14/5 Treeni-iloa

Sunnuntaina puudeli pääsi Henkan kanssa Teiskoon ottamaan vähän iisimmin, ja me ajettiin Taon kanssa Haukijärvelle. Tao on lakannut kyttäämästä lapsia ja kissoja, lapsia kierrettiin aikaisemmin pehmein polvin ja kissat oli jotain, joka muodosti pienen roopenkollien elämän keskiön. Nyt lapset sai juosta mites halusivat ja kissoja käytiin vain pikaisesti tuijottamassa. :) Vähän kyllä hirvitti ettei pikkupeura kaada ketään kumoon, mutta läheltäpititilanteilla selvittiin. Syynä vauhtiin ja vaaratilanteisiin se, että olin ottanut hyppyesteen mukaan ja sen avulla treenasin yksittäisiä ohjauskuvioita. Eipä siitä treenistä kyllä oikein mitään tullut, mutta mukava oli olla maalla rakkaiden seurassa :)

Uuuh... Iihana somelainen muija!

Uuhh, iih-hana!!

Eilen oli tavoitteellisten tokot, mentiin Peltolammin uimarannan nurtsille. Tokoilin kameran kera ;) Kiitokset Marikalle meidän menon kuvaamisesta. Me tehtiin kaksi settiä. Taon kanssa tehtiin noutojen paluuvauhteja; koira kiertämään tuomaani siivekettä kapula suussa ja takaisintullessa jalkojen välistä lelun kimppuun. Vauhtia löytyi myös metallikapula suussa. Metallia ei olla tehty aikoihin, ja se näkyi siinä, että hetken empi kapulan suuhun ottamista. Sitten oli ok juoksennella sen kanssa. Seuruuta, piti paikkansa ja muuten ok, mutta haluaisin että menisi jotenkin kootummin, nyt meni mun makuun vähän turhan pitkänä. Mulle tulee itselle vaikutelma jotenkin löysästä menosta. Suora luoksetulo pitkältä matkalta, se kiva ja vauhtia löytyi riittävästi. Tao pystyy nykyään tulemaan mua kohden vauhdilla, tykkään siitä! :) Ruutu; vauhti kiva ja varmasti meni loppuun asti, ruudussa kosketusalusta. Seiso-istu niin että etutassujen takana rima, jonka yli piti astua taaksepäin. Meni muuten kivasti, mutta tässä tuli taas esiin Taon taipumus nostaa oikeaa takajalkaa. Marke roikkui sitten tässä jalassa, mistä oli apua myös kun ei pidetty kiinni jalasta. Tosin apu oli tässä vaiheessa vielä lyhytkestoinen, muutaman toiston jälkeen alkoi taas tassu nousta. Nopeat maahanmenot eivät olleet nopeita nähneetkään, enkä mä osannut antaa hyviä vartaloapuja. Tao hidastui toisto toistolta, miten siinä niin kävi?? Tao oli ajoittain niin raisu, että sain polveeni kivan vekin. Mää tykkään silti :-) Ja nyt pitää ruveta kieltämään napsimisesta, heti kun vire nousee niin tulee hampaat mukaan, ja se tekee välillä kipiää. Meidän hienot treenikamut:

aussi Velho

schapendoes Molla

cockeri Nico

bc Farra

nahkalassie Zini

Tao tuo metallia

Taon seuruuta, tavoitteena saada ryhtiä lissää!

Tänään käytiin Nappiksen kanssa Hervoodissa treenailemassa. Oon huomannut, että Tao on hiekkapohjaisella kentällä selkeesti hitaampi kuin nurtsilla. Ruutuunmeno oli kovin hidas. Yksi syy oli se, että kokeilin pallonheittokahvaa. Tao oli niin innoissaan pallosta, ettei olis malttanut juosta mun (=pallon) luota ruutuun kun se oli niin ihana. Pari vauhtinoutoa, ok. Vähän seuruuta, se ihan ok. Tao on ruvennut edistymään paikan pitämisen suhteen. Peppu vähän aukes. Kokeiltiin myös nopeita maahanmenoja, jotka edelleen ihan paskoja. Taas sama efekti, että hidastuivat toisto toistolta. Nappis kokeili kanssa, hänen kanssaan Tao ei mennyt maahan ollenkaan. Tästä paska fiilis. Vaihdettiin sitten lajia agilityyn. Tai Tao oikeastaan vaihtoi. Hän oli koko ajan vilkuillut kovin kiinnostuneena puomille. Se ei siis oo mennyt puomia vielä koskaan, mitenkään. Tao hipsutteli puomille, ravasi sen ylös, eteenpäin, alas, huomasi että onpas kiva vekotin, kääntyi ja ravasi sen uudelleen. Kolmannella kerralla vähän kurkisti päältä, että voiskohan tästä alas tulla, mutta siinä vaiheessa sanoin että älä luulekaan, jolloin ravasi esteen loppuun. Alastulokontakteilla huutelin stop - pysähtyi vähän hitaasti, vasta kun oli kokonaan maassa. Sitten hää huomasi keinun (sitä ollaan paukuteltu etutassuilla). Olipas sekin kivan oloinen vempain - joten Tao päätti kokeilla sitäkin. Säikähti ihan hirveästi kun se pamahti alas ja teki ilmaloikan pois päältä. Jäi harmittamaan ja kääntyi heti takaisin, ei muuta kuin uusi yritys - taas säikähti ja pomppasi pois. Vilkaisi mua ja lähti taas yrittämään - tää on pakko selvittää. Kun ei muuta keksinyt, niin teki keinulle täydellisen 2on-2off- alastulon, tosin niin että pyöräytti itsensä jo alhaalla olevalle keinun päälle. Tähän oli hyvä lopettaa nämä itseohjautuvat kontaktitreenit. En tiedä oliko yhtään mitään järkeä antaa ton tossukan tutustua oman päänsä mukaan näihin esteisiin, mutta en mahtanut mitään että oli vain niin kertakaikkisen kiehtovaa seurata kuinka järkevä, fiksu koira tutustui niihin. Luulen että saan näille esteille paremman vauhdin, kun saan ne markkinoitua Taolle sellaisina juttuina mitkä se on itse keksinyt. Loppuun tehtiin hyppytekniikkaa. Kuuden askelen välit, viimeisen esteen korkeutta lisäsin pikkuhiljaa ad 45 senttiin. Fiksu koira, kerran kolautti riman alas, sitten tajusi että pitää katsoa korkeutta eikä toistanut virhettä.

Puudeli aloitti tänään uuden harrastuksen: rally-tokon. Kolme asiaa tarvii ensi viikon aikana treenata: tänne-käskyllä suoraan eteen istumaan tuleminen mistä suunnasta tahansa,  edestä sivulle tuleminen kierrä-käskyllä oikean kautta ja ohjaajan sisälukutaito. Mulla meni jo ihan sekaisin, että missä kohtaa koiran piti istua ja missä ei. Jos koira istuu silloin kun sen ei pitäisi ja ei istu silloin kun pitäisi, niin kymmenen virhepistettähän siitä napsahtaa. Ja minkä hitsin takia niitä erilaisia kylttejä pitää olla yli kolmekymmentä - siinä on pienen ohjaajan pää ihan pyörällä? Kiva uusi laji tutustuttavaksi kuiteskin. Benson on muuten oppinut leikkimään vetoleikkiä - se on ihan hurjana siihen nykyään! :)

Illalla oli pakko kokeilla vielä pihalla Taon kanssa maahanmenoja. Suunnittelin sellaisen treenin, jossa tehtiin alokasluokan liikkeidenosia. Tehtiin näitä osia, 1-2 toistoa, treenien sisältö vaihteli koko ajan. Tao oli innoissaan - se on sen verran fiksu että se tylsistyy jos teen kovin ennalta arvattavaa. Periaatteessa kaikki jutut oli tuttuja sille, niihin vaan tarvitaan varmuutta lisää. Mulla oli palkkana lihanpaloja, ja Tao into piukeena. Istuin tuolille odottamaan, mitä Tao keksisi tarjota. No maahanmenoja tietenkin! Siitä se idea sit lähti: rupesin poimimaan hyviä maahanmenoja. Hitaista kehuin, nopeista sai lihanpalasia. Ekoilla kerroilla katsoi mua ihan hölmistyneenä, että miksi ei palkka lennä, sitten rupes saamaan juonen päästä kiinni ja rupesi tarjoamaan nopeampia suorituksia. Huomenna tai ylihuomenna teen niin, että vastaavaa mutta kävelen samalla. Nyt jo ehtinyt yhdistää, että maahanmenot tehdään mun edessä. Nyt menee muuten mun sivulta tosi kivasti maahan, tiputtautuu alas.

1/5 Lentsun opissa

Ihan mahtava oli tämän päivän Lentsun koulutus, tykkäsin!! Opittiin niin paljon ja saatiin hyviä vinkkejä kuinka treenata tiettyjä ongelmakohtia. :) Voi kun tuon Lentsun oppiin pääsisi viikoittain tai edes kuukausittain... Vitsailtiin että hän tulee joka lauantai tästedes opettamaan Treelle.

Tao oli ihan hassu. Se on ollut viime aikoina niin kivassa mielentilassa, ja sama jatkui tänään. Alussa kun selitin meidän ongelmia, Tao kieri selällään, kävi pusuttelemassa katsojat ("Ihan nopeesti vaan, mamma!") ja sillä oli sellaista kivaa pilkettä silmäkulmassa, mistä oon haaveillut kuukausia. Mua ei yhtään haittaa se, jos Tao tekee jotain höppänää. Tavoite on, että treeneissä on hauskaa niin ohjaajalla kuin koirallakin!

Seuruu
Ekassa setissä näytin meidän seuruuta. Koska herra roopenkollie oli niin kovin innoissaan, seuruu oli ihan järkyttävää. Siinä poikitettiin, edistettiin, hammasteltiin, oltiin välillä väljänä, välillä painettiin. Lentsu oli ihan kauhuissaan. :-D Kokeiltiin hidasta käyntiä, ja siinä pentunen (voiko näin enää sanoa??) toimi tosi kivasti - keskittyi ja toimi hyvin. Tehtiin niin, että kävelin 5 askelta hidasta, 2 askelta normaalinopeutta ja 5 askelta hidasta. Saatiin kotiläksyksi, että teen tässä hitaassa käynnissä pysähdykset, käännökset, askelsiirtymät, peruuttamiset ja väliin normaalinopeudella tehtyä seuraamista. Näin siirretään koiralle vastuuta oikeassa paikassa pysymisestä, eli sen täytyy keskittyä ja tsempata. Ideana ei kuitenkaan ole kaupata seuraamista tylsänä juttuna koiralle. Pidän tällä hetkellä Taon asenteesta seuruuseen - nyt kun saa sen vielä skarpimmaksi niin kyllä siitä hyvä tulee :)

Maahanmeno
Näytin myös meidän liikkeestä maahanmenon kysyäkseni vinkkejä nopeuden kasvattamiseen. Haluaisin, että Tao tipahtaisi niiltä sijoiltaan maahan kun se kuulee "maa"-käskysanan. Tähän saatiin sellainen treeniohje, että
- lähetän Taon kiertämään esim. puuta
- peruutan namit molemmissa käsissä, kädet edessä
- odotan että Tao tulee riittävän lähelle - enkä itse ennakoi!
- kun Tao on lähellä, teen nopean kyykkäisyn jaloilla (vartaloapu) ja samaan aikaan maa-käsky. Tavoitteena markkinoida läpi maahanmenokäsky niin, että sitä seuraa välitön, nopea maahanmenoliike
Saatiin tosi hyviä toistoja, joissa Tao löi liinat kiinni ja tipahti alas.
Kun koiralle on alkuun opetettu, mitä siltä halutaan, voidaan ruveta poimimaan ja palkkaamaan nopeita maahanmenoja.
- kun treenaan maahanmenoa sivulla liikkeestä, koira ei seuraamiskäskyn alla

Luoksetulo
- Tehtiin pitkältä matkalta (30-40m?) -- tuli lujalla vauhdilla, iloisella asenteella loppuun asti :) Oon tyytyväinen että nyt näyttäisi siltä, että ollaan selätetty se tohdinko-juosta-vauhdilla-kohti-emäntää-ongelma! Lentsunkin mukaan luoksetulon vauhti täytyy tehdä pitkällä etäisyydellä, ja että vauhtia ei tarvitse olla enempää - enemmänkin tarvitsee ruveta miettimään että kuinka Taon saa pysähtymään tuosta vauhdista...

Nouto
- täytyy treenata useita eri osa-alueita:
1) noutokapulan nosto varmemmaksi ja nopeammaksi:
-- lähetän koiran hieman kaartaen noutokapulalle (ei suoraan, koska siinä vauhti töksähtää) koiranpuoleisella kädellä ja jalalla
-- kun koira ottaa kapulan, jes! --> lähden peruuttamaan lelu kädessä ja vauhdikas noutokapulan vaihto leluun
-- eri käskysana kuin tavan noudossa merkiksi koiralle, että tässä kyse nopeasti noutokapulan nostoleikistä
2) Palautusvauhti nopeammaksi ja itsevarmemmaksi
-- koira kiertämään puuta noutokapula suussa
-- roikotan palkkaa jalkojen välissä takanani
-- kun koira kiertänyt puun ja palaamassa kohti, pidän sihinä-ääntä
-- tavoitteena että koira ampuu kiinni leluun
3) Edessäistumisasento suoraksi (nyt treenattu sivulletuloja niin paljon, että Tao ruvennut eteenistuessa ajautumaan hieman keskilinjan ohi vasemman jalkani eteen)
- sisätreeninä / pihalla
- istun tuolilla jalat harallaan
- odotan että Tao tarjoaa eteen istumista (alkuun täytyy antaa pientä vihjettä)
- palkaksi nami koiran yli muutaman metrin päähän (mietin että voisinko tässä antaa namin myös edestäni ja toisella vapauttaa koiran?)
- kapulan kanssa sama juttu. (Tässä ajattelin, että voisinko palkata namin edestäni ja kapulan heitolla saada Taon irtautumaan musta? Näin saisin sen innokkaammin noutokapulan peräänkin)

Paikkamakuu
- keksin ihan itte laittaa Taolle makkaranpalan metrin päähän eteen kun se makasi paikkamakuussa pää maassa --> toimi hyvin!
- Lentsu huomasi, että Tao ajattelee laskiessaan pään maahan liikaa taaksepäin --> paino liikaa taakse --> menee lonkkalepoon. Eli pitää houkutella sitä venyttämään kaulaa eteenpäin --> paino etupäähän --> pystyy olemaan ryhdikkäässä makuuasennossa vaikka olisikin leuka maassa

Oli tosi kivat treenit ja muita katsoessani näin hyviä vinkkejä:
- tunnarikapulat muutaman sentin päähän seinästä --> koira oppii, että olipa se missä vireessä tahansa, sen täytyy pysähtyä "kuin seinään" tunnareille tullessaan. Samalla saa pois sen, että koira etutassuilla lyö tunnaririvistön tuhannen p*n päreiksi (Bensonin rakas tapa). Lentsulla tunnarit 90% treeneistä lähellä seinää, aitaa tai muuta estettä
- ruudussa palkan heitto ruudun eteen --> koira ruutuun päästyään käännähtää nopeasti ympäri kohti ohjaajaa. Täytyy olla tarkkana kriteerin kanssa, eli että koira juoksee hyvään kohtaan ruudussa. Lentsu käyttää lelua ruutumotivaation lisääjänä ja kosketusalustaa paikan merkkaajana ja harrastaa lelu-kosketusalusta-yhdistelmiä.
- ruutu-käsky = juokse 25m täysillä eteenpäin ---> tätä käskysanaa ei käytetä ruutuun sijoittumistreenissä (vaan esim. mene, korjaa, oikea/vasen/tää)
- koiran hieno pepun pyöräytys ja sivulleperuuttaminen: koira istumaan, sijoitutaan parikymmentä senttiä sen taakse ja pyydetään sitä sivulle --> se peruuttaa viereen istumaan. Matkaa pidennetään hitaasti 1-1,5 metriin. Tämä on kuulemma koirien mielestä kiva temppu! Tällä mekin voitais saada sivulletulon pomppu pois

Pakko fiilistellä: Tao on niin ihana! En tiedä mitä sille on tapahtunut, mutta se on nyt "puhjennut kukkaan"! Tämäkin blogikirjoittaminen piti keskeyttää hetkeksi, koska piti käydä tekemässä pienet treenit pihalla. Tao kerjää huomiota, eikä hellitä ennenkuin ollaan käyty treenaamassa. Oon niin mielissäni siitä, että sen treenimotivaatio on ihan tapissa. :) Sille on tullut ihan hirveästi vauhtia, motivaatiota, virettä, iloista asennetta, hulluutta, pilkettä silmäkulmaan, sanoinko jo vauhtia, leluhulluutta, treeni-intoa... :-) Mun ei enää tarvitse innostaa sitä, vaan se on ihan sata lasissa tekemässä töitä mun kanssani ja yrittää innostaa mua! Ollaan tehty sen kanssa 1-2h metsälenkkejä päivittäin, joissa se on saanut kiipeillä milloin missäkin (Tao rakastaa kiipeillä tukkipinojen ja isojen kivenlohkareiden päälle ja se on ROHKEA). Se on saanut tosi kivasti lihaksia ja kehonhallintaa, mikä näkyy treeneissä siinä, että se saa kroppansa liikkeelle ja jaksaa laukata!

Lentsun treenien jälkeen jäin harjoittelemaan keinua. Ollaan vasta siinä vaiheessa, että Tao paukauttaa keinun etutassuillaan. Se oli tänään ihan liekeissä keinusta, paukauttaen sen oikein voimallisesti alas. Ei yhtään ujostellut.

Lentsun treenien jälkeen käytiin kisaturisteilemassa Tamskin agi-kisoissa. Paljon oli tuttuja kisaamassa, oli kiva katsella heidän menoaan. Taas tuli sellainen tunne, että pitäis raahautua tuonne lenkkipolulle ja tehdä siellä ketteryysharjoituksia.. Eikä muutaman ylimääräisen läskikilon tiputtaminen varmaan ois yhtään pahitteeks.. ;-) Tao ei voinut millään käsittää, ettei se muka pääsisi suorittamaan rataa. Se tarjosi hienoja sivulletuloja ja seuruuta, huusi ja veti radalle. Nähtiin myös aivan ihana länderi-villis-sekoitus (suunniteltu, Kennelliiton hyväksymä!), aivan eksoottisen näköinen ja ihana oli hän. Nähtiin myös melkein Taon kokoinen ja näköinen trikki-bc-uros, ties vaikka olisi yhteisiä sukulaisia. Mahtavan oloinen ja kuuloinen koiruus oli hän!

10/5 Agility from the start

Viime viikon perjantain ProCaniksen aksatreeneissä ei päästy yhtä takaakiertopersjättöä pidemmälle. Niinpä tällä viikolla on keskitytty perusteisiin. Roudasin Teiskosta Henkan omin pikku kätösin väkästelemät ihan pikku agi-siivekkeet uuden kotimme pihalle. Meidän vieressä on hiekkakenttä, jonne ei ole iso vaiva kantaa muutamaa hyppysiivekettä, ja pihallakin pystyy tekemään yksittäistä estettä.

Opetin Taolle takaa-käskyllä tekemään takaakierron. Homma on varmuuden ja etäisyyden kasvattamisvaiheessa, tavoitteena on että pystyn kauempaa takaa-käskyllä antamaan Taolle vihjeen, kuinka suorittaa este. Se saa itse valita sopivimman reitin. Omaan toimintaan liittyvä tavoite on, että sitten tosiaan tajuan käyttää tätä vihjesanaa ja vieläpä riittävän ajoissa, eikä vasta sitten kun koira on jo ajautunut liian lähelle estettä.

Tao nauraa

Toinen treenamme perusasia liittyi katsekontaktin puolelle hakeutumiseen. Ajoittain Tao karkaa selän takaa ja niin kävi myös viikko sitten. Olen ajatellut sen liittyvän koiran kokemattomuuteen. Niinpä tehtiin sellaista treeniä, että jätin Taon istumaan ja kävelin 5m päähän seisomaan selin siihen. Kutsuin sitä luokse kääntäen katseeni sille puolelle, johon halusin Taon hakeutuvan. Yhdistin tämän takaakiertoharjoitukseen niin, että lähetin koiran esteelle muutaman metrin päästä, ja kun Tao suoritti estettä käännyin selin siihen ja pyysin sen jommalle kummalle puolelle katseellani. Treeni toimi tosi hyvin - ja tämän päivän aksatreeneissä Tao meinasi yhdessä kohtaa livahtaa mun selän takaa, mutta huomasikin erehdyksenä, löi jarrut kiinni ja hakeutui katseen puolelle. Tätä harjoitusta jalostan niin, että jätän Taon istumaan ja lähden juoksemaan poispäin, eli sama homma liikkeestä. Kerroin tämän harjoituksen Markolle, joka antoi vinkin että voisin tehdä niinkin, että lähden juoksemaan poispäin molemmat kädet suorana sivuilla, ja vaihdan katsekontaktin puolta useamman kerran saman harjoitteen aikana. Kädet pysyvät samassa asennossa. Koira oppii seuraamaan katsekontaktini suuntaa ja pitämään sitä käsiliikkeitä tärkeämpänä vihjeenä.



Treenilistalle tuli myös twist. Sitä käytetään päällejuoksun sijaan takaakierron jälkeen, jos halutaan kääntää koiraa esteen jälkeen voimakkaammassa kulmassa. Tähän sellaista treeniä, että tuuppaan koiran takaakiertoon ottaen ohjausjalalla askel eteenpäin, koiranpuoleinen ohjauskäsi matalalle lähelle maata, koiran lähdettyä takaakiertoon peruutan rintamasuunta ja katse alastulokohtaa päin ja tiputan lelun maahan alastulokohtaan. Twistissä pitää hahmottaa kuvitteellinen koiran etenemislinja esteellä, ja pitää oma napa koko ajan tätä linjaa kohden. Mun mielestä on tavattoman vaikeaa olla vauhdilla peruuttaessa törmäämättä esimerkiksi siivekkeeseen. Ikäviä esteitä sinne laitettu ohjaajaparkojen kiusaksi.

Myös päällejuoksua voisi taas vahvistella niin, että pitää lelun vastakkaisessa kädessä ja tiputtaa sen alastulokohtaan.  Tässä ei ole mitään ongelmia - Tao luikahtaa yllättävän pienestä raosta ollakseen melkoinen koiranrotkale, mutta vahvistaa kai aina voi.

Valssissa pitäisi vahvistaa sitä, että valssin ohjausvihjeellä koira irtoaa esteelle, vaikka oma liike ja etenkin käsieleet olisivat täysin pysähtyneet. Tämäkin asia Taolla aika hyvällä mallilla.

Virittelin myös kepit pihaan, mikä ei ollutkaan yksinkertainen juttu, koska kallio näytti kokeellisen tutkimukseni perusteella olevan laajalla alueella vain 3-5cm syvyydessä. Sain ne kuitenkin yhteen kohtaan viritettyä ja niihin verkot kiinni. Tao käy ulos päästessään heti suorittamassa kepit, pujottelu on sen mielestä tosi hauska ja hassu juttu.



Benson-paralla on selkä ihan jumissa :( Se juoksi viime viikolla lenkillä päin jotain, olettaisin että oli oksantynkä tai vastaava. Huusi kuin syötävä ja oikeaan etujalkaa tuli lavan etupuolelle ihorikko. Kävin sen jalan läpi nivel niveleltä, ja siinä samalla puudeli rauhoittui. Ei ontunut ja loppu lenkin kulki normaalisti. Pari päivää tämän jälkeen oli ihan oma itsensä, vähän ehkä aristi nirhaumakohtaa. Henkka huomasi, että Benson lepäämästä ylösnoustessaan ontui hetken oikeaa etujalkaansa, tätä ei kestänyt kuin 1-2 askeleen verran. Tätä oiretta oli pari päivää. Tätä oireilua ei tosiaan kauan kestänyt. Eilen tehtiin Henkan ja koirien kanssa kahden tunnin metsälenkki Aitovuoressa. Takaisinpäin käännyttäessä huomattiin, että Benson on ihan puhki. Ei auttanut kuin kävellä kotiin, väsynyt pieni villakoira kävellä laahusti vieressäni. Bot-loimi selkään kotona, mutta tänään on selkä ollut ihan jumissa. Tänään pieni villakoira sai tehdä vain pari puolen tunnin kävelyä ja saunan jälkeen hieroin sen selkää, huomenna on kanssa luvassa lepopäivä. Voi pientä villakoiraa. :-/ Ilonkin aiheita meillä on; me aloitetaan tiistaina Bensonin kanssa rally-toko. :)

4/5 Vappu Alatalon motivointiklinikka

Osallistuin tänään Takut ry:n järkkäämään Vappu Alatalon motivointiklinikkaan, olipas huippukiva päivä ja opin niin paljon! Alla muistiinpanot ja lopuksi meidän treeni. Jälleen kerran, muistiinpanot ovat minun tulkintaani siitä mitä Vappu tänään puhui, asiat alla eivät välttämättä ole niinkuin Vappu on ne tarkoittanut (etenkin kun nyt ihan väsyneenä näitä kirjoittelee niin tuntuu ettei saa kaikkea ilmaistua ihan niinkuin oli sen tänään nähnyt; ei vaan löydy sanoja):

Ensinnäkin; koiran motivaatio pitää rakentaa. Ei ole olemassa harrastuskoiraa, joka on synnynnäisesti täydellinen! (Tämä oli valtavan helpottavaa kuulla! ;))

Vappu liittää motivaatioon eri osa-alueita:

1) Hyvä omistajan ja koiran välinen suhde, joka on kaiken perusta

• koira jumaloi omistajaansa (ihminen kaiken kivan alku ja juuri). Kun koira tekee jotain, mitä omistaja haluaa --> siitä seuraa jotain hyvää
• koiralla olo, että ihmiseen voi luottaa. Omistajan täytyy lukea koiraa: miksi koiralla on vaikeaa, miksei pysty suoriutumaan? Tähän liittyy se, että koiralta ei vaadita asiaa, jota sille ei ole opetettu.
• koiralta rajataan itsepalkkautumisen mahdollisuudet (esim. ohjaajan luota karkaava koira hihnassa, kunnes koulutus on siinä vaiheessa että sen voi päästää vapaaksi)
• älä kuitenkaan inhimillistä koiraa miettimällä esim. sellaista, että pitääkö koirani minusta. Kyllä se koira pitää. Ihminen on liian herkkis. Koira ei pahoita mieltään siitä, että siltä vaaditaan jotain tai että se esim. vedetään jostain tilanteesta pois aika suorasukaisestikin.

2) Mikään ei ole koiralle ilmaista

• opettele tietämään, mistä koirasi pitää
• listaa tärkeysjärjestyksessä erilaiset ruoat / lelut / toiminnat, joista koira pitää /ei pidä. Ykkönen on tärkein jne.
• esim. Lelu: 1. pallo, 2. vetolelu, 3. tyhjä pullo, 4. sormi tai Toiminta: 1. juokseminen, 2. pyöriminen, 3. haistelu, 4. silittely, 5. katsekontakti, 6. sohvalle pääseminen, 7. autosta ulos pääsy jne (toisin sanoen: mieti avoimesti kaikki erilaiset, ei niin itsestään vaihtoehdot!)
• tätä palkkauksen arvoittamista voi hyödyntää esim. niin, että koiran väsyessä vaihtaa treeneissä koko ajan palkkaustyyliä huonommasta parempaan. Voi varmaan soveltaa niinkuin mä oon soveltanut, eli ok suorituksesta tulee ok palkka ja nappisuorituksesta huippupalkka?
• Palkkojen arvojärjestys muuttuu siten, että aikaa myöten koira kyllääntyy johonkin palkkaan ja joku toinen palkkaustyyli muuttuu tärkeämmäksi - päivitä siis listaa aika ajoin!
• Rajaa pois sellaiset palkkautumisen vaihtoehdot, joita koira voi käyttää itsepalkkautumisen välineinä. Sen sijaan tarjoa niitä, kun koira tekee jotain mitä halusit. Näin siis myös arkielämässä, ei vain treeneissä. Ideana aivopestä koira ajattelemaan, että omistaja on kaiken hyvän antaja ja mahdollistaja.
• Toisin sanoen, kaikki maksaa. Kaikenlaisia arkielämän asioita voi käyttää koiran palkkioina ja aivopesun mahdollistajina
• pitää myös miettiä, että mitä haluaa vahvistaa koirassa
• koira on rauhallinen --> palkkaa aktiivisuudesta
• koira on levoton --> palkkaa rauhoittumisesta
• saimme kotitehtäväksi miettiä, mitä kaikkea koiran arkipäivässä voisi laittaa maksulliseksi? Tavoitteena saada koira koko ajan ajattelemaan: "Mitä minä voisin tehdä, jotta saisin omistajani iloiseksi --> antamaan minulle palkkioita?"
• erota tästä terapiatoiminta! Esim. jos koira paineistuu jossain olosuhteessa -- terapiatoiminnassa puretaan koiran pahaaoloa, se ei ole motivointi tai koulutustilanne
• tavoitteena saada löysä ja vähädraivinen koira rakastamaan työntekoa

3) Vireenhallinta

- Opettele tuntemaan koirasi optimaalinen viretilan alue

• uutta asiaa opetellessa matalampi (pysyy aivot mukana), jo opittua asiaa treenatessa korkeampi (saadaan vauhtia)
• keskittymistä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä matalampi, vauhtia tai uskallusta vaativissa korkeampi

- ylivire

• koiraa pannasta kiinni pitäen / lyhyessä hihnassa pitäen odotetaan, että koira rauhoittuu
• esim. jos koira huutaa auton häkissä kun se on niin kuumunut, opetetaan koiralle, että sen täytyy hiljentyä ja istua pyllyllensä ennenkuin se pääsee ulos. Tehdään niin, että avataan takakontti ja annetaan koiralle 5min aikaa rauhoittua. Jos ei tässä ajassa rauhoitu -- takakontti kiinni mahdollisuus päästä ulos siirtyy. Koira alkaa miettiä, että mitä muuta sen pitäisi keksiä jotta se pääsisi pois häkistä
• otettava huomioon koiran rotu ja yksilölliset ominaisuudet - voiko koiralta tietyssä tilanteessa vaatia rauhoittumista vai pitäisikö esim. mennä kauemmas agilitykentästä rauhoittumaan?
• kuuman koiran selviytymiskeino voi olla, että se kilahtaa kun se on epävarma, että mitä ohjaaja haluaa siltä. Tällaisten koirien kanssa on tärkeää edetä koulutuksessa systemaattisesti ja rauhallisesti hyvä osaamispohja luoden. Esim. pujottelun tulee olla todella varma, ennenkuin sen voin yhdistää muuhun rataan kuumalla koiralla. 
• ylivireisen koiran kanssa ohjaajan tulee rauhoittaa omia eleitään. Usein koiran kuumuessa ohjaajakin alkaa kuumua.
• älä anna levottoman koiran vuoroaan odottaessaan päästä hillumaan = kuumentamaan itseään -- käske mennä maate

Vappu sivusi useasti Evan ja Emelien koulutusmetodia, jonka mukaan koira on treenien aikana joko:

- parkissa (esim. autossa, paikkamakuussa, häkissä, hihnassa - odottaa vuoroaan, ei pääse häsläämään omiaan, omistaja ei ota koiraan katsekontaktia tai anna muuta huomiota tällöin koiralle)

- kuljetuksessa (esim. harjoituksen aloituskohtaan, voidaan tehdä lelun tai namin avulla tai sylissä kantaen. Tässäkään koira ei pääse häsäämään omiaan)

- virityksessä (ennen suoritusta koira viritetään siihen mielentilaan, joka on seuraavaksi suoritettavan harjoituksen kannalta oikea. Esim. eri mielentila, jos seuraavaksi harjoitellaan tunnaria tai metallinoutoa)

- suorittamassa (ennalta suunniteltua harjoitetta) Ennalta suunnitellun harjoituksen toistoja 1-3(-5) - ei ole väliä onko koirasi ferrari vai mopoauto - tämän enempää toistoja ei kannata kerralla tehdä! Mieluummin teettää 1-3 laadukasta toistoa ja pitää tauon, määrä ei korvaa laatua! Usein toinen ja kolmas toisto ovat parhaimmat, neljännestä eteenpäin lähtee huononemaan...

- palkkautumassa (ohjaajan kanssa; ei myöskään omaa hilluttelua)

- kuljetuksessa (takaisin parkkiin)

Näin toimien ei mahdollisteta koiran omaehtoista touhuilua. Tällainen kontrolloitu, hallittu treenaustapa sopii etenkin karkaileville, levottomille, häiriöherkille yms koirille.

Ylläkuvattuun toimintaan liittyy treenien hyvä ennalta tehty suunnitelma!

Suunnittele:

- mistä harjoitus alkaa - kuljeta koira aloituskohtaan leikittämällä

- ota kaikki turhat treenin aikaiset tauot pois - tee se aika täysillä mitä teet

- 1-3(-5) laadukasta toistoa

- sitten koira parkkiin lepäämään, ohjaaja ei tällöin huomioi koiraa mitenkään
- hyvään treenien suunnitteluun liittyy koiran onnistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja toisaalta epäonnistumisen mahdollisuuksien vähentäminen (esim. rajaamalla häiriöitä tai kiusauksia pois)

LEIKKIMINEN KOIRAN KANSSA

- Jos seuraat koirien välistä leikkiä, huomaat että se vaihtaa koko ajan muotoaan: leikkityyli ja tempo vaihtuu, koirien osat vaihtuvat. Ihmiset leikkivät koiransa kanssa yleensä hyvin stereotyyppisesti. Opettele leikkimään vaihtelevasti! --> lelua kiskotaan, tullaan koiran perässä vetoleikissä, lelua heitetään, juostaan pakoon lelun kanssa, juostaan koiran perässä (mutta kun juostaan koiran perässä, ideana ei ole että koira on sellaisessa mielentilassa, että ähäkutti etpäs saakaan tätä lelua, vaan takaa-ajo on osa leikkiä jota leikitään ihmisen määrittelemillä säännöillä)

- Leikissä koira toteuttaa saaliskäyttäytymiseen liittyviä viettejään. (Leikkimällä pennut harjoittelevat saalistamiseen liittyviä taitojaan - eikö?) Mietipäs kuinka moni jänis tunkee itseään koiran suuhun? Tai ravistelee itseään sivusuunnassa? Leikkiessä lelu pitäisi siis saada liikkumaan niin kuin saaliseläin, eli pakenemaan niin että koira saa hyökätä sen perään. Myös kun katsoo kahden koiran vetoleikkiä, näkee etteivät ne riepota lelua sivusuunnassa niinkuin ihmiset helposti tekevät.

- Usein sanotaan, että epävarman koiran tulee antaa voittaa vetoleikki. Ei välttämättä - voi olla että koira nauttii enemmän vetoleikkivaiheesta, kuin voittamisesta. Opettele tuntemaan mistä sinun koirasi pitää leikissä!

- Leikki on vuorovaikutusta koiran kanssa

• usein ohjaaja on liian röyhkeä leikkiessään koiran kanssa (on liian dominoiva, passiivinen tai raju)
• älä nosta itseäsi koiran yläpuolelle leikkiessä (kehumalla, sanomalla jes) -- tässä kumpikaan ei kouluta toista - leikki on hauskanpitoa!
• herkkä koira voi paineistua siitä, jos kumarrut sen ylle. Tällaisen koiran kanssa mene kyykkyyn, peruuta jne
• oleellinen tavoite, että koira pitää ohjaajaa+lelua kiinnostavampana kuin lelua yksinään (--> ei tällöin halua karata lelun kanssa)

- Huolehdi leikin turvallisuudesta!

• älä revitä lelua sivusuunnassa tai muutenkaan (mieti koirasi niskoja...)
• pidä vetoleikissä lelu koiran selkälinjan alapuolella (mieti edelleen niitä koiran niskoja ja selkää...)
• ei äkkinykäisyjä
• ei hyppyyttämistä
• ei vaarallisia leluja (joihin voi esim. tassu jäädä jumiin)
• ei lelun heittoa kohti seinää tms.

- Opettele tunnistamaan leikin vaiheita ja lukemaan koirasi tunnetilaa leikin aikana!

• leikin alkuvaiheessa koira ei välttämättä pure leluun kiinni kovin lujasti. Pidä leikin aloittaessasi lelusta kiinni kahden sormen otteella, ettet vahingossa kiskaise lelua liian rajusti koiran suusta (sama asia, kuin jos antaisit koirallesi litsarin! Ihmekös jos koira ei tämän jälkeen tavoittele lelua kovin innokkaasti...)
• leikin keskivaiheilla vaihtele leikkiä
• on eri asia vetäistä lelu koiran suusta leikin alussa kuin leikin ollessa kuumimmillaan 

- Leikilläkin on sääntönsä:

• leikki alkaa ja loppuu aina ihmisen aloitteesta
• leikki alkaa jostain merkkisanasta (okke, jes, vapaa, tule, ...)
• leikki päättyy vasta, kun ihminen niin päättää (jos koira lopettaa leikin kesken, ohjaaja innostaa sen jatkamaan leikkiä ja lopettaa leikin vasta ihmisen päätöksestä -- näin toimien opetetaan myös koiralle, että se ei saa esim. suorittaessaan sille annettua tehtävää jättää hommaa kesken)
• koiralle tehdään selväksi (selvillä merkkisanajärjestelmällä), koska se saa tarttua leluun ja koska ei -- totuta koira omaan liikkeeseesi yms jotta se ymmärtää että vain yhdestä tietystä sanallisesta luvasta saa tarttua leluun

Ongelmatilanteita ja ratkaisuja:

- Koira unohtaa omistajansa ja jää tuijottamaan jotain. ÄLÄ NALKUTA KOIRALLE!! Tavoitteena on, että sinä olet superkiva tyyppi! Aina kun moitit / torut / annat negatiivista palautetta koirallesi - huononnat teidän välistä suhdetta ja koiran motivaatiota. Eli jos koira jää tuijottamaan jotain, on kaksi vaihtoehtoa:

1) pidä koira hihnassa, ja palkkaa se namilla kun se katsoo sinua. Häiriöherkän koiran kanssa voit treenin alussa joutua syöttämään sille monta kymmentä namia tiheästi jotta saat sen oikeaan mielentilaan, eli ajattelemaan että on oikeasti kannattavampaa katsella sinua kuin ympäristöä

2) tökkäise koiraa kevyesti takapuoleen ja huikkaa samalla iloisella äänellä esim. hui! ja säntää pakoon aloittaen iloinen takaa-ajoleikki!

- Koira tekee treeneissä virheen / epäonnistuu tehtävän suorittamisessa (yleensä johtuu siitä, että ohjaaja on tehnyt jotain väärin)

--- älä palkkaa tästä vaan

--- teetä helppo temppu

--- ja palkkaa tästä

--- Näin toimien luodaan koiralle sellainen mielikuva, että mitä tahansa kannattaa yrittää (ts. ei kannata lamaantua), ja palkatta jääminen ei ole rangaistus tai maailmanloppu

- Koira karkaa ohjaajan luota ihmisten tai koirien luokse
-- sementtitolppaharjoitus: 

--- koira hihnaan

--- ohjaaja seisoo hihnan päällä, hihnan toinen pää kädessä (tuplavarmistus, jonka avulla saa myös helposti säädettyä hihnan kireyttä)
--- ohjaaja ei huomioi mitenkään koiraa

--- hihna tiukalla

--- odotellaan, että koira tarjoaa katsekontaktia, joka palkitaan

--- aluksi matalalla häiriöllä, sitten häiriötä lisäten

-- toinen vaihtoehto on kiljaista iloisesti ja juosta vastakkaiseen suuntaan pakoon

- Koira ei anna kiinni

-- johtuu yleensä siitä, että koira on oppinut että kiinnijoutuminen merkitsee kivan loppumista. Muutetaan tämä koiran käsitys:
-- koira innostetaan leikkimään ohjaajan kanssa

-- leikin lomassa pujotetaan sille panta, jossa on hihna kiinni, kaulaan (aluksi panta on käsivarren ympärillä, siitä liu'utetaan koiran kaulaan)

-- leikkiä jatketaan vielä tovi sen jälkeen, kun panta on pujotettu koiran kaulaan

--- näin koira oppii, että luoksetuloa seuraa leikki, ei kiinnijoutuminen

- Koira näykkii/ puree omistajaansa (esim. vesikoirat, karjakoirat) 

-- koiraa tartutaan pannasta ja viedään autoon -- treenit loppuvat siltä kertaa. Ei kannata ruveta riitelemään koiran kanssa, koska se vain nostattaa puremishaluja enemmän eikä ole tehokas ratkaisu puremisen poiskitkemiseen.

- Koira haukkuu / komentaa omistajaansa

-- sama kuin yllä, tai:
-- sementtitolppaharjoitus

- Koira ei ota kunnon puruotetta

-- etsi sellainen purulelu, johon koira tarttuu mielellään (leluissa on valikoimaa - mieti lelun pehmeys, paksuus jne)
--- esim sellainen on hyvä vetolelu, että laittaa sukan sisälle tennispallon tai jotain herkkua

- Aktiivinen, vilkas koira rupeaa haistelemaan maata / kaivamaan kuoppaa -- vähäeleisesti siirretään koira hihnan avulla toiseen kohtaan ja näin toimien lopetetaan ei-haluttu toiminto. Ei anneta koiralle huomiota.

- Koira on mataladraivinen -- jos koira on mataladraivinen, älä anna sen lihoa! Jokainen rasvasentti kylkiluiden päällä tietää ylimääräistä painolastia, jota muutenkin rauhallisen koiran pitää raahata mukanaan. 

Taon treeni:

- Tao leikki tosi kivasti, hyvällä innolla, tiukasti leluun kiinni purren
- Mäkin sain palautetta että leikin hyvällä tyylillä (en tunkenut lelua Taon suuhun, en painostanut)

- Ei irrottanut lelusta käskyllä (tosin eipä sitä ole juuri harjoiteltukaan; enemmänkin on tehty töitä sen kanssa että Tao pitäisi lelusta kiinni kuin että irrottaisi siitä...) -- tätä opeteltiin näin: 

-- leikin Taon kanssa

-- sanoin irti ja heitin sille nameja kuonolle (päästi muuten nopeasti irti!) Taon ei ollut pakko syödä kaikkia nameja, vaan keräilin niitä maasta kilpaa sen kanssa

-- kahden lelun leikkiä: molemmissa käsissä samanlaiset lelut. Aluksi innostetaan koira leikkimään toisen kassa, sitten se muuttuu passiiviseksi ja aletaan liikuttaa toista lelua. Irti-käskyn anto ajoitetaan samaan kohtaan kun koira irrottaa ekasta lelusta tarttuakseen toiseen

Yy-kaa-koo-leikki

-- leikin Taon kanssa vauhdikkaasti

-- tartuin sitä pannasta, samalla lelu muuttui kuolleeksi ja annoin irti-käskyn

-- nostin lelun ylös oman leukani alle (käsissä edelleen pitäen)

-- odotin että Tao tarjosi istumista

-- kun Tao istui -- kiljaisin okke ja lelulla leikkiminen palkaksi

-- rakennetaan pikkuhiljaa kesto (okke --> koo-okke --> kaa-koo-okke --> yy-kaa-koo-okke) --> samalla koira patoaa lisää kuullessaan laskemisen 

Kuollut lelu houkuttelevammaksi:

-- Leikin Taon kanssa vauhdikkaasti

-- tartuin sitä pannasta, samalla lelu muuttui kuolleeksi ja annoin irti-käskyn

-- heitin lelun muutaman metrin päähän (hetsasin: Missä lelu?)

-- kun Tao katsoi lelua, sanoin okke -- vedin pannasta ja päästin sen lelulle

-- juoksin itse kilpaa perässä ja lelun luokse tultua leikittiin vauhdikkaasti

-- pikkuhiljaa rakennetaan patoamisen kestoa samoin kuin yllä. Lopulta voidaan tehdä niin, että viedään lelu yhdessä, ja vapautetaan koira sille vähän matkan päästä, tai että lelu on valmiina ja pannasta vetämällä saadaan koira heti nostamaan virettään

-- pannasta vetämisestä tulee virittävä ele, jolla koira vire nousee ja koira patoo --> saadaan rakennettua koiralle hyvä virityskeino: esim. ruutuunlähetyksessä pannasta vetämällä saadaan koira viritettyä niin että se tekee räjähtävän ruutuun lähdön

Luoksetulotreeniä

- Vappu piti Taosta kiinni, minä juoksin karkuun koiraa innostavasti kiljuen. Vappu päästi Taon mun perään ja palkkasin sen takaa-ajoleikillä ja taisteluleikillä

- Vappu piti Taosta kiinni, minä kävelin jonkun matkan päähän ja käännyin toko-luoksetuloasentoon. Kutsuin koiraa luokse, ja kun se lähti tulemaan, lähdin juoksemaan pakoon ja loppu oli sama kuin yllä. 

- Toimi hyvin, Tao tuli vauhdilla!

Tao piti treeneistä kovasti, samoin minä :) Nyt mulla on konsteja, kuinka saan sen toimintaan vauhtia ja kuinka saan kehitettyä sille oikean leluhulluuden ja sen avulla hyvän vireen! Tao on aika löysä ja mataladraivinen koira mun mielestä, mutta Vappu sanoi että se teki tänään juuri sopivalla draivilla ja että Taon etu on se ettei se kilahda vaan sillä pysyy aina järki päässä. Sitäkin mietittiin, että kunhan sen kroppa kypsyy, vauhtiakin tulee varmasti lisää. Vapun mukaan Taon kroppa on vankistunut huomattavasti jo tammikuuhun verrattuna eikä ole enää niin mahdottoman löysä. Oli sen laukalle kuulemma yleisössä vähän naureskeltu, on se aika matkaavoittava mutta toisaalta vielä aika honkkeli. Tao oli mahtava, sitä ei haitannut vieressä seisova yleisö vaan keskittyi täysillä käsillä olevaan hommaan. Sitten kun treenit oli ohi, piti mennä pussaamaan Vappu. 

Päivän ehkä suurimmat oivallukset ovat, että jokainen koira on mahdollista saada motivoituneeksi työskentelemään. Ohjaajan ja koiran suhde on kaiken aa ja oo. Ohjaajalla pitää olla kriteerit kristallinkirkkaana, samoin mietittynä että mitä tekee jos koira tekee jotain ei-toivottua. Motivaatiotreeni kysyy ohjaajalta koiransa tuntemista ja koiranlukutaitoa, sekä kärsivällisyyttä (esim. odottaessa koiran rauhoittumista tai rakennettaessa suorituksen kestoa)! Motivaatiotreeniä ja leikkimistä voi tehdä missä tahansa - esim. ulkoilulenkki on mitä mainioin siihen!