4/5 Vappu Alatalon motivointiklinikka

Osallistuin tänään Takut ry:n järkkäämään Vappu Alatalon motivointiklinikkaan, olipas huippukiva päivä ja opin niin paljon! Alla muistiinpanot ja lopuksi meidän treeni. Jälleen kerran, muistiinpanot ovat minun tulkintaani siitä mitä Vappu tänään puhui, asiat alla eivät välttämättä ole niinkuin Vappu on ne tarkoittanut (etenkin kun nyt ihan väsyneenä näitä kirjoittelee niin tuntuu ettei saa kaikkea ilmaistua ihan niinkuin oli sen tänään nähnyt; ei vaan löydy sanoja):

Ensinnäkin; koiran motivaatio pitää rakentaa. Ei ole olemassa harrastuskoiraa, joka on synnynnäisesti täydellinen! (Tämä oli valtavan helpottavaa kuulla! ;))

Vappu liittää motivaatioon eri osa-alueita:

1) Hyvä omistajan ja koiran välinen suhde, joka on kaiken perusta

• koira jumaloi omistajaansa (ihminen kaiken kivan alku ja juuri). Kun koira tekee jotain, mitä omistaja haluaa --> siitä seuraa jotain hyvää
• koiralla olo, että ihmiseen voi luottaa. Omistajan täytyy lukea koiraa: miksi koiralla on vaikeaa, miksei pysty suoriutumaan? Tähän liittyy se, että koiralta ei vaadita asiaa, jota sille ei ole opetettu.
• koiralta rajataan itsepalkkautumisen mahdollisuudet (esim. ohjaajan luota karkaava koira hihnassa, kunnes koulutus on siinä vaiheessa että sen voi päästää vapaaksi)
• älä kuitenkaan inhimillistä koiraa miettimällä esim. sellaista, että pitääkö koirani minusta. Kyllä se koira pitää. Ihminen on liian herkkis. Koira ei pahoita mieltään siitä, että siltä vaaditaan jotain tai että se esim. vedetään jostain tilanteesta pois aika suorasukaisestikin.

2) Mikään ei ole koiralle ilmaista

• opettele tietämään, mistä koirasi pitää
• listaa tärkeysjärjestyksessä erilaiset ruoat / lelut / toiminnat, joista koira pitää /ei pidä. Ykkönen on tärkein jne.
• esim. Lelu: 1. pallo, 2. vetolelu, 3. tyhjä pullo, 4. sormi tai Toiminta: 1. juokseminen, 2. pyöriminen, 3. haistelu, 4. silittely, 5. katsekontakti, 6. sohvalle pääseminen, 7. autosta ulos pääsy jne (toisin sanoen: mieti avoimesti kaikki erilaiset, ei niin itsestään vaihtoehdot!)
• tätä palkkauksen arvoittamista voi hyödyntää esim. niin, että koiran väsyessä vaihtaa treeneissä koko ajan palkkaustyyliä huonommasta parempaan. Voi varmaan soveltaa niinkuin mä oon soveltanut, eli ok suorituksesta tulee ok palkka ja nappisuorituksesta huippupalkka?
• Palkkojen arvojärjestys muuttuu siten, että aikaa myöten koira kyllääntyy johonkin palkkaan ja joku toinen palkkaustyyli muuttuu tärkeämmäksi - päivitä siis listaa aika ajoin!
• Rajaa pois sellaiset palkkautumisen vaihtoehdot, joita koira voi käyttää itsepalkkautumisen välineinä. Sen sijaan tarjoa niitä, kun koira tekee jotain mitä halusit. Näin siis myös arkielämässä, ei vain treeneissä. Ideana aivopestä koira ajattelemaan, että omistaja on kaiken hyvän antaja ja mahdollistaja.
• Toisin sanoen, kaikki maksaa. Kaikenlaisia arkielämän asioita voi käyttää koiran palkkioina ja aivopesun mahdollistajina
• pitää myös miettiä, että mitä haluaa vahvistaa koirassa
• koira on rauhallinen --> palkkaa aktiivisuudesta
• koira on levoton --> palkkaa rauhoittumisesta
• saimme kotitehtäväksi miettiä, mitä kaikkea koiran arkipäivässä voisi laittaa maksulliseksi? Tavoitteena saada koira koko ajan ajattelemaan: "Mitä minä voisin tehdä, jotta saisin omistajani iloiseksi --> antamaan minulle palkkioita?"
• erota tästä terapiatoiminta! Esim. jos koira paineistuu jossain olosuhteessa -- terapiatoiminnassa puretaan koiran pahaaoloa, se ei ole motivointi tai koulutustilanne
• tavoitteena saada löysä ja vähädraivinen koira rakastamaan työntekoa

3) Vireenhallinta

- Opettele tuntemaan koirasi optimaalinen viretilan alue

• uutta asiaa opetellessa matalampi (pysyy aivot mukana), jo opittua asiaa treenatessa korkeampi (saadaan vauhtia)
• keskittymistä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä matalampi, vauhtia tai uskallusta vaativissa korkeampi

- ylivire

• koiraa pannasta kiinni pitäen / lyhyessä hihnassa pitäen odotetaan, että koira rauhoittuu
• esim. jos koira huutaa auton häkissä kun se on niin kuumunut, opetetaan koiralle, että sen täytyy hiljentyä ja istua pyllyllensä ennenkuin se pääsee ulos. Tehdään niin, että avataan takakontti ja annetaan koiralle 5min aikaa rauhoittua. Jos ei tässä ajassa rauhoitu -- takakontti kiinni mahdollisuus päästä ulos siirtyy. Koira alkaa miettiä, että mitä muuta sen pitäisi keksiä jotta se pääsisi pois häkistä
• otettava huomioon koiran rotu ja yksilölliset ominaisuudet - voiko koiralta tietyssä tilanteessa vaatia rauhoittumista vai pitäisikö esim. mennä kauemmas agilitykentästä rauhoittumaan?
• kuuman koiran selviytymiskeino voi olla, että se kilahtaa kun se on epävarma, että mitä ohjaaja haluaa siltä. Tällaisten koirien kanssa on tärkeää edetä koulutuksessa systemaattisesti ja rauhallisesti hyvä osaamispohja luoden. Esim. pujottelun tulee olla todella varma, ennenkuin sen voin yhdistää muuhun rataan kuumalla koiralla. 
• ylivireisen koiran kanssa ohjaajan tulee rauhoittaa omia eleitään. Usein koiran kuumuessa ohjaajakin alkaa kuumua.
• älä anna levottoman koiran vuoroaan odottaessaan päästä hillumaan = kuumentamaan itseään -- käske mennä maate

Vappu sivusi useasti Evan ja Emelien koulutusmetodia, jonka mukaan koira on treenien aikana joko:

- parkissa (esim. autossa, paikkamakuussa, häkissä, hihnassa - odottaa vuoroaan, ei pääse häsläämään omiaan, omistaja ei ota koiraan katsekontaktia tai anna muuta huomiota tällöin koiralle)

- kuljetuksessa (esim. harjoituksen aloituskohtaan, voidaan tehdä lelun tai namin avulla tai sylissä kantaen. Tässäkään koira ei pääse häsäämään omiaan)

- virityksessä (ennen suoritusta koira viritetään siihen mielentilaan, joka on seuraavaksi suoritettavan harjoituksen kannalta oikea. Esim. eri mielentila, jos seuraavaksi harjoitellaan tunnaria tai metallinoutoa)

- suorittamassa (ennalta suunniteltua harjoitetta) Ennalta suunnitellun harjoituksen toistoja 1-3(-5) - ei ole väliä onko koirasi ferrari vai mopoauto - tämän enempää toistoja ei kannata kerralla tehdä! Mieluummin teettää 1-3 laadukasta toistoa ja pitää tauon, määrä ei korvaa laatua! Usein toinen ja kolmas toisto ovat parhaimmat, neljännestä eteenpäin lähtee huononemaan...

- palkkautumassa (ohjaajan kanssa; ei myöskään omaa hilluttelua)

- kuljetuksessa (takaisin parkkiin)

Näin toimien ei mahdollisteta koiran omaehtoista touhuilua. Tällainen kontrolloitu, hallittu treenaustapa sopii etenkin karkaileville, levottomille, häiriöherkille yms koirille.

Ylläkuvattuun toimintaan liittyy treenien hyvä ennalta tehty suunnitelma!

Suunnittele:

- mistä harjoitus alkaa - kuljeta koira aloituskohtaan leikittämällä

- ota kaikki turhat treenin aikaiset tauot pois - tee se aika täysillä mitä teet

- 1-3(-5) laadukasta toistoa

- sitten koira parkkiin lepäämään, ohjaaja ei tällöin huomioi koiraa mitenkään
- hyvään treenien suunnitteluun liittyy koiran onnistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja toisaalta epäonnistumisen mahdollisuuksien vähentäminen (esim. rajaamalla häiriöitä tai kiusauksia pois)

LEIKKIMINEN KOIRAN KANSSA

- Jos seuraat koirien välistä leikkiä, huomaat että se vaihtaa koko ajan muotoaan: leikkityyli ja tempo vaihtuu, koirien osat vaihtuvat. Ihmiset leikkivät koiransa kanssa yleensä hyvin stereotyyppisesti. Opettele leikkimään vaihtelevasti! --> lelua kiskotaan, tullaan koiran perässä vetoleikissä, lelua heitetään, juostaan pakoon lelun kanssa, juostaan koiran perässä (mutta kun juostaan koiran perässä, ideana ei ole että koira on sellaisessa mielentilassa, että ähäkutti etpäs saakaan tätä lelua, vaan takaa-ajo on osa leikkiä jota leikitään ihmisen määrittelemillä säännöillä)

- Leikissä koira toteuttaa saaliskäyttäytymiseen liittyviä viettejään. (Leikkimällä pennut harjoittelevat saalistamiseen liittyviä taitojaan - eikö?) Mietipäs kuinka moni jänis tunkee itseään koiran suuhun? Tai ravistelee itseään sivusuunnassa? Leikkiessä lelu pitäisi siis saada liikkumaan niin kuin saaliseläin, eli pakenemaan niin että koira saa hyökätä sen perään. Myös kun katsoo kahden koiran vetoleikkiä, näkee etteivät ne riepota lelua sivusuunnassa niinkuin ihmiset helposti tekevät.

- Usein sanotaan, että epävarman koiran tulee antaa voittaa vetoleikki. Ei välttämättä - voi olla että koira nauttii enemmän vetoleikkivaiheesta, kuin voittamisesta. Opettele tuntemaan mistä sinun koirasi pitää leikissä!

- Leikki on vuorovaikutusta koiran kanssa

• usein ohjaaja on liian röyhkeä leikkiessään koiran kanssa (on liian dominoiva, passiivinen tai raju)
• älä nosta itseäsi koiran yläpuolelle leikkiessä (kehumalla, sanomalla jes) -- tässä kumpikaan ei kouluta toista - leikki on hauskanpitoa!
• herkkä koira voi paineistua siitä, jos kumarrut sen ylle. Tällaisen koiran kanssa mene kyykkyyn, peruuta jne
• oleellinen tavoite, että koira pitää ohjaajaa+lelua kiinnostavampana kuin lelua yksinään (--> ei tällöin halua karata lelun kanssa)

- Huolehdi leikin turvallisuudesta!

• älä revitä lelua sivusuunnassa tai muutenkaan (mieti koirasi niskoja...)
• pidä vetoleikissä lelu koiran selkälinjan alapuolella (mieti edelleen niitä koiran niskoja ja selkää...)
• ei äkkinykäisyjä
• ei hyppyyttämistä
• ei vaarallisia leluja (joihin voi esim. tassu jäädä jumiin)
• ei lelun heittoa kohti seinää tms.

- Opettele tunnistamaan leikin vaiheita ja lukemaan koirasi tunnetilaa leikin aikana!

• leikin alkuvaiheessa koira ei välttämättä pure leluun kiinni kovin lujasti. Pidä leikin aloittaessasi lelusta kiinni kahden sormen otteella, ettet vahingossa kiskaise lelua liian rajusti koiran suusta (sama asia, kuin jos antaisit koirallesi litsarin! Ihmekös jos koira ei tämän jälkeen tavoittele lelua kovin innokkaasti...)
• leikin keskivaiheilla vaihtele leikkiä
• on eri asia vetäistä lelu koiran suusta leikin alussa kuin leikin ollessa kuumimmillaan 

- Leikilläkin on sääntönsä:

• leikki alkaa ja loppuu aina ihmisen aloitteesta
• leikki alkaa jostain merkkisanasta (okke, jes, vapaa, tule, ...)
• leikki päättyy vasta, kun ihminen niin päättää (jos koira lopettaa leikin kesken, ohjaaja innostaa sen jatkamaan leikkiä ja lopettaa leikin vasta ihmisen päätöksestä -- näin toimien opetetaan myös koiralle, että se ei saa esim. suorittaessaan sille annettua tehtävää jättää hommaa kesken)
• koiralle tehdään selväksi (selvillä merkkisanajärjestelmällä), koska se saa tarttua leluun ja koska ei -- totuta koira omaan liikkeeseesi yms jotta se ymmärtää että vain yhdestä tietystä sanallisesta luvasta saa tarttua leluun

Ongelmatilanteita ja ratkaisuja:

- Koira unohtaa omistajansa ja jää tuijottamaan jotain. ÄLÄ NALKUTA KOIRALLE!! Tavoitteena on, että sinä olet superkiva tyyppi! Aina kun moitit / torut / annat negatiivista palautetta koirallesi - huononnat teidän välistä suhdetta ja koiran motivaatiota. Eli jos koira jää tuijottamaan jotain, on kaksi vaihtoehtoa:

1) pidä koira hihnassa, ja palkkaa se namilla kun se katsoo sinua. Häiriöherkän koiran kanssa voit treenin alussa joutua syöttämään sille monta kymmentä namia tiheästi jotta saat sen oikeaan mielentilaan, eli ajattelemaan että on oikeasti kannattavampaa katsella sinua kuin ympäristöä

2) tökkäise koiraa kevyesti takapuoleen ja huikkaa samalla iloisella äänellä esim. hui! ja säntää pakoon aloittaen iloinen takaa-ajoleikki!

- Koira tekee treeneissä virheen / epäonnistuu tehtävän suorittamisessa (yleensä johtuu siitä, että ohjaaja on tehnyt jotain väärin)

--- älä palkkaa tästä vaan

--- teetä helppo temppu

--- ja palkkaa tästä

--- Näin toimien luodaan koiralle sellainen mielikuva, että mitä tahansa kannattaa yrittää (ts. ei kannata lamaantua), ja palkatta jääminen ei ole rangaistus tai maailmanloppu

- Koira karkaa ohjaajan luota ihmisten tai koirien luokse
-- sementtitolppaharjoitus: 

--- koira hihnaan

--- ohjaaja seisoo hihnan päällä, hihnan toinen pää kädessä (tuplavarmistus, jonka avulla saa myös helposti säädettyä hihnan kireyttä)
--- ohjaaja ei huomioi mitenkään koiraa

--- hihna tiukalla

--- odotellaan, että koira tarjoaa katsekontaktia, joka palkitaan

--- aluksi matalalla häiriöllä, sitten häiriötä lisäten

-- toinen vaihtoehto on kiljaista iloisesti ja juosta vastakkaiseen suuntaan pakoon

- Koira ei anna kiinni

-- johtuu yleensä siitä, että koira on oppinut että kiinnijoutuminen merkitsee kivan loppumista. Muutetaan tämä koiran käsitys:
-- koira innostetaan leikkimään ohjaajan kanssa

-- leikin lomassa pujotetaan sille panta, jossa on hihna kiinni, kaulaan (aluksi panta on käsivarren ympärillä, siitä liu'utetaan koiran kaulaan)

-- leikkiä jatketaan vielä tovi sen jälkeen, kun panta on pujotettu koiran kaulaan

--- näin koira oppii, että luoksetuloa seuraa leikki, ei kiinnijoutuminen

- Koira näykkii/ puree omistajaansa (esim. vesikoirat, karjakoirat) 

-- koiraa tartutaan pannasta ja viedään autoon -- treenit loppuvat siltä kertaa. Ei kannata ruveta riitelemään koiran kanssa, koska se vain nostattaa puremishaluja enemmän eikä ole tehokas ratkaisu puremisen poiskitkemiseen.

- Koira haukkuu / komentaa omistajaansa

-- sama kuin yllä, tai:
-- sementtitolppaharjoitus

- Koira ei ota kunnon puruotetta

-- etsi sellainen purulelu, johon koira tarttuu mielellään (leluissa on valikoimaa - mieti lelun pehmeys, paksuus jne)
--- esim sellainen on hyvä vetolelu, että laittaa sukan sisälle tennispallon tai jotain herkkua

- Aktiivinen, vilkas koira rupeaa haistelemaan maata / kaivamaan kuoppaa -- vähäeleisesti siirretään koira hihnan avulla toiseen kohtaan ja näin toimien lopetetaan ei-haluttu toiminto. Ei anneta koiralle huomiota.

- Koira on mataladraivinen -- jos koira on mataladraivinen, älä anna sen lihoa! Jokainen rasvasentti kylkiluiden päällä tietää ylimääräistä painolastia, jota muutenkin rauhallisen koiran pitää raahata mukanaan. 

Taon treeni:

- Tao leikki tosi kivasti, hyvällä innolla, tiukasti leluun kiinni purren
- Mäkin sain palautetta että leikin hyvällä tyylillä (en tunkenut lelua Taon suuhun, en painostanut)

- Ei irrottanut lelusta käskyllä (tosin eipä sitä ole juuri harjoiteltukaan; enemmänkin on tehty töitä sen kanssa että Tao pitäisi lelusta kiinni kuin että irrottaisi siitä...) -- tätä opeteltiin näin: 

-- leikin Taon kanssa

-- sanoin irti ja heitin sille nameja kuonolle (päästi muuten nopeasti irti!) Taon ei ollut pakko syödä kaikkia nameja, vaan keräilin niitä maasta kilpaa sen kanssa

