Joannan tokoseminaari

Joanna H tuli Puolasta Suomeen t-leirille ja Riitta oli järkännyt hänen koulutusiltansa Tamskin hallille. Tämä oli kolmas kerta, kun sain mahdollisuuden kuulla Joannan oppeja, ja odotin kovasti iltaa. Tänäänkään ei tarvinnut pettyä, Joanna on kyllä ihan mahtava persoona, joka on tehnyt töitä monenlaisten koirien ja ongelmien kanssa ja jolla on perusteltuja näkemyksiä asiaan kuin asiaan :)

Pennun kanssa Joanna työstää pohjia ja vasta pennun saadessa ikää, kehonhallintaa ja kognitiivisia kykyjä hän alkaa työstää varsinaisia tokoliikkeitä. Joanna tekee mm. seuraavia harjoituksia pennun kanssa:

- etutassut kulhon päällä pyöriminen molempiin suuntiin (kehonhallinta, takapään kääntäminen, pohjia seuraamisen käännöksille)
- vireenhallinta (nostaminen/laskeminen)
- leikkiminen (aktiivisuus)
- leikkiminen (lelun vaihto, leikin säännöt)
- kuollut lelu
- kohti/poispäin työskentely (focus ohjaajaan / irtoaminen)
- katsekontakti
- ohjaajan tunnetila
- käsikosketus
- vauhtiharjoittelu (lujaa lelulle/kohteelle juokseminen)

Kaikessa toiminnassa Joanna hakee pennun kanssa balanssia, työstäen vastakohdista (esim. vireen nostaminen/laskeminen) sitä joka ei vallitse niin vahvana tai ylläpitäen kumpaakin puolta yhtä vahvana.

Vireenhallinta (nostaminen/laskeminen) + lelu/nami-erottelu
- Joannalla on eri käskysanat namille (free) ja lelulle (catch)
- alkuun hän työstää pelkkää vaihtoa namista leluun ja päinvastoin, niin että toisessa kädessä on lelu ja toisessa nami ja pentu oppii vihjesanasta vaihtamaan lelusta namiin tai päinvastoin. Hän ei tässä alkutreenissä mieti pennun virettä, mutta muuten tarkkailee pennun toimintaa ja pitää huolen, että pentu oppii tekemään vaihdon palkan välillä vihjesanasta, ei esim. käsieleestä (esim. namikäsi tulee tiettyyn asentoon)
- sitten kun vaihto alkaa onnistua (pentu leikkii hyvin, vaihtaa nopeasti namiin ja syö hyvin), hän alkaa työstää erilaisia osa-alueita
--- nopeita vaihtoja (pentu vaihtaa salamannopeasti vihjesanasta namista leluun tai päinvastoin)
--- kuuntelua ja avoinna olemista (pennun leikkiessä lelulla sille sanotaan nami-vihjesana ja kun pentu irrottaa lelusta ja on juuri tavoittelemassa namia, sanotaankin lelusana ja pennun tulee välittömästi palata lelulla leikkimään)
--- virettä (ja tätä eniten. Joanna leikkii pennun kanssa vauhdikkaasti nostaen tämän vireen korkeaksi, ja sitten vaihto namiin - syöttää useamman namin rauhalliseen tahtiin pennun vireen alas laskien, ja taas vaihto leluun ja vire tappiin)
- pennun kehittyessä yllättävyyttä ja vaihtotahtia lisätään, lisäksi haastetta voi lisätä heiluttamalla sitä palkkaa houkuttelevasti, jota pentu ei saa ottaa (esim. pentu edessä, heilutetaan lelua houkuttelevasti ja annetaan namikäsky - tällä voi työstää myös silmänkäyttöä)
- tämän lelu/nami-erottelun avulla voidaan parantaa sekä lelun että namin arvoa, koska huonompaa palkkaa seuraava parempi palkkaa vahvistaa huonomman palkan arvoa

Leikkiminen / aktiivisuus
- Joannalle on tärkeää, että pentu tarjoaa aktiivisuutta ja tätä pystyy hyvin työstämään leikin keinoin
- vetoleikissä leikin ollessa kuumimmillaan hän passivoittaa oman toimintansa, jolloin todennäköisesti pentukin passivoituu. Joanna poimii jonkun pennun tarjoaman aktiivisen toiminnon, esimerkiksi jos pentu vetää lelua hieman. Palkkana tästä pennun aktiivisuudesta on oman leikin muuttuminen takaisin aktiiviseksi. Alkuun vain yksi tällainen passiivinen hetki kesken leikin, mutta vähitellen työstetään niin että ohjaaja voi olla passiivinen koiran kiskoessa aktiivisesti lelua
- kun koira saadaan leikin yhteydessä aktiiviseksi suhteessa ohjaajaan, on helpompaa työstää myös varsinaisissa tottelevaisuusharjoituksissa tätä samaa koiran aktiivisuutta

Leikkiminen (lelun vaihto, leikin säännöt)
- Joanna opettaa leikin säännöt, näitä ei ehditty käydä kovin tarkasti läpi mutta yksi oli se, että pentu leikkii juuri sillä lelulla millä hän on päättänyt että leikitään. Tätä Joanna työstää leikkimällä kahden lelun leikkiä ja palkanvaihtoa eriarvoisilla leluilla

