ei sallia toisinaan.
Oilin koulutuksesta muita huomioita (Enni oli mukana, joten ihan koko ajan ei pystynyt olemaan kuulolla)
- noutokapulan palautukseen vauhtia niin, että seisoo kisanomaisesti ja heittää palkan vasemmasta kädestä läheltä jalkaa selän taakse, niin että koira juoksisi läheltä jalkaa palkalle
- erilaiset haastetreenit; onko mitään järkee tehdä niitä vaan tekemisen ilosta? Aina pitäisi olla mietittynä, mikä on minkäkin haasteen taustalla oleva tarkoitus ja miten se vie eteenpäin koiran osaamista/tekemistä! Kokonaisuuksia pitäisi treenata riittävästi
Oilin koulutuksesta muita huomioita (Enni oli mukana, joten ihan koko ajan ei pystynyt olemaan kuulolla)
- noutokapulan palautukseen vauhtia niin, että seisoo kisanomaisesti ja heittää palkan vasemmasta kädestä läheltä jalkaa selän taakse, niin että koira juoksisi läheltä jalkaa palkalle
- erilaiset haastetreenit; onko mitään järkee tehdä niitä vaan tekemisen ilosta? Aina pitäisi olla mietittynä, mikä on minkäkin haasteen taustalla oleva tarkoitus ja miten se vie eteenpäin koiran osaamista/tekemistä! Kokonaisuuksia pitäisi treenata riittävästi
Ruudussa saatiin eilen suuren suuri oivallus, kiitos Tiina P:n! Kulohan rupeaa selvästi himmaamaan jo pari metriä ennen ruutua. Tiina katseli eilen mun ja Kulon ruututreeniä, ja huomasi että oikeastaan palkkaan sen juuri tuosta himmaamisesta, koska heitän palkan kun se on himmannut ja pysähtynyt. Kulolla on vahvasti palkanodotus mun suuntaan ja miettii palkkaa lähestyessään ruudun pysähtymiskohtaa. Tätä saatiin purettua tehokkaasti jo yhdessä treenissä; Kulon lähestyessä ruutua heitin lelun sen yli, ruudun takareunalle /yli ennenkuin Kulo oli ehtinyt hidastaa. Eli tässä en ottanut stoppia. Näitä kun oli tehty muutama, niin en heittänytkään lelua. Kulo juoksi lujaa ruudun keskikohtaan ja teki siihen stopin. Tällöin joko Tiina heitti lelun ruudun taakse tai mä juoksin lelun kanssa palkkaamaan Kulon ruutuun. Mietin että jos treenaan tätä nyt ilman apparia, niin jättäisin lelun muutaman metrin ruudun taakse, ja Kulo saisi vapautuskäskyllä juosta hakemaan sen sieltä. Palkka tulisi nyt jonkin aikaa ruudun takaa, jotta saataisiin purettua tuota palkan odotusta.
Ohjattu valmistuu pikkuhiljaa... Merkki alkaa olla aika kiva (siinä oli haasteena merkin ohi suoraan kapuloille juoksu, merkille juoksu mutta niin että jäi liian kauas merkin taakse, huono vauhti merkille (tosin sitä täytyy koko ajan pitää yllä)). Nyt isoimpana haasteena on kaaret. Ne jo jossain vaiheessa oli aika kivat, mutta nyt Kulo on alkanut merkiltä pyörähtää niin nopeasti ympäri, että keskikapula on kuonon edessä. Tässä se on saanut parin treenin yhteydessä oivallusta siitä, että se ei saa ottaa sitä keskikapulaa, vaan pitää valita se reunimmainen, mutta olisi mukavampaa ja turvallisempaa, jos sillä merkiltä lähtiessä olisi ensin ajatus sivulle ja sitten taakse.
Taon kanssa ollaan tehty pieniä treenipätkiä. Seuraamista niin, että pidän palkan vasemmassa kädessä Taon vieressä, niin että se palkkasanalla kääntyy heti vasemmalle ottamaan lelun. Näin seurauttaessa ei paina yhtään jalkaan, mutta on silti edelleen vähän turhan edessä. Muuten asenne kymppi plus! Ollaan myös tehty stoppeja, jotka on Taolla kivat (lukkojarrutus) sekä kaukoja, joissa rupee vähän ahdistaan. Mietin että pitäis nyt vaan pidemmän aikaa tehdä kaukoja niin, että joka vaihdon jälkeen lentää namppa. Sen vaan tietää, että tekniikka tulee leviämään ihan täysin. Ehkä mä matkin Maijun idean ja vahvistan Taolle ensin takatassutargettia ja sen avulla pidän tekniikan kasassa, vaikka palkka lenteliskin.
Agilityssa on joulun ja loppiaisen vuoksi ollut vähän taukoa, mutta viikko sitten oltiin yllättävästi alkutreeni aika samalla kartalla.
Bensonkin on päässyt tokoilemaan ja se on ihan huippu! :D Pieni puudeli juoksee hirveetä kyytiä merkille ja ruutuun. Tänään otin sille sivulletuloja niin, että piti pystyä luopumaan vasemmassa kädessäni roikkuvasta lelusta. Harjoitus ei pikkubuudelin mielestä ollut kiva, joten se rupesi heti pälyilemään ympärilleen ja yritti keksiä jotain haukuttavaa, mutta pian tarjosi katsekontaktia muhun, josta kehut, ja sitten tulemaan sivulle, josta sai lelupalkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti