lauantai 25. huhtikuuta 2015

Toipilas.

Meillä oli vähän tummia pilviä taivaalla, kun Kulo alkoi vajaa pari viikkoa sitten ontua lenkillä vasenta takajalkaansa. Se kalautti ko jalan polven viime kesänä pahasti kasvimaalaatikon laudan reunaan, mutta näytti silloin aluksi toipuvan tapauksesta hyvin. Ei yhtään ulahtanut, käytti jalkaansa, mutta illalla meni kolmijalkaiseksi. En vienyt eläinlääkäriin vaan hoidin ihan konservatiivisesti. Monta viikkoa meni hyvin, sitten syksystä lähtien alkoi pikkuhiljaa liikkua epäpuhtaasti. Oli helppoa ummistaa asialta silmänsä ja keksiä vaikka mitä tekosyitä, käyttämällä koiraa hierottavana, osteopaattisessa hoidossa ja fyssarilla ostin itselleni hyvää omaatuntoa. Nyt ei enää voinut huijata itseään kun koira ei astunut jalalle.

Varasin ajan ortopedille. Aikaa odotellessa tulin lenkiltä itku kurkussa, niin kurjalta ja pelottavalta tuntui katsoa toisen koikkimista. Toppuuttelin menemään rauhallisesti. En treenannut. Odotin. Ja pelkäsin pahinta.

Ortopedin (Juha K) vastaanotolla todettiin että takajaloissa on pakaralihaksen kohdalla puolieroa. Polvessa ei löytynyt aristusta eikä rutinaa, turvotusta tms. Reiden etureiden lihaksesta löytyi kipupiste. Kuvattiin koko otus; kaularangasta hännäntyveen, polvi. Kaikki viimeisen päälle priimaa! :-) A:n lonkat, todella siisti polvi, selkärangassa oikea määrä oikeanmuotoisia nikamia, ei mitään valittamista.

Saatiin kipulääke- ja lihasrelaksanttikuuri ja aika fyssarille seuraavaksi päiväksi.

Olen Bensonin kanssa tutustunut ko ell-aseman fyssari-Marikaan ja oli selvää että varasin hänelle ajan nytkin.  Marika on juuri sellainen pilkuntarkka ihminen mistä mä tykkään, erityisesti mitä tulee koiran kuntoutusohjeisiin. Bensonin kohdalla saatiin Marikan ohjeilla ihan huikeaa edistymistä! Marika neuvoo niin tarkasti ja antaa kuvalliset ohjeet.

Kulon kanssa saatiin kuntoutusohjeet; seitsemän erilaista venytystä joita tuli tehdä kahdesti päivässä lämpimille lihaksille. Ravilenkit alkuun 20min kestoltaan, kiinnitettävä huomiota että koira ravaa suorana tai jos ravaa pidemmällä askeleella, pitää mennä molemmin puolin vinottain. Kulo oli oppinut menemään peppu vasemmalle vinossa, kantoi painon ravissa oikealla takajalalla. Sain sen suoraksi laittamalla hihnan valjaiden vasempaan laitaan.

Alkoi ravilenkit. Oli todella helppoa opettaa Kulo ravaamaan käskystä, vitsit että se on niin kiltti koira. Kuin ihmisen mieli. En lakkaa ihmettelemästä näiden kahden, Taon ja Kulon, nöyryyttä ja tottelevaisuutta.

Mutta Kulopa oli opetellut vahvan tavan, se peitsaa jos mennään vähänkään hitaampaa. Olin viikon pohjoisessa eikä mulla ollut pyörää käytössä, joten vasta tänään olen saanut tehtyä ekan lenkin riittävällä vauhdilla niin että Kulo ravasi koko lenkin. Nyt tehdään pyörälenkkiä niin että saadaan tuo tylsääkin tylsempi tapa peitsata pois ja sitten rupean pikkuhiljaa hidastamaan vauhtia niin että ravi onnistuu hitaammassakin vauhdissa. Venytykset ovat tuottaneet tulosta ja koira on jo paljon notkeampi kuin viikko sitten.

Tokon sm:iin valmistautuminen muodostui aivan erilaiseksi. Laukkaspurtit ovat tällä hetkellä jalalle pahinta mitä voi olla, ne voidaan ottaa ohjelmiin mukaan vasta toukokuun lopulla. Alkuun ravista laukalle, sitten käynnistä laukalle ja sitten pysähtymisestä laukkaan.

Olen vain niin kiitollinen ja onnellinen siitä, että mun koira on ehjä luustoltaan. Olin jo aiemminkin päättänyt että sm-kisoissa tuloksella ei ole merkitystä vaan sillä että kokemus on kiva. Nyt olen entistäkin enemmän sitä mieltä, kisoissa starttaa ohjaaja joka nauttii joka hetkestä ystävänsä kanssa kehässä kiitollisena jokaisesta terveestä hetkestä, joka saadaan yhdessä viettää!

Ps. Tarinan opetus: Tsekkauta ongelmat heti, älä lakaise niitä maton alle. Arvosta terveyttä!

Hyvää kevättä kaikille!! :)

Ps. Taolaisen kanssa agility kulkee ja kun saadaan ylösnousukontaktit paremmalle mallille niin lähdetään kisaamaan! Benson on voinut hyvin; sen selkälihakset tuntuvat pehmeiltä ja se venyttelee takajalkojaan paremmin kuin koskaan. Viikon päästä kuullaan osteopaatin mielipide, toivottavasti jakaa mun hyvän mielen puudelssonin kunnosta :-)

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Rytmitysseminaari

Oltiin perjantaina Outi H:n pitämässä rytmitysseminaarissa. Olin odottanut tätä koulutusta kuin lapsi joulua, koska toivoin sen antavan minulle työkaluja itselleni niin vieraaseen rytmittämiseen. Välillä oli jo sellainen olo, että tajusin tuota rytmittämistä, mutta viime aikoina on ollut sellainen tunne että miksi kukaan, joka on jatkuvasti myöhässä ja jäljessä, vielä vapaaehtoisesti hidastelisi radalla? :-D Tao on ollut aika lennokkaalla tuulella eikä ihan hirveän nopeasti reagoi noihin mun rytmityksiin, tai tosiasia taitaa olla että jos teen ne oikeaan kohtaan niin kyllä ne toimii.. Mutta koulutuksen antiin!

Aluksi Outi puhui rytmityksen teoriaa. Rytmitys on omalla temponmuutoksella koiralle annettua tietoa. Outi liittää rytmitykseen ajoituksen ja temponmuutoksen lisäksi suunnan rytmityksen jälkeen.

Ajoitus:
- opettele tietämään, montako laukka-askelta koirasi ottaa mihinkäkin esteväliin. Rytmitys ajoitetaan hyppyä valmistelevalle laukka-askeleelle, eli rytmitys silloin kun koira on ponnistamassa vain häiritsee koiraa esteellä

Temponmuutos:
- temponmuutos niin voimakkaasti, että sillä saadaan haluttu vaikutus. Ts joissain paikoissa riittää pienempi ja joissakin tarvitaan enemmän tehoa, esim. juostaan lujaa johonkin kohtaan ja pysähdytään reipashenkisesti siihen

Suunta:
- rytmityksen jälkeen pitäisi miettiä oman liikkeen suunta. Outi kehoitti arvioimaan rataan tutustuessa että mihin koira esteen jälkeen laskeutuu, ja millainen linja sen pitäisi ottaa tehdäkseen optimaalisen lähestymisen seuraavalle esteelle. Oman linjan rytmityksen jälkeen tulisi olla samassa kulmassa eli ylllätys yllätys, jos itse valut rytmityksen jälkeen, koirasikin valuu.

Mieti mihin kohtaan tarvitset rytmitystä, ts voisiko ko kohdassa olla joku tehokkaampi tapa, esim. vastakäännöksen käyttäminen.

Alkuun tehtiin kolme tekniikkaharjoitusta. Ne meni meillä tosi hyvin, mä onnistuin ajoituksessa yms. ja Tao teki todella tiukat kaarteet ja tuli hyvin ohjaukseen.

Sitten tehtiin rataa. Se ei enää ollutkaan kovin helppoa, koska mulla alkoi kunto loppua kesken ja ohjasin vähän sinne päin. Mun pitäisi vaatia Taolta sitä, että se esteen jälkeen tulisi tiukasti mukaan. Herra Peura käy mielellään flänkkäämässä vähän kauempanakin olevat esteet.

Tältä se meno näytti:

Video 1: ennen keppejä piti saada koira käännettyä n 90 astetta vasemmalle kepeille. Tässä vähän töksö ohjaus multa, mutta ongelmia oli etten meinannut saada kulmattua Taoa riittävän jyrkästi ja se ajautui toiseen keppiväliin. Tässä piti erityisesti miettiä sitä rytmityksen jälkeistä omaa liikkeen suuntaa. Sitten juostiin melkein koko kenttää vauhdilla ympäri, kunnes kulmassa koira pitikin esteen jälkeen saada tiukasti mukaan. Tao teki nurkassa olevan ansaesteen ja harjoitus loppui siihen.

Video

Video 2: Saatiin edellinen kohta tehtyä, rataa jatkettua mutta A:n jälkeen tein puutteellisen rytmityksen ja vielä kun oma liike Taon tullessa putkesta jatkui taaksepäin, Tao poimi ansaesteen. Piti mennä putkelta kepeille.

Video