Kuollut lelu
- Joanna työstää tätä niin että hän ottaa pentua pannasta kiinni, hetsaa lelulla, laittaa lelun maahan, peruuttaa pennun kanssa kauemmas lelusta ja vapauttaa lelulle
- Seminaariin osallistui Kulon pentu Popa, jolla on positiivisena ongelmana se, että se menee halulla kuolleelle lelulle, mutta omii sen eikä halua vaihtaa sitä ohjaajallaan olevaan leluun. Tämä on positiivinen ongelma siksi, että se kertoo koiran ominaisuuksista hyvää ja on työstettävissä oleva juttu:
--- kahden lelun leikkiä työstetään sellaiseksi, että koira pystyy tekemään todella nopeita nopeasti vaihdon ohjaajan toisessa kädessä olevasta lelusta toisessa kädessä olevaan leluun. Kun tämä sujuu, toinen lelu laitetaan maahan ja ohjaaja pitää kiinni lelun narusta mutta itse lelu tosiaan on koiran saatavilla maassa. Ohjaaja leikittää pentua kädessään ilmassa olevalla lelulla, ja sitten antaa lelu-palkkakäskyn -- pentu vaihtaa maassa olevaan leluun. Pian tämän perään uusi lelunvaihtokäsky, jolloin pentu vaihtaa takaisin ohjaajan kädessä olevaan leluun. Mikäli pentu yrittäisi omia maasta poimimansa lelun, tämä on helppoa estää koska ohjaaja pitää lelun narusta kiinni. Kun vaihto ohjaajan kädessä olevan ja ohjaajan edessä maassa olevan lelun välillä toimii, voidaan vähitellen lisätä maassa olevan lelun etäisyyttä ohjaajasta ja näin saadaan vahvistettua varsinaista kuollut lelua ja nopeaa vaihtoa ohjaajan kädessä olevaan leluun.

Kohti/poispäin työskentely (focus ohjaajaan / irtoaminen) + katsekontakti
- Joanna vahvistaa poispäintyöskentelyä, mutta myös kohti ohjaajaa työskentelyä haluten säilyttää tässä sopivan balanssin, eli koiran tulisi tarjota irtoamista (esim. lähellä tai vähän kauempana olevalle kohteelle) ja aktiivisuutta kohti ohjaajaa sopivassa suhteessa. Jos irtoaminen on vahvempi (itsenäinen pentu), vahvistetaan kohti ohjaajaa toimimista.
- Joanna peruuttaa pennun edessä. Mikäli pentu huitelee/irtoaa kovasti, sen voi laittaa hihnaan. Tarvittaessa Joanna sanoo pennun nimen, tätä ei kuitenkaan kannata ajoittaa hetkeen jolloin pentu keskittyneenä tutkailee jotain omaansa, vaan kun pentu on otollisessa mielentilassa. Kun pentu vilkaisee Joannaa silmiin, Joanna sanoo palkkasanan ja palkkaa pennun esim. namilla ihan eteensä lähelle jalkojaan. Näin Joanna vahvistaa pennun halua työskennellä kohti/lähellä itseään. Hän myös liittää harjoitukseen katsekontaktisanan, jota myöhemmin voidaan selventää vielä häiriötreenillä (pennun tulee häiriöitä vilkuilun sijaan hakea katsekontaktia), ja luo tällä pohjan seuraamistreenille jolloin katsekontaktin pysyminen tippumatta on jo työstetty erillisenä harjoituksena pennun kanssa.

Ohjaajan tunnetila
- Joanna aivopesee pennun ajattelemaan, että jos hän on ahdistunut, jännittynyt, surullinen, vihainen, pennun ensimmäinen ajatus olisi: "Jee, kohta me leikitään ja pidetään yhdessä hauskaa!". Tämän Joanna toteuttaa leikkimällä pennun kanssa ollessaan itse eri tunnetiloissa. Hän hakeutuu leikkimään itselleen epämukaviin paikkoihin, esim. missä on paljon vieraita ihmisiä (ihmetellen, oudoksuen) katselemassa, tai jossa on riski että joku tulee pyytämään häntä poistumaan pentunsa kanssa. Voisi myös hyödyntää jos on vanhemman koiran kanssa kisoissa, oman kisajännityksen pennun kanssa leikkimiseen.

Käsikosketus
- Joanna hyvin varhaisessa vaiheessa opettaa koiran tekemään käsikosketusta ja varioi käden sijaintia: ylhäällä, maassa, koiran korkeudella jne. Tätä taitoa hän myöhemmin hyödyntää monella eri tavalla, esimerkkinä seuruun ja kaukokäskyjen opetus.

Seuruun opetus
- Joanna aloittaa seuruun opetuksen vasta puolivuotiaan tai vähän vanhemman pennun kanssa, jotta pentu olisi riittävän valmis seuraamisharjoitteluun ja toisaalta Joanna on työstänyt eri seuraamisen pohjataitoja (perusasentoon tuleminen, katsekontaktin hakeminen, käsikosketus, takaosan käyttö vadilla) erillisinä harjoituksina joten seuraamiseen on jo tehty hyvää pohjaa.
- Joanna opettaa seuraamisen käsikosketuksen kautta: käsi on reiden sivulla siinä kohtaa, ja sillä korkeudella, jolla halutaan koiran kuonon sijaitsevan. Joanna tavoittelee pää korkealla seuraavaa koiraa. Kiinnitettävä huomiota, että käsi ei ole liian korkealla, jottei pentu opi pomppimaan yltääkseen koskemaan käteen. Ei ole väliä, pitääkö pentu kuonon koko ajan kiinni kädessä vai ei. Palkkasana ja palkka tulevat aina pennun tökätessä kuonolla kättä, ja tätä kun riittävästi tekee, vahvistuu pennun halu tehdä käsikosketus ja pitää pää siinä asennossa, jossa se on käsikosketuksen aikana. Joanna sitten alkaa häivyttää kättä. Hän ottaa käden pois, ja tuo sen takakautta takaisin oikeaan kohtaan. Takakautta siksi, että tällöin koira saa kontaktin käteen vasta kun se on koiran kuonon yläpuolella ja tämä tukee sitä, että koiran on pidettävä päätään mahdollisimman korkealla nähdäkseen mahdollisimman nopeasti käden. Joanna myös luo säännön käsikosketukselle: kättä saa koskea vain kun se on oikeassa seuraamiskohdassa, ei esim. silloin kun se on koiran pään vierellä. Tätä täytyy työstää riittävästi häiriöharjoittelulla tuomalla kättä "vääriin kohtiin", jotta saadaan koira ymmärtämään asia, tällöin koira tarjoaa entistä aktiivisemmin sitä päänasentoa, jonka se liittää käsikosketukseen. Kun tämä onnistuu suoraa kävellen, Joanna alkaa työstää käännöksiä, näissä hän ennen käännöstä teettää koiralla käsikosketuksen ja näin aktivoi koiraa käännöksen ajan pitämään pään oikeassa asennossa. Myös lisätään häiriöt, joita voi avustajan tekemien häiriöiden lisäksi olla myös pinnanmuodot ja erilaiset alustat. Joanna teettää seuraamista esim. muovipussien tai erilaisten kohoumien yli. Kun koira kykenee selviytymään näistä kontaktiaan pudottamatta ja oikeaa paikkaa menettämättä kehonsa halliten, otetaan harjoitteluun mukaan ihmishäiriöt: avustajia pyydetään istumaan maahan hajareisin ja Joanna seurauttaa koiraa ihmisten jalkojen yli. Kun tämä sujuu, hän kävelee avustajien jalkojen yli niin, että koira joutuu kulkemaan läheltä avustajan kasvoja. Tämä on kuulemma erityisen hyödyllinen harjoitus ihmisujoille koirille, jotka saavat itseluottamusta tassutellessaan yhdessä ohjaajan kanssa vieraiden ihmisten päältä ja yli.

Kaukot
- Ei käyty varsinaisen tarkasti läpi kaukojen opettamista, mutta Joanna kertoili, että hän päättää vasta puolivuotiaan tai vanhemman koiran kanssa kummalla tekniikalla koira tekee kaukot: etu- vai takatassut paikoillaan pysyen. Joanna pyytää koiraa istumaan, laittaa käden maahan koiran etutassujen eteen ja pyytää koiralta käsikosketusta. Koira joutuu menemään maahan kyetäkseen tekemään käsikosketuksen. Tällöin Joanna tarkkailee koiran toimintaa: pysyykö sillä taka- vai etupää tässä paikoillaan sen käydessä makaamaan käsikosketusta tehdäkseen. Tämän tarkkailun tuloksena Joanna päättää, kumpi on koiralle luontaisempi vaihtotyyli.
- Joanna hyödyntää esim. hihnaa maassa kaukotreenaamisessa; koiran hyppäytettävä etutassut hihnan yli esim. seiso-istu-vaihdossa ja tällä saadaan asento riittävän lyhyeksi.

Siirtymät + kehääntulot
- Joanna kyllästyi kalastelemaan terrieriään liikkeiden välissä ja keskittyi vahvistamaan näissä koiran aktiivisuutta itseään kohtaan seuraavalla harjoitteella:
1) Ota koiraa pannasta kiinni, ja näytä sille kädessäsi olevaa lelua innostaen. Voit tarpeen vaatiessa liikkua samalla.
2) Laita lelu taskuusi koiran nähden, tarvittaessa jatka edelleen liikettäsi ja ehdottomasti pidä edelleen koiraa pannasta kiinni
3) Päästä pannasta irti ja samanaikaisesti suoristaudu -- koiran tulisi tarjota sivulletuloa (voit alkuun antaa vihjesanan jos koira ei kertakaikkisesti ymmärrä tarjota sivulletuloa)
4) Palkkaa koira
--- Kun tämä sujuu, kohdan 4) tilalla koiran tultua sivulle älä palkkaakaan koiraa, vaan kävele muutama askel kohti kuvittelemaasi ensimmäisen/seuraavan liikkeen aloituskohtaa. Kuvitteelliseen kohtaan päästyäsi pysähdy, ja sitten palkkaa koira. Koiran tulisi kulkea vierelläsi, mutta jatkuva katsekontakti ei ole välttämätön ellet halua että koira koko koekehän ajan joka siirtymässä on jatkuvassa katsekontaktissa. Voi esim. riittää, että koira kulkee sivullasi pääsääntöisesti sinuun katsoen, mutta voi vilkaista häiriötä tai kentällä olevia asioita, kunhan se sitten nopeasti taas jatkaa sinun tuijottamistasi. Jos koira juoksee pois luotasi, käänny ympäri ja kävele toiseen suuntaan. Et katso koiraan, et houkuttele sitä, vaan kävelet vain poispäin. Treenipaikka kannattaa ehkä suunnitella sellaiseksi, että koira ei pääse palkkaamaan itseään poissa luotasi, ajatumaan turvallisuusriskiin (omaan tai toisen ihmisen tai koiran) tms vaan ajatus on että käännyttyäsi poispäin koirasta se palaa luoksesi ja tarjoaa paikkaa vasemmalla puolellasi yhdessä sinun kanssasi. Tällöin jatkat kävelyä kohti alkuperäistä kuviteltua aloituspaikkaa (eli ei päämäärätöntä kävelyä vaan tätä harjoitusta tehdessäsi pidä mielessäsi, että tämä tähtää siirtymiin koekehässä) ja taas mikäli koira karkaa luotasi, teet u-käännöksen. Ideana on se, että koira saa palkan vasta kun se on kulkenut muutaman askeleen kanssasi niin että saavutatte päättämäsi seuraavan liikkeen aloituskohdan. Ja tähän päästyänne pysähdyksen jälkeen palkkaa koira.
- On tärkeää työstää tätä harjoitusta paljon ja sellaisissa tilanteissa, jotka vievät eteenpäin koiran toimintaa koekehässä. Joanna tekee tämän harjoituksen aina ennen koekehään/treenikehään menoa, ja treeneissä kokeenomaisissa treeneissä. Ennen hänellä oli koekehässä ongelmana se, että liikkeen loputtua, sosiaalisen palkkauksen jälkeen, hän joutui pyytämään koiraansa mukaan siirtymään. Tällöin asetelma oli sellainen, että hän oli aktiivisempi ja koira passiivisempi osapuoli, mikä vaikutti seuraavan liikkeen mielentilaan. Tätä hän työstää viemällä edellä kuvattua harjoitusta hieman eteenpäin: Joanna teettää koiralla jonkun koeliikkeen, esim. noudon. Koiran palautettua kapulan Joanna ottaa siltä kapulan suusta, antaa sosiaalisen palkan, sitten hän ottaa koiraa pannasta kiinni, heiluttaa sille lelua niin että koira tahtoo lelun, laittaa lelun taskuunsa, päästää irti pannasta ja tekee siirtymän seuraavan liikkeen aloituskohtaa ja tähän kohtaan päästyään palkkaa koiran. Tällä hän on saanut siirtymät sellaisiksi, että koira tarjoaa aktiivista yhdessäoloa ja -kulkemista, ja tämä koiran aktiivisuus siirtyy koekehässä seuraavaan liikkeeseen.

Nouto - pito
- Joanna työstää noutoa paljon lelulla ja erilaisilla esineillä. Hän käyttää littanaa patukkaa, jolloin koiran on purettava leuat yhteen jotta lelu pysyy leikissä sen hampaissa. Joanna yrittää kiskoa lelun suoraan sivulle pois koiran suusta. Sama juttu muilla esineillä. Noutokapuloilla hän harjoittelee asiaa esim. tunnarikapulalla (koiran tultua sivulle yrittää vetäistä kapulan suoraan sivulle pois suusta), ja lisäksi hänellä on erityinen noutokapula, jonka toinen laippa puuttuu ja tällöin kapulan saa vetäistyä pois koiran suusta mikäli koiran ote ei ole riittävän tiukka. Jos ongelmana on koiran löyhä ote /kapulan pyöräyttäminen palautuksessa, hän laittaa kapulan laippapäähän narun, josta koiran lähestyessä kapula suussa kohti palautusasentoa, voidaan nykäistä kapulaa koiran suusta suoraan sivulle ja näin vahvistaa koiran ajatusta siitä, että kapulaa on purtava tiukasti ja vakaasti myös palautuksen ajan. Usein koira tuo palautuksen alun hyvällä vauhdilla kapulasta vakaasti kiinni pitäen, ja suu alkaa käydä koiran valmistautuessa sivulletuloon.

Lopussa juteltiin jäljestämisestä. Joanna oli Suomessa tutustunut metsäjälkeen, ja ihastunut siihen kovasti, etenkin siihen kuinka hyvä harrastus se on koiran näkökulmasta. Hänen terrierinsä on syttynyt jäljestämiseen, ja jäljestämisen kautta Joanna on voinut työstää terrierinsä pitkäjänteisyyttä työskennellessä. Aluksi terrieri hetken aikaa jäljestettyään sai ilonhepulin, mutta kadotti tällöin rakastamansa jäljen. Koira on nyt oppinut jäljestämään keskittyneesti 15-20 minuuttia ja tämä pitkäjänteisyyden oppiminen jäljellä on lisännyt sen pitkäjänteisyyttä myös tokokehässä. Joannan kisavalmistelut ennen tokokoetta alkavat ko terrierin kanssa jo edellispäivänä, jolloin hän käy koiransa kanssa tekemässä jäljen. Koeaamuna hän tekee koiran kanssa tietynlaisen kävelylenkin, sitten koiran tulee nukkua tunti, ja sitten se on optimaalisessa vireessä koekehään. Tämä oli innostava esimerkki siitä, että tulee löytää omalle koiralle optimaalinen kisavalmistautuminen ja rutiinit.

Tokotreeniajatuksia

Voi että kun olisi aikaa näppäillä blogia vähän aktiivisemmin... Olisi niin paljon asiaa :)

Olin Jämillä tokon valmennusrenkaan syysleirillä kuunteluoppilaana kaksi päivää. Mikä ihana viikonloppu vain yksin reissussa ollen! Leirin kouluttajina olivat Christa ja Katja. Ihan hirveän paljon tuli antia ja treeni-ideoita!

Leiri alkoi kokeenomaisella treenillä. Christa ja Katja olivat suunnitelleet kehän, jossa oli erilaisia jippoja koirille ja ohjaajille. Ensinnäkin kehäänmenossa yleisö hurrasi ja antoi raikuvat aplodit kehäänmenevälle koirakolle. Heti sisääntulon vieressä soi radiosta kovaa joku ohjaajalle osuvasti valittu teemabiisi, tyyliin Jukka Pojan "Älä tyri nyt". Yleisö huuteli kannustuslauseita. Ensimmäinen liike oli zeta, ja kylläpä kokeneellakin kisaajalla saattoi keskittyminen ja pasmat mennä vähän sekaisin tässä iloisessa alkumyllytyksessä.

Liikkuri liikkuroi koirakon ämyriin puhuen, ja oli liikkeiden aloituksissa lähellä ohjaajaa ohjaajan edessä. Kulki muutenkin vierellä. Liikkurointi luonnollisesti englanniksi.

Zetasta siirryttiin ruutuun. Zetan merkki jäi hieman vinottain eteenmenoon nähden. Tässä olin huomaavinani kolmenlaisia tapoja valmistella koira eteenmenoon: 1) koira sai tulla liikkeen aloituskohtaan hyvin vapaasti ympärilleen vilkuillen ja oli aloitusasennossakin hyvin vapaasti. Näistä koirista todella moni focusoi häiriömerkille ja teki vinon eteenlähetyksen. 2) koira teki lähestymisen aloituskohtaan ja oli aloituksessa tiukasti katsekontaktissa ohjaajaan. Näistä koirista osa ehti huomata häiriökartion vasta juostuaan puoliväliin, ja kun ne sitten lennosta päättivät muuttaa linjaansa kohti kartiota, ohjaaja sai ne vielä pysäytettyä ympyrän sisään. Kuitenkin ruutuun lähetettäessä eivät välttämättä pystyneet vaihtamaan tehtävää mielessään vaan juoksivat häiriömerkille. 3) koira sai aloituspaikkaan tullessa vilkaista häiriöt, mutta se oli opetettu luopumaan niistä ja focusoimaan suoraan eteenpäin. Nämä koirat etenivät suoraan, ja pystyivät eteenmenon stopin jälkeen jättämään häiriömerkin sikseen ja juoksemaan ruutuun. <- Nämä tulkinnat olivat tosiaan vain omaani, minusta vaikutti vahvasti tältä mutta joku toinen paikallaollut voi olla eri mieltä. Itsellä näiden suoritusten näkeminen vahvisti ajatusta eteenpäin focusointiharjoituksista joihin yhdistetään häiriöstä luopuminen (tosin näissä harjoituksissa tärkeää että koira ei tarjoa väistämiskäytöstä suhteessa häiriöön)

Ohjaajan ja koiran huomaamatta kentälle, lähelle linjaa eteenmenoympyrän ja ruudun välillä, oli tuotu keinuhevonen. Ruudun vieressä soi kovaääninen häiriö-cd. Osa koirista väisti hepoa ja taisipa häiriö-cd:kin viedä vähän keskittymistä. Lisäksi häiriö-cd-soitinta kannettiin mukana lähellä suorittavaa koiraa kehässä.

Ruudusta seuraamiseen otettaessa liikkuri ja Christa kävelivät lähellä ohjaajaa, ja kutsu oli ajoitettu niin että piti hevosen vierestä juosta jälleen.

Kiertohässäkkä tehtiin kohti ruutua niin, että äskeinen eteenmenon pysähtymiskohta oli aloituspaikka ja koira sai siis juosta samaan suuntaan kuin edellisessä liikkeessä. Kierrettävä kartio oli ruudun edessä, sivussa suorasta linjasta nähden niin että ruutu oli enemmän tarjolla ja koiran piti korjata linjaa vasemmalle tehdäkseen kartion. Lisäksi haastetta toi se, että koira oli juuri hiljan saanut juosta ruutuun (koirilla on veto sinne missä ovat juuri olleet/juosseet). Tässä useampikin koira paahtoi onnellisena ruutuun ja monen ohjaajan piti tulla todella lähelle kierrettävää kartiota muistuttamaan koiraa oikeasta tehtävästä.

