Meillä oli vähän tummia pilviä taivaalla, kun Kulo alkoi vajaa pari viikkoa sitten ontua lenkillä vasenta takajalkaansa. Se kalautti ko jalan polven viime kesänä pahasti kasvimaalaatikon laudan reunaan, mutta näytti silloin aluksi toipuvan tapauksesta hyvin. Ei yhtään ulahtanut, käytti jalkaansa, mutta illalla meni kolmijalkaiseksi. En vienyt eläinlääkäriin vaan hoidin ihan konservatiivisesti. Monta viikkoa meni hyvin, sitten syksystä lähtien alkoi pikkuhiljaa liikkua epäpuhtaasti. Oli helppoa ummistaa asialta silmänsä ja keksiä vaikka mitä tekosyitä, käyttämällä koiraa hierottavana, osteopaattisessa hoidossa ja fyssarilla ostin itselleni hyvää omaatuntoa. Nyt ei enää voinut huijata itseään kun koira ei astunut jalalle.
Varasin ajan ortopedille. Aikaa odotellessa tulin lenkiltä itku kurkussa, niin kurjalta ja pelottavalta tuntui katsoa toisen koikkimista. Toppuuttelin menemään rauhallisesti. En treenannut. Odotin. Ja pelkäsin pahinta.
Ortopedin (Juha K) vastaanotolla todettiin että takajaloissa on pakaralihaksen kohdalla puolieroa. Polvessa ei löytynyt aristusta eikä rutinaa, turvotusta tms. Reiden etureiden lihaksesta löytyi kipupiste. Kuvattiin koko otus; kaularangasta hännäntyveen, polvi. Kaikki viimeisen päälle priimaa! :-) A:n lonkat, todella siisti polvi, selkärangassa oikea määrä oikeanmuotoisia nikamia, ei mitään valittamista.
Saatiin kipulääke- ja lihasrelaksanttikuuri ja aika fyssarille seuraavaksi päiväksi.
Olen Bensonin kanssa tutustunut ko ell-aseman fyssari-Marikaan ja oli selvää että varasin hänelle ajan nytkin. Marika on juuri sellainen pilkuntarkka ihminen mistä mä tykkään, erityisesti mitä tulee koiran kuntoutusohjeisiin. Bensonin kohdalla saatiin Marikan ohjeilla ihan huikeaa edistymistä! Marika neuvoo niin tarkasti ja antaa kuvalliset ohjeet.
Kulon kanssa saatiin kuntoutusohjeet; seitsemän erilaista venytystä joita tuli tehdä kahdesti päivässä lämpimille lihaksille. Ravilenkit alkuun 20min kestoltaan, kiinnitettävä huomiota että koira ravaa suorana tai jos ravaa pidemmällä askeleella, pitää mennä molemmin puolin vinottain. Kulo oli oppinut menemään peppu vasemmalle vinossa, kantoi painon ravissa oikealla takajalalla. Sain sen suoraksi laittamalla hihnan valjaiden vasempaan laitaan.
Alkoi ravilenkit. Oli todella helppoa opettaa Kulo ravaamaan käskystä, vitsit että se on niin kiltti koira. Kuin ihmisen mieli. En lakkaa ihmettelemästä näiden kahden, Taon ja Kulon, nöyryyttä ja tottelevaisuutta.
Mutta Kulopa oli opetellut vahvan tavan, se peitsaa jos mennään vähänkään hitaampaa. Olin viikon pohjoisessa eikä mulla ollut pyörää käytössä, joten vasta tänään olen saanut tehtyä ekan lenkin riittävällä vauhdilla niin että Kulo ravasi koko lenkin. Nyt tehdään pyörälenkkiä niin että saadaan tuo tylsääkin tylsempi tapa peitsata pois ja sitten rupean pikkuhiljaa hidastamaan vauhtia niin että ravi onnistuu hitaammassakin vauhdissa. Venytykset ovat tuottaneet tulosta ja koira on jo paljon notkeampi kuin viikko sitten.
Tokon sm:iin valmistautuminen muodostui aivan erilaiseksi. Laukkaspurtit ovat tällä hetkellä jalalle pahinta mitä voi olla, ne voidaan ottaa ohjelmiin mukaan vasta toukokuun lopulla. Alkuun ravista laukalle, sitten käynnistä laukalle ja sitten pysähtymisestä laukkaan.
Olen vain niin kiitollinen ja onnellinen siitä, että mun koira on ehjä luustoltaan. Olin jo aiemminkin päättänyt että sm-kisoissa tuloksella ei ole merkitystä vaan sillä että kokemus on kiva. Nyt olen entistäkin enemmän sitä mieltä, kisoissa starttaa ohjaaja joka nauttii joka hetkestä ystävänsä kanssa kehässä kiitollisena jokaisesta terveestä hetkestä, joka saadaan yhdessä viettää!
Ps. Tarinan opetus: Tsekkauta ongelmat heti, älä lakaise niitä maton alle. Arvosta terveyttä!
Hyvää kevättä kaikille!! :)
Ps. Taolaisen kanssa agility kulkee ja kun saadaan ylösnousukontaktit paremmalle mallille niin lähdetään kisaamaan! Benson on voinut hyvin; sen selkälihakset tuntuvat pehmeiltä ja se venyttelee takajalkojaan paremmin kuin koskaan. Viikon päästä kuullaan osteopaatin mielipide, toivottavasti jakaa mun hyvän mielen puudelssonin kunnosta :-)
lauantai 25. huhtikuuta 2015
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Rytmitysseminaari
Oltiin perjantaina Outi H:n pitämässä rytmitysseminaarissa. Olin odottanut tätä koulutusta kuin lapsi joulua, koska toivoin sen antavan minulle työkaluja itselleni niin vieraaseen rytmittämiseen. Välillä oli jo sellainen olo, että tajusin tuota rytmittämistä, mutta viime aikoina on ollut sellainen tunne että miksi kukaan, joka on jatkuvasti myöhässä ja jäljessä, vielä vapaaehtoisesti hidastelisi radalla? :-D Tao on ollut aika lennokkaalla tuulella eikä ihan hirveän nopeasti reagoi noihin mun rytmityksiin, tai tosiasia taitaa olla että jos teen ne oikeaan kohtaan niin kyllä ne toimii.. Mutta koulutuksen antiin!
Aluksi Outi puhui rytmityksen teoriaa. Rytmitys on omalla temponmuutoksella koiralle annettua tietoa. Outi liittää rytmitykseen ajoituksen ja temponmuutoksen lisäksi suunnan rytmityksen jälkeen.
Ajoitus:
- opettele tietämään, montako laukka-askelta koirasi ottaa mihinkäkin esteväliin. Rytmitys ajoitetaan hyppyä valmistelevalle laukka-askeleelle, eli rytmitys silloin kun koira on ponnistamassa vain häiritsee koiraa esteellä
Temponmuutos:
- temponmuutos niin voimakkaasti, että sillä saadaan haluttu vaikutus. Ts joissain paikoissa riittää pienempi ja joissakin tarvitaan enemmän tehoa, esim. juostaan lujaa johonkin kohtaan ja pysähdytään reipashenkisesti siihen
Suunta:
- rytmityksen jälkeen pitäisi miettiä oman liikkeen suunta. Outi kehoitti arvioimaan rataan tutustuessa että mihin koira esteen jälkeen laskeutuu, ja millainen linja sen pitäisi ottaa tehdäkseen optimaalisen lähestymisen seuraavalle esteelle. Oman linjan rytmityksen jälkeen tulisi olla samassa kulmassa eli ylllätys yllätys, jos itse valut rytmityksen jälkeen, koirasikin valuu.
Mieti mihin kohtaan tarvitset rytmitystä, ts voisiko ko kohdassa olla joku tehokkaampi tapa, esim. vastakäännöksen käyttäminen.
Alkuun tehtiin kolme tekniikkaharjoitusta. Ne meni meillä tosi hyvin, mä onnistuin ajoituksessa yms. ja Tao teki todella tiukat kaarteet ja tuli hyvin ohjaukseen.
Sitten tehtiin rataa. Se ei enää ollutkaan kovin helppoa, koska mulla alkoi kunto loppua kesken ja ohjasin vähän sinne päin. Mun pitäisi vaatia Taolta sitä, että se esteen jälkeen tulisi tiukasti mukaan. Herra Peura käy mielellään flänkkäämässä vähän kauempanakin olevat esteet.
Tältä se meno näytti:
Video 1: ennen keppejä piti saada koira käännettyä n 90 astetta vasemmalle kepeille. Tässä vähän töksö ohjaus multa, mutta ongelmia oli etten meinannut saada kulmattua Taoa riittävän jyrkästi ja se ajautui toiseen keppiväliin. Tässä piti erityisesti miettiä sitä rytmityksen jälkeistä omaa liikkeen suuntaa. Sitten juostiin melkein koko kenttää vauhdilla ympäri, kunnes kulmassa koira pitikin esteen jälkeen saada tiukasti mukaan. Tao teki nurkassa olevan ansaesteen ja harjoitus loppui siihen.
Video
Video 2: Saatiin edellinen kohta tehtyä, rataa jatkettua mutta A:n jälkeen tein puutteellisen rytmityksen ja vielä kun oma liike Taon tullessa putkesta jatkui taaksepäin, Tao poimi ansaesteen. Piti mennä putkelta kepeille.
Video
Aluksi Outi puhui rytmityksen teoriaa. Rytmitys on omalla temponmuutoksella koiralle annettua tietoa. Outi liittää rytmitykseen ajoituksen ja temponmuutoksen lisäksi suunnan rytmityksen jälkeen.
Ajoitus:
- opettele tietämään, montako laukka-askelta koirasi ottaa mihinkäkin esteväliin. Rytmitys ajoitetaan hyppyä valmistelevalle laukka-askeleelle, eli rytmitys silloin kun koira on ponnistamassa vain häiritsee koiraa esteellä
Temponmuutos:
- temponmuutos niin voimakkaasti, että sillä saadaan haluttu vaikutus. Ts joissain paikoissa riittää pienempi ja joissakin tarvitaan enemmän tehoa, esim. juostaan lujaa johonkin kohtaan ja pysähdytään reipashenkisesti siihen
Suunta:
- rytmityksen jälkeen pitäisi miettiä oman liikkeen suunta. Outi kehoitti arvioimaan rataan tutustuessa että mihin koira esteen jälkeen laskeutuu, ja millainen linja sen pitäisi ottaa tehdäkseen optimaalisen lähestymisen seuraavalle esteelle. Oman linjan rytmityksen jälkeen tulisi olla samassa kulmassa eli ylllätys yllätys, jos itse valut rytmityksen jälkeen, koirasikin valuu.
Mieti mihin kohtaan tarvitset rytmitystä, ts voisiko ko kohdassa olla joku tehokkaampi tapa, esim. vastakäännöksen käyttäminen.
Alkuun tehtiin kolme tekniikkaharjoitusta. Ne meni meillä tosi hyvin, mä onnistuin ajoituksessa yms. ja Tao teki todella tiukat kaarteet ja tuli hyvin ohjaukseen.
Sitten tehtiin rataa. Se ei enää ollutkaan kovin helppoa, koska mulla alkoi kunto loppua kesken ja ohjasin vähän sinne päin. Mun pitäisi vaatia Taolta sitä, että se esteen jälkeen tulisi tiukasti mukaan. Herra Peura käy mielellään flänkkäämässä vähän kauempanakin olevat esteet.
Tältä se meno näytti:
Video 1: ennen keppejä piti saada koira käännettyä n 90 astetta vasemmalle kepeille. Tässä vähän töksö ohjaus multa, mutta ongelmia oli etten meinannut saada kulmattua Taoa riittävän jyrkästi ja se ajautui toiseen keppiväliin. Tässä piti erityisesti miettiä sitä rytmityksen jälkeistä omaa liikkeen suuntaa. Sitten juostiin melkein koko kenttää vauhdilla ympäri, kunnes kulmassa koira pitikin esteen jälkeen saada tiukasti mukaan. Tao teki nurkassa olevan ansaesteen ja harjoitus loppui siihen.
Video
Video 2: Saatiin edellinen kohta tehtyä, rataa jatkettua mutta A:n jälkeen tein puutteellisen rytmityksen ja vielä kun oma liike Taon tullessa putkesta jatkui taaksepäin, Tao poimi ansaesteen. Piti mennä putkelta kepeille.
Video
maanantai 16. maaliskuuta 2015
TK4! :)
Osallistuimme Kulon kanssa lauantaina Lempäälän tokon maajoukkuekarsintoihin.
Tuomareina olivat Riitta Räsänen ja Ralf Björklund. Koirakoita oli 34.
Vuoronumerot arvottiin taas ilmoittautuessa, meille arpaonni soi numeron 31. Paikallaolot olivat lopuksi, joten Kulo sai odotella autossa muutaman tunnin ennen toimiin pääsemistä. Mulla oli kaverin 5-kuinen pentu viikon hoidossa, harjoittelimme pennun kanssa hallissa käyttäymistä ja lenkitin koiria välillä. Ja jännitin treenikavereiden puolesta, meitä oli meidän valkkuryhmästä viisi kisaamassa! Ja paljon tuttuja muutenkin.
Nyt kun vähän reilun kuukauden aikana tämä oli jo neljäs koe, ei paljon jännittänyt mennä kehään. Tietenkin se, että miltä koira tuntuu, on aina jännittävää kun yhteistä kisakokemusta ei vielä paljon ole. Ja se mietitytti, että kuinka Kulon tekemisen halu kestää sen, että Riitan kehässä liikkeidenvälit näyttivät aikaisemmilla koirakoilla olevan ajoittain tosi pitkät, kun Riitta kertoi kirjurilleen kommentteja ja mietti pisteitä.
Heti kehään mennessä tuntui tosi hyvältä. Kulo tuli iloisen ja luottavaisen näköisenä vieressäni ja tuli tunne, että ollaan ystävän kanssa yhdessä ja pisteistä viis, mutta meillä on kivaa.
Alla arvostelu, suluissa tuomarin kommentit
Kehä 1 / Riitta:
1. Tunnari - 7
Haisteli rumasti. Palautti laukalla, mutta mälväsi kapulaa.
(Tarkkana. Tuo oman hyvin. Puree kapulaa.)
2. Zeta - 9
(Istu ok. Alas, suora, nopea. Seiso ok. Seuraaminen hieman aaltoilevaa)
3. Ohjattu nouto - 9
Olin tosi tyytyväinen merkkiin! Nosti kapulan nätisti, mutta vielä kaipaisin lisää vauhtia liikkeeseen
(Hyvä vauhd. merkki. Nätti nosto. Hyvä vauhti mennen tullen. Lopun pa vino)
4. Kauko-ohjaus - 7
Kulolla oli oma, musta eriävä mielikuva siitä, mikä on eka asento. Eli kun käskin istumaan, niin hän nousee hyvin ylpeänä ja ryhdikkäänä seisomaan. Olin hetken että mitä ihmettä, mutta sain korjattua oikeaan asentoon vaihtoajan kuluessa ja saatiin seuraava asento oikein. Tekniikka levisi tässä korjauksessa eli peruutti istumaan, mutta lopun vaihdot meni hyvin eikä nyt mennyt kuin ihan aavistuksen verran vinoon loppuvaihtojen yhteydessä.
("peruuttaa" hieman. Ylim. asentokäsky)
Liikkeidenvälissä yritin vähän nostattaa Kuloa, mutta se on nyt valejuoksujen jälkeen ollut entistäkin kärkkäämpi haukkumaan mulle ja se räksytti ja hypähti vasten. Ihme ettei tullut keltaista korttia. Tämän jälkeen ei paljon uskaltanut nostattaa.
Kehästä 1 päästiin pienen välitilan kautta siirtymään heti kehään 2.
5. Luoksetulo - 10
Nyt oli kyllä kiltti tuomari... Varmaan ihan tasapainoinen kokonaisuus, tuli aika tasaisella vauhdilla kaikki osuudet. Stopit olisivat voineet olla paljon paremmat.
6. Seuraaminen - 9,5
Alussa Kulo oli ekan pätkän ja käännöksen oikealle tekemässä jotain ihan toista liikettä, mutta sitten onneksi kaaviossa oli pysähdys ja paikallaan käännökset oikealle ja vasemmalle, ja se skarppasi tämän jälkeen. Etukäteen jännitti että kuinka koira jaksaa melkein 3min kestäneen seuraamisen, mutta siinä oli niin lukuisia käännöksiä ja temponvaihdoksia että ehkä se oli koiran mielestä ihan mielenkiintoinen.
(Aavist vino pa askelsiirtymissä)
7. Ruutu - 8,5
Jotenkin vähän kuutamolla. Merkille lähetettäessä vilkaisi mua mennessä, ruutuun meni ihan ok mutta ennakoi taas. Ruudussa nuuski kovasti, ongelma joka putkahti nyt esille.
(Saisi mennä nop. merkille, hidast. vähän ennen ruutua, nuuski ruudussa)
8. Metalli - 10
------------------------------
Paikallaolot tehtiin niin, että makuu kehässä 1, siitä siirtyminen kehään 2 jossa istuminen.
9. Paikkamakuu - 10
10. Paikkaistu - 10
Yhteispisteet 285,5 jolla karsintojen 9. sija ja saatiin se kolmas ykkönen eli Kulosta tuli mun eka tokovalio (ilman tuota valiontitteliä, kun en ole sen kanssa vielä näytelmissä käynyt)
Matka valioksi on ollut antoisa ja kiva ja aika helppo. Innokkaan koiran kanssa, jolla on ominaisuudet kohdillaan, on ollut helppoa treenata vaan osaamista, ei ominaisuuksia. Kulo yrittää aina parhaansa ja se on oppinut matkan varrella tosi tarkaksi. Nyt jatkossa keskitytään vähän toisenlaisiin juttuihin, siitä kohta, mutta ensiksi...
On kiitosten aika!
Kiitos Tanjalle mahtavasta koirasta! Mun timantti... :)
Kiitos Pirjolle isäkoiran geenien antamisesta tähän koiraan :D
Superkiitos Marille, että uskoit koirasi mun huomaani. Kiitän sua melkein joka päivä mielessäni siitä, että sun ansiostasi mulla on näin upea koira.
Kiitos P-H nuorten koirien tokoringille - kaikki koulutukset joissa ollaan ravattu, ovat antaneet niin paljon, ja erityisesti istuttaneet mun päähäni ajatuksen siitä että mekin voitaisiin tokoilla tosi tavoitteellisesti arvokisat silmissä
Kiitos Tamsk, matka on alkanut jo tavoitteellisten tokoryhmissä treenaamisesta ja nyt tokovalkku1:een pääsy on ollut kirsikkana kakun päällä, on onnea treenata niin mielettömän osaavassa seurassa ja vielä kun apua ja neuvoa jaetaan niin mielellään
Erityiskiitos rakkaalle Henkalleni ja anopilleni Mallalle, te olette mahdollistaneet loputtomalla ymmärryksellänne ja Ennistä huolehtimisellanne sen, että aina kun mahdollista, olen voinut pakata tokokamat kassiin ja lähteä Kulon kanssa treenaamaan. Ihanaa, että ymmärrätte että loputon into lähteä treenaamaan ei ole sulaa hulluutta vaan mulle vaan niin tärkeä juttu. Ihanaa että ette pidä ihan pölhönä vaan elätte mukana näissä vaiheissa, etenkin Henkan kanssa on analysoitu monet treenit ja tiedät tokosta ja koirankouluttamisesta enemmän kuin keskivertosuomalaismies tai edes moni joka tokoa on alkanut harrastaa :D
Nyt meillä ei ole kisoja pariin kuukauteen näköpiirissä. Ihana tunne. Nyt voi vapautuneesti treenata sellaisia osa-alueita, jotka ovat jääneet kokonaisuuksien kasassa pitämisen varjoon.
Eilen oltiin Kivimäen Riitan tokokoulutuksessa, mikä tuli juuri sopivaan väliin. Riitalta sain taas niin paljon uutta pohdittavaa, onpa mahtavaa kun kouluttaja panostaa niin paljon koulutettaviin :)
Kulosta löytyy aika helposti sitä pippuria, ja nyt unohdetaan kiltin tytön rooli ja keskitytään vauhtiin ja asenteeseen.
Ajatuksia:
- noudossa vahvistetaan koiran halua ja kiirettä tulla ohjaajan luo perusasentoon.
--- palkkaus enimmäkseen sitten kun koira on tullut perusasentoon. Ei matkan varrella, koska sillä tavoin palkkaamalla saa koiran palautuksessa kuuntelemaan että koska tulee vapautussana sen sijaan, että sillä olisi ajatuksena juosta mahdollisimman nopeasti perusasentoon kapula suussa
--- asennetreeniä läheltä.
----- koiralle kapula suuhun, tönimällä poispäin rinnasta nostatetaan sitä, sitten sivulletulokäsky ja palkka kun koira sivulla
----- vauhdikasta vetoleikkiä kapulan lähellä. Kesken leikin noutokäsky ja palkka kun koira sivulla
- ruutu
---- ruudussa lelu, jolle juostaan kilpaa. Menin itse puoliväliin matkan varrelle ja ekalla kerralla sain napattua lelun juuri Kulon nenän edestä. Lällättelin ja mua alkoi ihan oikeasti naurattaa, kun Kuloa vitutti ihan suunnattomasti se että olin ehtinyt napata lelun ennen sitä :D Seuraavalla kerralla se tuli tuulispäänä täysiä loppuun asti ja sai lelun ennen mua
---- koiran ollessa merkillä, hämykäskyjä: rotta, rulla, RUUTUUN! (Kulo nykii merkillä)
- sivulletuloon asennetta
---- sivulletuloja ja seuraamista tarjoamisen kautta. Eli ei käsketä koiraa vaan se saa itse tehdä päätöksen tulla sivulle, tästä palkka. Tätä voi hyödyntää siirtymissä ja liikkeiden aluissa; koiran on itse tarjottava perusasentoon /seuraamisen tulemista, jotta se saa tehdä liikkeen
Ylipäätään rakastan ajatusta siitä, että koira aivopestään niin että kaikki käskyt ovatkin itse asiassa sille lupa tehdä asioita. Eli sille rakennetaan niin suuri motivaatio tekemiseen että ohjaaja toppuuttelee sitä. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee se, että kuinka rakentaa tämä mieletön motivaatio niin että tekeminen pysyy silti teknisesti (ainakin riittävän) tarkkana ja ettei kuvioihin tule ennakointi tai äänen käyttö. Siitäkin puhuttiin Riitan kanssa, että itselle tätä koiran osaamista tehdään, ja mikä on kenellekin tärkeää. Mulle on tärkeää koiran tekemisen ilo, vaikka sitten tekniikka ei olisi ihan niin täydellisen tarkkaa. Mutta luulen, että Kulon kanssa saan molemmat. :)
Paljon olisi vielä muitakin juttuja Riitan antoisasta koulutuspäivästä, mutta pakko lopettaa.
Välitavoite, TK4, siis nyt saavutettu, mutta yhteinen matkamme Kulon kanssa on vasta aluillaan! :)
Tuomareina olivat Riitta Räsänen ja Ralf Björklund. Koirakoita oli 34.
Vuoronumerot arvottiin taas ilmoittautuessa, meille arpaonni soi numeron 31. Paikallaolot olivat lopuksi, joten Kulo sai odotella autossa muutaman tunnin ennen toimiin pääsemistä. Mulla oli kaverin 5-kuinen pentu viikon hoidossa, harjoittelimme pennun kanssa hallissa käyttäymistä ja lenkitin koiria välillä. Ja jännitin treenikavereiden puolesta, meitä oli meidän valkkuryhmästä viisi kisaamassa! Ja paljon tuttuja muutenkin.
Nyt kun vähän reilun kuukauden aikana tämä oli jo neljäs koe, ei paljon jännittänyt mennä kehään. Tietenkin se, että miltä koira tuntuu, on aina jännittävää kun yhteistä kisakokemusta ei vielä paljon ole. Ja se mietitytti, että kuinka Kulon tekemisen halu kestää sen, että Riitan kehässä liikkeidenvälit näyttivät aikaisemmilla koirakoilla olevan ajoittain tosi pitkät, kun Riitta kertoi kirjurilleen kommentteja ja mietti pisteitä.
Heti kehään mennessä tuntui tosi hyvältä. Kulo tuli iloisen ja luottavaisen näköisenä vieressäni ja tuli tunne, että ollaan ystävän kanssa yhdessä ja pisteistä viis, mutta meillä on kivaa.
Alla arvostelu, suluissa tuomarin kommentit
Kehä 1 / Riitta:
1. Tunnari - 7
Haisteli rumasti. Palautti laukalla, mutta mälväsi kapulaa.
(Tarkkana. Tuo oman hyvin. Puree kapulaa.)
2. Zeta - 9
(Istu ok. Alas, suora, nopea. Seiso ok. Seuraaminen hieman aaltoilevaa)
3. Ohjattu nouto - 9
Olin tosi tyytyväinen merkkiin! Nosti kapulan nätisti, mutta vielä kaipaisin lisää vauhtia liikkeeseen
(Hyvä vauhd. merkki. Nätti nosto. Hyvä vauhti mennen tullen. Lopun pa vino)
4. Kauko-ohjaus - 7
Kulolla oli oma, musta eriävä mielikuva siitä, mikä on eka asento. Eli kun käskin istumaan, niin hän nousee hyvin ylpeänä ja ryhdikkäänä seisomaan. Olin hetken että mitä ihmettä, mutta sain korjattua oikeaan asentoon vaihtoajan kuluessa ja saatiin seuraava asento oikein. Tekniikka levisi tässä korjauksessa eli peruutti istumaan, mutta lopun vaihdot meni hyvin eikä nyt mennyt kuin ihan aavistuksen verran vinoon loppuvaihtojen yhteydessä.
("peruuttaa" hieman. Ylim. asentokäsky)
Liikkeidenvälissä yritin vähän nostattaa Kuloa, mutta se on nyt valejuoksujen jälkeen ollut entistäkin kärkkäämpi haukkumaan mulle ja se räksytti ja hypähti vasten. Ihme ettei tullut keltaista korttia. Tämän jälkeen ei paljon uskaltanut nostattaa.
Kehästä 1 päästiin pienen välitilan kautta siirtymään heti kehään 2.
5. Luoksetulo - 10
Nyt oli kyllä kiltti tuomari... Varmaan ihan tasapainoinen kokonaisuus, tuli aika tasaisella vauhdilla kaikki osuudet. Stopit olisivat voineet olla paljon paremmat.
6. Seuraaminen - 9,5
Alussa Kulo oli ekan pätkän ja käännöksen oikealle tekemässä jotain ihan toista liikettä, mutta sitten onneksi kaaviossa oli pysähdys ja paikallaan käännökset oikealle ja vasemmalle, ja se skarppasi tämän jälkeen. Etukäteen jännitti että kuinka koira jaksaa melkein 3min kestäneen seuraamisen, mutta siinä oli niin lukuisia käännöksiä ja temponvaihdoksia että ehkä se oli koiran mielestä ihan mielenkiintoinen.
(Aavist vino pa askelsiirtymissä)
7. Ruutu - 8,5
Jotenkin vähän kuutamolla. Merkille lähetettäessä vilkaisi mua mennessä, ruutuun meni ihan ok mutta ennakoi taas. Ruudussa nuuski kovasti, ongelma joka putkahti nyt esille.
(Saisi mennä nop. merkille, hidast. vähän ennen ruutua, nuuski ruudussa)
8. Metalli - 10
------------------------------
Paikallaolot tehtiin niin, että makuu kehässä 1, siitä siirtyminen kehään 2 jossa istuminen.
9. Paikkamakuu - 10
10. Paikkaistu - 10
Yhteispisteet 285,5 jolla karsintojen 9. sija ja saatiin se kolmas ykkönen eli Kulosta tuli mun eka tokovalio (ilman tuota valiontitteliä, kun en ole sen kanssa vielä näytelmissä käynyt)
Matka valioksi on ollut antoisa ja kiva ja aika helppo. Innokkaan koiran kanssa, jolla on ominaisuudet kohdillaan, on ollut helppoa treenata vaan osaamista, ei ominaisuuksia. Kulo yrittää aina parhaansa ja se on oppinut matkan varrella tosi tarkaksi. Nyt jatkossa keskitytään vähän toisenlaisiin juttuihin, siitä kohta, mutta ensiksi...
On kiitosten aika!
Kiitos Tanjalle mahtavasta koirasta! Mun timantti... :)
Kiitos Pirjolle isäkoiran geenien antamisesta tähän koiraan :D
Superkiitos Marille, että uskoit koirasi mun huomaani. Kiitän sua melkein joka päivä mielessäni siitä, että sun ansiostasi mulla on näin upea koira.
Kiitos P-H nuorten koirien tokoringille - kaikki koulutukset joissa ollaan ravattu, ovat antaneet niin paljon, ja erityisesti istuttaneet mun päähäni ajatuksen siitä että mekin voitaisiin tokoilla tosi tavoitteellisesti arvokisat silmissä
Kiitos Tamsk, matka on alkanut jo tavoitteellisten tokoryhmissä treenaamisesta ja nyt tokovalkku1:een pääsy on ollut kirsikkana kakun päällä, on onnea treenata niin mielettömän osaavassa seurassa ja vielä kun apua ja neuvoa jaetaan niin mielellään
Erityiskiitos rakkaalle Henkalleni ja anopilleni Mallalle, te olette mahdollistaneet loputtomalla ymmärryksellänne ja Ennistä huolehtimisellanne sen, että aina kun mahdollista, olen voinut pakata tokokamat kassiin ja lähteä Kulon kanssa treenaamaan. Ihanaa, että ymmärrätte että loputon into lähteä treenaamaan ei ole sulaa hulluutta vaan mulle vaan niin tärkeä juttu. Ihanaa että ette pidä ihan pölhönä vaan elätte mukana näissä vaiheissa, etenkin Henkan kanssa on analysoitu monet treenit ja tiedät tokosta ja koirankouluttamisesta enemmän kuin keskivertosuomalaismies tai edes moni joka tokoa on alkanut harrastaa :D
Nyt meillä ei ole kisoja pariin kuukauteen näköpiirissä. Ihana tunne. Nyt voi vapautuneesti treenata sellaisia osa-alueita, jotka ovat jääneet kokonaisuuksien kasassa pitämisen varjoon.
Eilen oltiin Kivimäen Riitan tokokoulutuksessa, mikä tuli juuri sopivaan väliin. Riitalta sain taas niin paljon uutta pohdittavaa, onpa mahtavaa kun kouluttaja panostaa niin paljon koulutettaviin :)
Kulosta löytyy aika helposti sitä pippuria, ja nyt unohdetaan kiltin tytön rooli ja keskitytään vauhtiin ja asenteeseen.
Ajatuksia:
- noudossa vahvistetaan koiran halua ja kiirettä tulla ohjaajan luo perusasentoon.
--- palkkaus enimmäkseen sitten kun koira on tullut perusasentoon. Ei matkan varrella, koska sillä tavoin palkkaamalla saa koiran palautuksessa kuuntelemaan että koska tulee vapautussana sen sijaan, että sillä olisi ajatuksena juosta mahdollisimman nopeasti perusasentoon kapula suussa
--- asennetreeniä läheltä.
----- koiralle kapula suuhun, tönimällä poispäin rinnasta nostatetaan sitä, sitten sivulletulokäsky ja palkka kun koira sivulla
----- vauhdikasta vetoleikkiä kapulan lähellä. Kesken leikin noutokäsky ja palkka kun koira sivulla
- ruutu
---- ruudussa lelu, jolle juostaan kilpaa. Menin itse puoliväliin matkan varrelle ja ekalla kerralla sain napattua lelun juuri Kulon nenän edestä. Lällättelin ja mua alkoi ihan oikeasti naurattaa, kun Kuloa vitutti ihan suunnattomasti se että olin ehtinyt napata lelun ennen sitä :D Seuraavalla kerralla se tuli tuulispäänä täysiä loppuun asti ja sai lelun ennen mua
---- koiran ollessa merkillä, hämykäskyjä: rotta, rulla, RUUTUUN! (Kulo nykii merkillä)
- sivulletuloon asennetta
---- sivulletuloja ja seuraamista tarjoamisen kautta. Eli ei käsketä koiraa vaan se saa itse tehdä päätöksen tulla sivulle, tästä palkka. Tätä voi hyödyntää siirtymissä ja liikkeiden aluissa; koiran on itse tarjottava perusasentoon /seuraamisen tulemista, jotta se saa tehdä liikkeen
Ylipäätään rakastan ajatusta siitä, että koira aivopestään niin että kaikki käskyt ovatkin itse asiassa sille lupa tehdä asioita. Eli sille rakennetaan niin suuri motivaatio tekemiseen että ohjaaja toppuuttelee sitä. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee se, että kuinka rakentaa tämä mieletön motivaatio niin että tekeminen pysyy silti teknisesti (ainakin riittävän) tarkkana ja ettei kuvioihin tule ennakointi tai äänen käyttö. Siitäkin puhuttiin Riitan kanssa, että itselle tätä koiran osaamista tehdään, ja mikä on kenellekin tärkeää. Mulle on tärkeää koiran tekemisen ilo, vaikka sitten tekniikka ei olisi ihan niin täydellisen tarkkaa. Mutta luulen, että Kulon kanssa saan molemmat. :)
Paljon olisi vielä muitakin juttuja Riitan antoisasta koulutuspäivästä, mutta pakko lopettaa.
Välitavoite, TK4, siis nyt saavutettu, mutta yhteinen matkamme Kulon kanssa on vasta aluillaan! :)
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015
Eka maajoukkuekarsinta ja äitiyden suruja
Yllytyshulluna laitoin sunnuntaina kyselyä Seinäjoen maajoukkuekarsintojen ilmoittautumisia vastaanottavalle henkilölle vapaista paikoista. Maanantaina tuli vastaus että kokeessa on tilaa, pian oli muodollisuudet hoidettu ja alkoi valmistautuminen kisoihin.
Viikolla tehtiin pientä viimeistelyä, lähinnä merkin vauhtia (kilpajuosten merkin takana olevalle lelulle), stoppia (huonolla menestyksellä), luoksarin lähtöjä eri asennoista (huonohkolle menestyksellä ;)), ja onnistuinpa melkein pilaamaan Kulon jo varmemmaksi muuttuneen tunnarin ihan kisaa edeltävänä päivänä. Kulo unohti hetkeksi koko tunnarin idean (sekoitti haisteluliikkeen noutoliikkeeseen), kun vaihdoin liian lennosta vauhtiliikkeistä huonolla virittelyllä tunnariin. Vireenhallinta menee to do -listalle...
Malla lähti lastenlikaksi, ja lauantaina startattiin auto 6.15 kohti Seinäjokea. Kiitos Malla korvaamattomasta avustasi, ilman sinua olisi jäänyt lähtemättä tähän reissuun!!
Kisat käytiin Hurtta-hallissa, joka oli pienehkö melko lämmin halli. Ei kyllä varmaan ollut +10 astetta kuten kotisivuilla mainittiin. Halliin oli rakennettu kaksi kehää, 1-kehässä tehtiin kaikki tilaa vievät liikkeet ja 2-kehässä metallinouto, tunnari ja kaukot sekä alussa paikallaolot. 1-kehästä siirryttiin suoraan 2-kehään, joka oli jo ehtinyt tyhjetä edellisestä kisaajasta hyvissa ajoin ennen 1-kehän päättymistä. Kehät oli suunniteltu niin, että seuraava liike alkoi melkein siitä kohtaa mihin edellinen päättyi.
Tuomareina oli 1-kehässä Salme M ja 2-kehässä Tiina H.
Vuoronumerot saatiin ilmoittautumisen yhteydessä, meille nostin numeron 22 joka tuntui vallan passelilta.
Aloitettiin paikallaoloilla. Suluissa on kirjallisen arvostelulomakkeen kommentit:
1. Paikalla istuminen - 9
Kulo jäi vähän huonoon asentoon, etutassut kovin suppuun. Olen käsikosketuksella saanut sen hyvään istumisasentoon mutta en nyt uskaltanut harrastaa sitä kun kuulin etteivät katso ko toimintaa hyvällä.
(Tassun siirto)
2. Paikalla makaaminen - 7,5
Kulo oli alussa vähän poissaolevan oloinen, reagoi kyllä nopeasti maahanmenokäskyyn mutta se oli päässyt vähän yllättämään sen, ja Kulo tipahti alas huonoon asentoon, toinen etutassu jäi ranteen kohdalta taitoksiin. Mietin jo piiloon kävellessäni että ei varmasti tule pysymään siinä. Oli korjannut tassun ja mennyt lonkkalevolle, ja voin vaan kuvitella että on sen jälkeen ruoskinut itseään. Nousi sivulle tosi jähmeästi vajaaseen istuma-asentoon, Kulolle epätyypillinen virhe.
(Tassun siirto, lonkka-asento, vajaa pa lopussa)
Kulo tuntui paikallaolojen jälkeen vaisulta ja jännittyneeltä. Puhuin tästä muille ja onneksi mulla on niin mahtavat treenikaverit, jotka sanoivat heti että nyt et ala hyysäämään ja häsläämään sen ympärillä, koska se hämmentyy vain lisää, vaan laitat jäitä hattuun ja yrität olla niinkuin treeneissäkin. Koska olin juuri aikeissa mennä silittämään ja lohduttamaan Kuloa ja vähän leikkimään sen kanssa ja ja ja... :D Niinpä annoin Kulon levätä häkissä (se näyttikin ottavan siellä hyvin rennosti), vaihdoin itse henkisesti niin vapaalle että pian tuntui kuin olisin ollut kisoissa vaan turistina, ja reilu puolisen tuntia ennen meidän suoritusta lähdin Kulon kanssa lenkille ja tein lyhyet virittelyt. Kulo tuntuikin jo paljon vapautuneemmalta ja veti innokkaasti lelua. Onneksi Anu vielä tässä vaiheessa muistutti, että ei varmaan kannata juosta kehään suoraan vetoleikistä vaan vaikka laittaa koiran makaamaan maahan, ottaa siitä sivulle ja siirtyy kehään ;)
Tässä yksilöliikkeet:
3. Seuruu - 9,5
( Hyvä seuruu paikka ja kontakti. Tiiviit käännökset, Erinom juoksu. Teknisesti erinom suoritus. Koiralla erinom tunnetila. Peruutuksessa tulisi olla suorempi)
4. Ruutu - 10
Tässä piti juosta merkille ihan aidan läheltä, jossa seisoi yleisöä. Olen niin ylpeä Kulosta, ettei se ottanut tästä häiriötä vaan meni reippaasti! :)
(Hyvä merkki. Vauhdikas ruutu, hyvä S+M. Erinom luoksetulo ja seuraaminen)
5. Zeta - 9,5
(Kaunis lähtö. Erinom M, erinom S, erinom I. Pieni osuma mukaan otettaessa)
6. Ohjattu - 7
Tässä Kulo ei lähtenyt niin hyvin merkille kuin ruudussa ja näytti siltä että ennakoisi stopin, joten yritin pysäyttää sen ennen kuin se pysähtyisi itse ja ennakoin itse käskytyksen kanssa. Kulo jäi tosi hassuun paikkaan. Menin tästä niin hämilleni, että unohdin että mikä suuntakäsky pitää antaa. Olen opettanut ohjatussa suuntakäskyn koiran näkökulmasta, eli jos lähetän vasemmalle niin sanon oikea. Tässä kohtaa tuli black out ja en saanut sanaa suustani. Heilautin vaan vasenta kättäni ja Kulo meinasikin lähteä sillä, mutta pysähtyi katsomaan mua, ajatteli varmaan että tämä on jotain häiriöharjoittelua. Sain sanaisen arkkuni auki ja käskytin Kulon noutamaan kapulan.
(Erinom merkki. 2 käskyä noutoon, erikaina käsimerkki, ennakoi merkiltä lähtöä)
7. Luoksetulo - 7,5
(Erinom M, valpas. Pysähdys voisi olla nopeampi, samoin maahanmeno)
8. Metallinouto - 9
Liikkuri oli suunnitellut kehän niin, että metallinoudon hyppyeste oli n metrin päässä seinästä. Aamulla yhdellä kisaajalla kapula oli pomppinut seinään kiinni. Koira oli noutanut kapulan moitteetta, mutta tuomari oli tulkinnut tilanteen niin että kapula oli mennyt ulos kehästä, ja antoi kisaajalle tästä liikkeestä nollan. Kuulemma kilpailijan olisi pitänyt pyytää heiton uusimista, mutta säännöthän ihan selvästi kieltävät uusintaheiton EVL:ssa. Kokenut kisaaja ei tätä niellyt vaan ihan oikeutetusti teki asiasta valituksen, ja tästä tehtiin sellainen ratkaisu että sai käydä uusimassa vain tämän liikkeen. Kun oli meidän vuoro, niin eikös se minunkin kapulani sinne seinään kiinni vierinyt, kuulin kun metalli kilahti seinää vasten. Kysyin tuomarilta että pitääkö heitto nyt uusia. Tuomari vastasi että anna mennä vaan. Lähetin Kulon noutamaan, mutta se kiilapää oli jo unohtanut että minne kapula oli lentänyt ja juoksi kauemmas, mutta muisti onneksi nopeasti että missä kapula oli ja palasi hakemaan sen.
(palautusvauhti)
9. Tunnistusnouto - 8
Kulo varmisteli kovasti kapuloilla ja töni niitä nenällään ja palautti huonolla vauhdilla
(parin kapulan siirto)
10. Kauko-ohjaus - 9
Tässä oli kyllä tooosi hitaat asennonvaihtovälit, laskeskelin jonkun koirakon kohdalla että kyltti kääntyi 5-6 sekunnin välein. Kulo tuntui tässä jähmeältä.
(rintamasuunta kääntyy liikkeen aikana hieman vinoon)
Tässä suorituksemme VIDEOLLA
Lopputulos oli 277p ja siinä sitten jännättiin muutama tunti, että mahdutaanko 15:n parhaan sakkiin. Lopullinen sijoitus oli 14 ja sillä pitäisi, Kulon valioiduttua, olla paikka SM-kisoihin taattu! :)
Ihan huikean hienosti meni treenikavereilla - Hanna-Mari ja Tosi sekä Anu ja Luu saivat 290p ja 5. ja 6. sija, ja Kati ja Taito saivat 288p ja olivat seitsemänsiä! Maanantain treeneissä herkutellaan taas niin että navat paukkuu! Onnea taitaville, on etuoikeus treenata teidän kanssanne!!! :)
Tänään aamulla kuulin kuinka Ennin lelu helisi. Joku, todennäköisesti Tao, on varmaan kävellyt sen yli, ajattelin. Se helisi pian uudelleen ja mietin ärsyyntyneenä että mitä siellä Ennin lelujen päällä pitää hiihdellä, ei siihen leikkinurkkaukseen ole koirilla mitään asiaa. Jonkun ajan päästä kuului matalaa murinaa ja vaimeaa haukahtelua, hyvin Bensonin tyylistä mutta tunnistin yllättyneenä että Bensonin ääni se ei ollut. Oli pakko mennä katsomaan. Tao kömpi nolon näköisenä sohvalta nukkumasta, joten se se ei ollut. Kuloa ei näkynyt normaalilla paikallaan. Etsiskelin sitä hetken, ja se löytyikin pian eteisestä, siitä oli tullut tuore äiti:
Ikävänä ihmisenä huostaanotin tämän Kulon ja Ihmeen sateenkaariperheen (postimyynti) vauvan. Kulo käveli perässäni olohuoneeseen ja nappasi lattialta toisen lelun ja meni hautomaan sitä eteiseen. Sekin takavarikoitiin hyvin tunteettomasti. Kulo-ressukka on niin kiltti, ettei se enää ottanut leluja, mutta on kuljeskellut levottomana ja vinkunut vähäsen ja katsoi hyvin tuimana, kun Enni vingutti hänen lapsosiaan. Vähän lapsellinen tämä äitikoira kuitenkin oli, ei tarvinnut kuin vähän hetsata niin meni jo vetoleikkiä omalla lapsellaan. :-D
Viikolla tehtiin pientä viimeistelyä, lähinnä merkin vauhtia (kilpajuosten merkin takana olevalle lelulle), stoppia (huonolla menestyksellä), luoksarin lähtöjä eri asennoista (huonohkolle menestyksellä ;)), ja onnistuinpa melkein pilaamaan Kulon jo varmemmaksi muuttuneen tunnarin ihan kisaa edeltävänä päivänä. Kulo unohti hetkeksi koko tunnarin idean (sekoitti haisteluliikkeen noutoliikkeeseen), kun vaihdoin liian lennosta vauhtiliikkeistä huonolla virittelyllä tunnariin. Vireenhallinta menee to do -listalle...
Malla lähti lastenlikaksi, ja lauantaina startattiin auto 6.15 kohti Seinäjokea. Kiitos Malla korvaamattomasta avustasi, ilman sinua olisi jäänyt lähtemättä tähän reissuun!!
Kisat käytiin Hurtta-hallissa, joka oli pienehkö melko lämmin halli. Ei kyllä varmaan ollut +10 astetta kuten kotisivuilla mainittiin. Halliin oli rakennettu kaksi kehää, 1-kehässä tehtiin kaikki tilaa vievät liikkeet ja 2-kehässä metallinouto, tunnari ja kaukot sekä alussa paikallaolot. 1-kehästä siirryttiin suoraan 2-kehään, joka oli jo ehtinyt tyhjetä edellisestä kisaajasta hyvissa ajoin ennen 1-kehän päättymistä. Kehät oli suunniteltu niin, että seuraava liike alkoi melkein siitä kohtaa mihin edellinen päättyi.
Tuomareina oli 1-kehässä Salme M ja 2-kehässä Tiina H.
Vuoronumerot saatiin ilmoittautumisen yhteydessä, meille nostin numeron 22 joka tuntui vallan passelilta.
Aloitettiin paikallaoloilla. Suluissa on kirjallisen arvostelulomakkeen kommentit:
1. Paikalla istuminen - 9
Kulo jäi vähän huonoon asentoon, etutassut kovin suppuun. Olen käsikosketuksella saanut sen hyvään istumisasentoon mutta en nyt uskaltanut harrastaa sitä kun kuulin etteivät katso ko toimintaa hyvällä.
(Tassun siirto)
2. Paikalla makaaminen - 7,5
Kulo oli alussa vähän poissaolevan oloinen, reagoi kyllä nopeasti maahanmenokäskyyn mutta se oli päässyt vähän yllättämään sen, ja Kulo tipahti alas huonoon asentoon, toinen etutassu jäi ranteen kohdalta taitoksiin. Mietin jo piiloon kävellessäni että ei varmasti tule pysymään siinä. Oli korjannut tassun ja mennyt lonkkalevolle, ja voin vaan kuvitella että on sen jälkeen ruoskinut itseään. Nousi sivulle tosi jähmeästi vajaaseen istuma-asentoon, Kulolle epätyypillinen virhe.
