Juoksut juostu

Huoh, Kulon juoksut on ohi! :)

Niinkuin fiilistelin että juoksut ei sekoita tämän työkoiran päätä, niin toisinhan siinä sitten kävi kun tuli tärppipäivät. Olimme 21.12. nuorten koirien tokorinkiläisten kanssa treenaamassa, Riitta "tuomaroi" meitä eli antoi palautetta ja kehittämisehdotuksia.

Me aloitettiin seuraamisella. Olen sitä miettinyt että onko se riittävän hyvää. Riitta oli siihen muuten tyytyväinen, kehui että siinä on hyvää asennetta ja muuten hyvä, mutta askelsiirtymissä ja joissakin käännöksissä ylityöskentelee takaosallaan.

Sitten tehtiin ohjattu nouto. Kulo ampaisi vauhdilla liikkeelle, mä olin vähän hidas ja pysäytin sen niin että sen takajalat oli merkin säteen ulkopuolella. Siitä sitten lähetin noutamaan sivukapulaa. Tästä sain palautteeksi sen, että olisi fiksua korjata koira merkille ennen kapuloille lähettämistä, koska jos koira on merkiltä ulkopuolella niin liike menee nollille. Liikkuri antaa ohjaajalle 3 sekuntia aikaa korjata koiran merkille, jos se on mennyt ulos, ja käskyttää tämän jälkeen noutamaan kapulan.

Sitten tehtiin zeta, järjestys istu, maahan, seiso. Asennot meni oikein ja muuten hyvin, mutta istuminen oli hidas ja vähän vino. Tähän Riitalta ohje, että pitäisi kävellä 0,5m päässä merkkien väliseltä linjalta, eikä oikealle käännöksessä saisi kävellä liian lähelle kartiota, koska muuten koira ajautuu käännöksen jälkeen liian lähelle linjaa.

Kulon tekeminen oli ollut zetaan asti hyvää, ehkä vähän koiruus oli omassa kuplassa, mutta zetassa alkoi levitä... Kulo rupesi jostain syystä väistämään merkkiä, mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt. Muutenkin touhu alkoi olla vähän samanlaista kuin kesäisessä tokokokeessa, jossa koiralla oli kova kakkahätä. Ei ihan ollut näissä maailmoissa vaan teki puolivaloilla.

Zetan jälkeen menimme kentän laidalle. Siellä oli Maiju Ihmeen kanssa. Kulo rupesi vikittelemään Ihmettä, joka on siis narttu, ja tarjosi itseään Ihmeen astuttavaksi! Yritä siinä sitten keskittyä työntekoon kun on hirvee vauvakuume... :-D

Toka setti meni sitten ihan plörinäksi.

Aloitettiin muistaakseni tunnarilla. En muista mitä tässä tapahtui. Aika säätöä taisi olla.

Sitten jatkettiin ruudulla. Kulo meni merkille hitaasti. Ruudussa meni heti omatoimisesti maahan, asia jota Kulo ei ole ennen tehnyt. Ja kun korjasin niin jotenkin tuli vaan sellainen tunne, että ihan turha tehdä otuksen kanssa jolla on vaan vauvajutut mielessä.

Maanantaina käytiin hömpöttämässä valkun tokoissa, joissa kuvattiin tämmöinen joulutervehdys. (Kulo keskittyi hivenen paremmin, mutta ei vieläkään ollut ihan terävimmillään.)

https://www.youtube.com/watch?v=0ikd6OHwvXk&feature=youtu.be

Sillä väliin Teiskossa... Teimme tyhmästi niin, että poikkesimme lauantaina Teiskossa. Kulo oli pihalla, Tao sisällä. Meidän lähdettyä Tao pääsi pihalle, ja oli kulkenut siellä piiitkän aikaa vimmatusti Kulon jälkiä nuuskien. Yöllä heräsivät sitten siihen, että keittiöstä alkoi kuulua surullinen ulvonta. Taolle oli iskenyt sydänsuru kesken unien, ja se ulvoi pitkään ja hartaasti. Näin myös seuraavana päivänä. Eikä ruoka tietenkään maistunut muutamaan päivään. Tietääpähän ensi kerralla, ettei tulla sotkemaan Tao-paran nuppia Kulon juoksujen aikaan. Ja yllätyksenä on tullut, että lisääntymisvietti tärppipäivien aikaan on ihan uskomattoman vahva! Kun esim. Tao ei tärppipäivien aikaan muuten erityisemmin reagoi juoksunarttuihin ja pystyy keskittymään hommiin hyvin juoksunartuista välittämättä.

Huh, tuntuu että Kulon tekemisessä on vielä paljon viilaamista tokon saralla! Onneksi keväällä on monta mielenkiintoista koulutusta tulossa :)

Kulosta vielä yksi hauska tilanne. Otettiin meistä perhekuvaa kuusen edustalla, kamera oli jalustalla ja itselaukaisimella otti kuvia. Ajateltiin että ei oteta koiria kuvaan mukaan, kun Tao puuttuu porukasta. Henkka seisoi Ennin kanssa paikoillaan ja minä sahasin kameran ja poseerauspaikan väliä. Kulo katsoi hetken aikaa meidän touhuja, ja tuli sitten Henkan viereen istumaan ja poseerasi kameralle. Ehkä se ajatteli, että se on meidän perheen jäsen ja haluaa kanssa päästä kuvaan? :-D