Kehän päätti tunnari, jossa kapulat laitettiin keinuhevosen lähelle. Tässä monen koiran piti ainakin pikaisesti käydä nuuhkimassa keinuhevosta. Tunnarista nähtiin viikonloppuna myös sellainen versio, jossa kapulat olivat viltillä - yhdessä hyppivien ja ääntelevien lasten lelujen kanssa (koira ja pupu). Tämä sekoitti monen koiran keskittymistä niin, että saatiin aikaan suun käymistä kapuloilla tai vähintäänkin kapulan pyöräyttämistä paluumatkalla.

Iltapäivällä koirakot tekivät korjaussarjaa ja treenasivat kolmessa pienemmässä ryhmässä omatoimisesti keksimiään asioita.

Sunnuntaina oli aamupäivä tekniikkatreenejä, liikkeen osia yms ja iltapäivällä testattiin vielä koirien turnauskestävyys kisanomaisella treenillä. Liikkeinä olivat ainakin ohjattu, jossa merkiltä parinkymmenen metrin päässä oli ruutu ja noudatettiin tietenkin ruudunpuoleista kapulaa (ja tässä taas osa koirista juoksi onnellisena ruutuun).

Tyyppivirheitä kehätreeneissä:
- koiralla makuuasennossa kyynärpää ilmassa, perusasennossa kenotus tai ohjaajanpuoleinen etutassu osittain ilmassa
- kapulan pyöräytys suussa palautuksessa
- seuruussa edistäminen / vinous
- häiriömerkille meno (kentällä oli jossain vaiheessa, mahdollisesti sattumalta, värikäs juomapullo ja myös tämä houkutteli joitakin koiria)
- koira omassa kuplassa / "humalassa" / keskittymätön
- ennakointi esim. eteenmenoon/ruutuun
- tunnarissa löysä ote

Paljon tuli asiaa, tässä muutama poiminta:

- Kiinnitä huomiota liikkeiden alussa koiran mielentilaan: sen tulisi olla aktiivinen kohti ohjaajaa. Ei riitä sellainen hidas ja jähmeä katsekontaktin nostaminen kohti ohjaajaa, vaan koiran tulee ripeästi ja aktiivisesti tarjota katsekontaktia. Tällainen ohjaajaa kohti aktiivinen koira kestää häiriöt paljon paremmin. Rakennetaan aluksi katsekontaktin ottamisesta palkkaamalla eli rakennetaan asiaan motivaatiota, sitten lisätään häiriöitä. Voidaan vaikeuttaa tätä esim. niin, että liikkuri höpöttää viedessään noutokapulat. Alkuun liikkuri on hetken hiljaa ja sitten käskyttää, mutta harjoitusta vaikeutetaan niin että liikkuri höpöttää ja sitten kesken höpöttämisen käskyttää. Jos koira on jäänyt zoomailemaan liikaa liikkurin juttuja, se ei todennäköisesti ole avoinna ohjaajalle ja näinollen kesken höpöttämisen tullut käskytys menee siltä ohi
- Sivulletulokäsky liikkeen aluissa - koira saa katsoa esim. kapuloiden viennin, Seuraa-käsky liikkeiden alussa - koiran tulee pitää katsekontakti ohjaajaan, ei saa kuikuilla muualle
- zetassa ylivireiseen seuraamiseen jippoja: äkkipysähdyksiä (koiran pysyttävä vasemman jalan kohdalla), merkin kiertoa, kulmassa pysähdys ja paikallakäännös tai peruuttamista, jäävissä houkuttelua pois jäävästä asennosta esim. merkille, ohjaajan ollessa pari metriä koiran takana vaiti. Lisäksi: ihmisiä voi kävellä zetan ympärillä.
- ohjatussa huono vauhti merkille
-- lelu merkin taakse ja jes-sana jo matkalla
-- seur toistolla lelun merkin taakse, liikkuri vie kapulat, lähetys merkille
-- lelu muka viedään merkin taa, liikkuri vie kapulat, lähetys merkille, palkka merkistä
- tunnariin haasteita: kaksi kapulaa ollut toisilla koirilla suussa, oma kapula piilossa jonkun esineen, esim. merkin (tai keinuhepon) takana, kapulat tiheästi -- ohjaaja riittävän lähellä havaitakseen ja puuttuakseen epäasiallisen haistelukäyttäytymisen
- epävarmalla koiralla ensimmäinen suoritus ilman häiriöitä, toisella toistolla häiriöt mukaan ja lelu/kosketusalusta tarvittaessa apuna (esim. ruudussa)
- ruutu: ihmisiä ruudun a) takana b) myös sivuilla, c) ihmiskujan läpi ruutuun d) ihminen istuu ruudun edessä, ruudun paikan vaihtelua joka lähetyksen välissä, tehdään peräkkäin ohjattu + ruutu, luoksetulo + ruutu (koiralla veto sinne missä se on juuri ollut/mihin juuri juossut)
- ohjatussa koira juoksee noutokapuloille vähän takki auki (ja voi esim. ruohikolla liukastua noston yhteydessä kun vauhtia liikaa) - nostettava kapula vähän erilainen joka kerralla, yllättävä, esim. pikkukapula, pk-kapula, ohjatun noudon kapula josta toinen laippa irti, kapula on eri asennoissa
- kapulan pyöräytys - kapula josta toinen laippa on irti, provosoi koiraa korjaamaan otetta matkalla ja näin tästä pääsee huomauttamaan
- noudon palautuksessa avustaja tulee seisomaan ohjaajan viereen / eteen / pyytää koiralta kapulaa
- ohjatussa noudossa noudettava kapula levyn tms päällä

Tämmöisiä juttuja olin kirjaillut viikonlopulta ylös.