(Tassun siirto, lonkka-asento, vajaa pa lopussa)
Kulo tuntui paikallaolojen jälkeen vaisulta ja jännittyneeltä. Puhuin tästä muille ja onneksi mulla on niin mahtavat treenikaverit, jotka sanoivat heti että nyt et ala hyysäämään ja häsläämään sen ympärillä, koska se hämmentyy vain lisää, vaan laitat jäitä hattuun ja yrität olla niinkuin treeneissäkin. Koska olin juuri aikeissa mennä silittämään ja lohduttamaan Kuloa ja vähän leikkimään sen kanssa ja ja ja... :D Niinpä annoin Kulon levätä häkissä (se näyttikin ottavan siellä hyvin rennosti), vaihdoin itse henkisesti niin vapaalle että pian tuntui kuin olisin ollut kisoissa vaan turistina, ja reilu puolisen tuntia ennen meidän suoritusta lähdin Kulon kanssa lenkille ja tein lyhyet virittelyt. Kulo tuntuikin jo paljon vapautuneemmalta ja veti innokkaasti lelua. Onneksi Anu vielä tässä vaiheessa muistutti, että ei varmaan kannata juosta kehään suoraan vetoleikistä vaan vaikka laittaa koiran makaamaan maahan, ottaa siitä sivulle ja siirtyy kehään ;)
Tässä yksilöliikkeet:
3. Seuruu - 9,5
( Hyvä seuruu paikka ja kontakti. Tiiviit käännökset, Erinom juoksu. Teknisesti erinom suoritus. Koiralla erinom tunnetila. Peruutuksessa tulisi olla suorempi)
4. Ruutu - 10
Tässä piti juosta merkille ihan aidan läheltä, jossa seisoi yleisöä. Olen niin ylpeä Kulosta, ettei se ottanut tästä häiriötä vaan meni reippaasti! :)
(Hyvä merkki. Vauhdikas ruutu, hyvä S+M. Erinom luoksetulo ja seuraaminen)
5. Zeta - 9,5
(Kaunis lähtö. Erinom M, erinom S, erinom I. Pieni osuma mukaan otettaessa)
6. Ohjattu - 7
Tässä Kulo ei lähtenyt niin hyvin merkille kuin ruudussa ja näytti siltä että ennakoisi stopin, joten yritin pysäyttää sen ennen kuin se pysähtyisi itse ja ennakoin itse käskytyksen kanssa. Kulo jäi tosi hassuun paikkaan. Menin tästä niin hämilleni, että unohdin että mikä suuntakäsky pitää antaa. Olen opettanut ohjatussa suuntakäskyn koiran näkökulmasta, eli jos lähetän vasemmalle niin sanon oikea. Tässä kohtaa tuli black out ja en saanut sanaa suustani. Heilautin vaan vasenta kättäni ja Kulo meinasikin lähteä sillä, mutta pysähtyi katsomaan mua, ajatteli varmaan että tämä on jotain häiriöharjoittelua. Sain sanaisen arkkuni auki ja käskytin Kulon noutamaan kapulan.
(Erinom merkki. 2 käskyä noutoon, erikaina käsimerkki, ennakoi merkiltä lähtöä)
7. Luoksetulo - 7,5
(Erinom M, valpas. Pysähdys voisi olla nopeampi, samoin maahanmeno)
8. Metallinouto - 9
Liikkuri oli suunnitellut kehän niin, että metallinoudon hyppyeste oli n metrin päässä seinästä. Aamulla yhdellä kisaajalla kapula oli pomppinut seinään kiinni. Koira oli noutanut kapulan moitteetta, mutta tuomari oli tulkinnut tilanteen niin että kapula oli mennyt ulos kehästä, ja antoi kisaajalle tästä liikkeestä nollan. Kuulemma kilpailijan olisi pitänyt pyytää heiton uusimista, mutta säännöthän ihan selvästi kieltävät uusintaheiton EVL:ssa. Kokenut kisaaja ei tätä niellyt vaan ihan oikeutetusti teki asiasta valituksen, ja tästä tehtiin sellainen ratkaisu että sai käydä uusimassa vain tämän liikkeen. Kun oli meidän vuoro, niin eikös se minunkin kapulani sinne seinään kiinni vierinyt, kuulin kun metalli kilahti seinää vasten. Kysyin tuomarilta että pitääkö heitto nyt uusia. Tuomari vastasi että anna mennä vaan. Lähetin Kulon noutamaan, mutta se kiilapää oli jo unohtanut että minne kapula oli lentänyt ja juoksi kauemmas, mutta muisti onneksi nopeasti että missä kapula oli ja palasi hakemaan sen.
(palautusvauhti)
9. Tunnistusnouto - 8
Kulo varmisteli kovasti kapuloilla ja töni niitä nenällään ja palautti huonolla vauhdilla
(parin kapulan siirto)
10. Kauko-ohjaus - 9
Tässä oli kyllä tooosi hitaat asennonvaihtovälit, laskeskelin jonkun koirakon kohdalla että kyltti kääntyi 5-6 sekunnin välein. Kulo tuntui tässä jähmeältä.
(rintamasuunta kääntyy liikkeen aikana hieman vinoon)
Tässä suorituksemme VIDEOLLA
Lopputulos oli 277p ja siinä sitten jännättiin muutama tunti, että mahdutaanko 15:n parhaan sakkiin. Lopullinen sijoitus oli 14 ja sillä pitäisi, Kulon valioiduttua, olla paikka SM-kisoihin taattu! :)
Ihan huikean hienosti meni treenikavereilla - Hanna-Mari ja Tosi sekä Anu ja Luu saivat 290p ja 5. ja 6. sija, ja Kati ja Taito saivat 288p ja olivat seitsemänsiä! Maanantain treeneissä herkutellaan taas niin että navat paukkuu! Onnea taitaville, on etuoikeus treenata teidän kanssanne!!! :)
Tänään aamulla kuulin kuinka Ennin lelu helisi. Joku, todennäköisesti Tao, on varmaan kävellyt sen yli, ajattelin. Se helisi pian uudelleen ja mietin ärsyyntyneenä että mitä siellä Ennin lelujen päällä pitää hiihdellä, ei siihen leikkinurkkaukseen ole koirilla mitään asiaa. Jonkun ajan päästä kuului matalaa murinaa ja vaimeaa haukahtelua, hyvin Bensonin tyylistä mutta tunnistin yllättyneenä että Bensonin ääni se ei ollut. Oli pakko mennä katsomaan. Tao kömpi nolon näköisenä sohvalta nukkumasta, joten se se ei ollut. Kuloa ei näkynyt normaalilla paikallaan. Etsiskelin sitä hetken, ja se löytyikin pian eteisestä, siitä oli tullut tuore äiti:
Ikävänä ihmisenä huostaanotin tämän Kulon ja Ihmeen sateenkaariperheen (postimyynti) vauvan. Kulo käveli perässäni olohuoneeseen ja nappasi lattialta toisen lelun ja meni hautomaan sitä eteiseen. Sekin takavarikoitiin hyvin tunteettomasti. Kulo-ressukka on niin kiltti, ettei se enää ottanut leluja, mutta on kuljeskellut levottomana ja vinkunut vähäsen ja katsoi hyvin tuimana, kun Enni vingutti hänen lapsosiaan. Vähän lapsellinen tämä äitikoira kuitenkin oli, ei tarvinnut kuin vähän hetsata niin meni jo vetoleikkiä omalla lapsellaan. :-D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)