-- kahden lelun leikkiä: molemmissa käsissä samanlaiset lelut. Aluksi innostetaan koira leikkimään toisen kassa, sitten se muuttuu passiiviseksi ja aletaan liikuttaa toista lelua. Irti-käskyn anto ajoitetaan samaan kohtaan kun koira irrottaa ekasta lelusta tarttuakseen toiseen

Yy-kaa-koo-leikki

-- leikin Taon kanssa vauhdikkaasti

-- tartuin sitä pannasta, samalla lelu muuttui kuolleeksi ja annoin irti-käskyn

-- nostin lelun ylös oman leukani alle (käsissä edelleen pitäen)

-- odotin että Tao tarjosi istumista

-- kun Tao istui -- kiljaisin okke ja lelulla leikkiminen palkaksi

-- rakennetaan pikkuhiljaa kesto (okke --> koo-okke --> kaa-koo-okke --> yy-kaa-koo-okke) --> samalla koira patoaa lisää kuullessaan laskemisen 

Kuollut lelu houkuttelevammaksi:

-- Leikin Taon kanssa vauhdikkaasti

-- tartuin sitä pannasta, samalla lelu muuttui kuolleeksi ja annoin irti-käskyn

-- heitin lelun muutaman metrin päähän (hetsasin: Missä lelu?)

-- kun Tao katsoi lelua, sanoin okke -- vedin pannasta ja päästin sen lelulle

-- juoksin itse kilpaa perässä ja lelun luokse tultua leikittiin vauhdikkaasti

-- pikkuhiljaa rakennetaan patoamisen kestoa samoin kuin yllä. Lopulta voidaan tehdä niin, että viedään lelu yhdessä, ja vapautetaan koira sille vähän matkan päästä, tai että lelu on valmiina ja pannasta vetämällä saadaan koira heti nostamaan virettään

-- pannasta vetämisestä tulee virittävä ele, jolla koira vire nousee ja koira patoo --> saadaan rakennettua koiralle hyvä virityskeino: esim. ruutuunlähetyksessä pannasta vetämällä saadaan koira viritettyä niin että se tekee räjähtävän ruutuun lähdön

Luoksetulotreeniä

- Vappu piti Taosta kiinni, minä juoksin karkuun koiraa innostavasti kiljuen. Vappu päästi Taon mun perään ja palkkasin sen takaa-ajoleikillä ja taisteluleikillä

- Vappu piti Taosta kiinni, minä kävelin jonkun matkan päähän ja käännyin toko-luoksetuloasentoon. Kutsuin koiraa luokse, ja kun se lähti tulemaan, lähdin juoksemaan pakoon ja loppu oli sama kuin yllä. 

- Toimi hyvin, Tao tuli vauhdilla!

Tao piti treeneistä kovasti, samoin minä :) Nyt mulla on konsteja, kuinka saan sen toimintaan vauhtia ja kuinka saan kehitettyä sille oikean leluhulluuden ja sen avulla hyvän vireen! Tao on aika löysä ja mataladraivinen koira mun mielestä, mutta Vappu sanoi että se teki tänään juuri sopivalla draivilla ja että Taon etu on se ettei se kilahda vaan sillä pysyy aina järki päässä. Sitäkin mietittiin, että kunhan sen kroppa kypsyy, vauhtiakin tulee varmasti lisää. Vapun mukaan Taon kroppa on vankistunut huomattavasti jo tammikuuhun verrattuna eikä ole enää niin mahdottoman löysä. Oli sen laukalle kuulemma yleisössä vähän naureskeltu, on se aika matkaavoittava mutta toisaalta vielä aika honkkeli. Tao oli mahtava, sitä ei haitannut vieressä seisova yleisö vaan keskittyi täysillä käsillä olevaan hommaan. Sitten kun treenit oli ohi, piti mennä pussaamaan Vappu. 

Päivän ehkä suurimmat oivallukset ovat, että jokainen koira on mahdollista saada motivoituneeksi työskentelemään. Ohjaajan ja koiran suhde on kaiken aa ja oo. Ohjaajalla pitää olla kriteerit kristallinkirkkaana, samoin mietittynä että mitä tekee jos koira tekee jotain ei-toivottua. Motivaatiotreeni kysyy ohjaajalta koiransa tuntemista ja koiranlukutaitoa, sekä kärsivällisyyttä (esim. odottaessa koiran rauhoittumista tai rakennettaessa suorituksen kestoa)! Motivaatiotreeniä ja leikkimistä voi tehdä missä tahansa - esim. ulkoilulenkki on mitä mainioin siihen!