Eilen meillä oli Katjan ekat treenit uuden Tamskin tokovalkku-ryhmän kanssa (talvikausi alkaa lokakuussa mutta otettiin vähän etupeltoa). Katja oli suunnitellut kehän (vähän vastaavanlainen kuin yllä), joka suoritettiin läpi. Tämän jälkeen korjaussarja ja sitten keskustelua.

Kulo kun on edelleen niin keskeneräinen kuntoutumisensa suhteen, ei tehnyt kuin suoran luoksetulon, kaukot, tunnarin ja zetan. Luoksetulo oli hyvä, kaukoissa etupää vinotti (johtuu osin lihasepätasapainosta joka sillä on, ja jota nyt jumpataan kuntoon) ja s-i-vaihdossa liikutti toista takajalkaansa ihan kunnolla (sillä on nyt tauon vuoksi tekniikka vähän levinnyt). Tunnarissa oli häiriö-ääniä radiosta, koiran ulvomista ja vinkumista. Kulo meni kapuloille hyvällä vauhdilla, asiallinen hajutyöskentely, otti oman mutta pudotti sen suustaan ja palautusvauhti hieman menovauhtia hitaampi, lopun perusasento jäi auki. Korjaussarjassa teki tämän vastaavassa häiriössä moitteetta. Zetassa istu vähän hitaahko, seisomisen mukaanotossa tökkäisi mua kuonolla jalkaan josta huomautin, makuu suora ja nopea ja nätti mukaanlähtö. Seuruu siisti (ihan takuulla vaikuttaa se, että ei saa tökkiä kuonolla mukaanlähdöissä, niin seuraaminenkin on vähän siistiytynyt).

Puhuttiin treenaamisesta, että kokonaisuuksia tulee treenata eikä vain tehdä kivoja tekniikkatreenejä tai pikkuosasia, koska kokonaisuuksien toimiminen ratkaisee loppupeleissä. Kokonaisuustreeneihin mukaan erilaisia häiriöitä ja källejä, jotta saadaan koira pysymään auki ohjaajalle ja häiriöherkkyyttä alas ja suoritusvarmuutta lisää. Lisäksi pitää löytää balanssi: myös motivaatiota ja tekniikkaa tulee tehdä.

Mun pitäisi tehdä mentaaliharjoittelua kehässä toimimiseen ja omaa keskittymistä paremmaksi, vähän liikaa tulee mentyä itsekin takki auki ja liian kevyin mielin. Mulle siis toivottavasti tulevissa treeneissä on ohjaajahäiriöitä; esim. joku tulee höpöttämään mulle kesken suorituksen ja pidettävä oma pokka ja keskittyminen kasassa.

Kulon kanssa ei juuri mitään tokojuttuja olla tehty, mutta eteenmenon korjauksia  (ja tuota nenällä tökkimättömyyttä) ollaan jonkin verran harjoiteltu Monican koulutuksen herättämin ajatuksin. Kulo etenee siis sivuttain etutassut laudalla. Alkuun mulla oli toisessa kädessä rima muistuttamassa takapään käytöstä. Tällä hetkellä vähän ylityöskentelee takaosalla. Oppinut hyvin takajalkojen ristiaskeltamista, mikä näkyy myös seuraamisen sivusiirtymissä. Työstetään mun etäisyyttä Kulosta ja laudasta. Vahvistetaan sanallisia käskyjä (högster/vänster). Kun suoritusvarmuus parempi, siirrytään kentälle ja liitetään ruutu mukaan tähän harjoitukseen. Tässä tämän päiväinen suoritus:

Taon sm-kisat

Taon kanssa oltiin Laukaalla järjestetyissä tokon SM-kisoissa, Tamskin 1-joukkueessa avoimen luokan edustajina.

Meidän mahtavat 1- ja 2-joukkueiden jäsenet!

Kulon sairastelun johdosta treeneihin tuli 3 viikon tauko, ja oman varvasvamman takia treenit jäivät kisaa edellisellä viikollakin hyvin vähiin. Olin ajatellut rakentaa Taon osaamisen vähän eri lailla, mutta oli pakko muutaman kisaa edeltävän päivän aikana aikamoisella tahdilla runtata läpi häiriöt ja paineensieto ja yrittää saada uusien liikkeiden/muutetun perusasentoon tulon suoritusvarmuus paremmaksi. Ehkä ihan hyväkin, koska ensimmäistä kertaa eläessäni uskalsin tosissani haastaa Taon, ja se vastasi haasteeseen hyvin!

Yhtä kaikki treenit jäivät todella minimiin, joten olin erittäin tyytyväinen sijoitukseemme sm-kisoissa! Tao sai 277,33p ja sijoittui sijalle 12. (Alkupäässä oli jaetulla sijalla olevia, eli Tao oli todellisuudessa 14./76, tulokset löytyvät täältä) Taolle kävi hamoja sellaisissa asioissa, mitä ei oltu ehditty treenata riittävästi mutta toisaalta monet sellaiset liikkeet, joita ei oltu liikaa ehditty treenata, onnistuivat.

Luoksepäästävyys testattiin klo 9.30. Tämän jälkeen paikallaolokehät pyörivät melko nopsasti. Yksilökehissä järjestäjät olivat jostain syystä iskeneet puolet yksilöliikkeistä Riitan kehään, ja tämä kehä kesti huomattavasti pidempään kuin avon muut kehät, aiheuttaen avoimen luokan venymisen. Meidän suoritusvuoro koitti joskus iltapäivällä.

Ekassa kehässä tuomarina oli Tiina Laakko
Paikalla istuminen -10.

Tokassa kehässä kehässä tuomarina oli Riitta Räsänen.

Kaukot -10. Tao lysähti huonoon vähän paineistuneen näköiseen asentoon sivulla, mutta pystyi tekemään puhtaat vaihdot ja vieläpä kriteerin mukaisella pompputekniikalla!

Seiso - 9. Jäi hieman vinoon seisomisasentoon, ja tästä vino pa.

Seuruu - 8,5. Mä kävelin täyskäännöksen, kun piti kääntyä oikealle. Tao oli vielä keväällä seuruussa niin kovassa vireessä, että puraisi mua joka käännöksessä. Treeneissä oli pakko kieltää pureminen, mikä johti matalampaan vireeseen. Videolla näkyvä seuruu on kaukana mun ihanteesta.

Luoksetulo - 9.

Kolmannessa kehässä tuomarina oli Marko Puranen

Nouto - 8,5. Tao arpoi että palauttaako kapulan eteen vai kiertäen takakautta sivulle. Olen vaihtanut palautusasennon tyylin, enkä vielä ollut ehtinyt riittävästi treenata uutta tyyliä.

Hyppy -8. Tao arpoi että tuleeko eteen vai kiertääkö takakautta sivulle, jouduin antamaan uuden käskyn.

Liikkeestä istuminen -0. Tao taisi tietää mokailleensa kahdessa edellisessä liikkeessä, ja oli tässä vähän paineistunut ja meni istumisen sijaan maahan. Tämä on ollut treeneissäkin usein esiin tullut ongelma, joka on mennyt eteenpäin mutta en ehtinyt saada suoritusvarmuutta riittävälle tasolle.

Neljännessä kehässä oli tuomarina Tiina Laakko

Ruutu -10. Taon kanssa on treeneissä väännetty ruudun oikeasta paikasta ja asennosta ruudussa. Tämä on vaikuttanut siihen, että sen motivaatio juosta ruutuun on laskenut, koska se liittää ruutu-käskyyn epävarmuuden lopputuloksesta ja mun reaktiosta. Se on ajatellut edelleen näin, vaikka ruudun paikka tuntuu sille selvinneen. Kokeilin tiistaina agilitytreenien yhteydessä Takkujen kentällä, että mitä Tao tekee jos virittelen sen ruutuun, mutta lähetyskäsky onkin "putkeen!". Tao juosta posotti upean ruudun. Siinäpä sitten olikin hullu suunnitelma kokeilla samaa hommaa sm-kisoissa, ja riskin otto kannatti! Tao teki upean ruudun. Tuomarin eka kommentti oli, että taitaa olla agilitykoira? :-D Jatkossa täytyy treeneissä ajaa ruutu-käskyyn yhtä positiivinen ja vauhdikas tunnelataus.

Kisoista jäi lopputulemaksi hirmuisen hyvä ja tyytyväinen fiilis. Täydellistä ei ollut, mutta suoritus meni silti paremmin kuin toivoinkaan! Tuntuu että olen alkanut löytää oikeat narut, joista vedellä Taon kohdalla. Matkamme jatkukoon kohti voittajaluokkaa :-)

Taon kanssa tokokokeessa!

Muutama viikko sitten harmittelin, kun Kulon kanssa pitää jättää tokoilu tauolle noiden lisääntymistouhujen vuoksi ja jos pentuja syntyy, kesän sm-kisat jäävät väliin.


Niinpä kaivoin Taon naftaliinista! :D Raukka on kyllä todella ollut tokon osalta treenitauolla, muutamia satunnaisia treenejä lukuunottamatta todella vähän tehty mitään tokoon liittyvää.


Koska kaikki tokoilu tuntuu mulla perustuvan tavoitteellisuuteen, asetin tavoitteeksi tokokokeen toukokuussa avoimessa luokassa. Muutama viikko ennen koetta aloitettiin treenit. Avoimeen luokkaan on tullut kivasti uusia liikkeitä, mm. ruutu ja kartion kierto. Ajattelin, että Taon kanssa on nuorena treenattu niin paljon, että kyllähän se muistaa kaiken. Mutta sain nopeasti huomata, että me ei oikein ymmärretty toisiamme ja moni asia oli unohtunut tai vähintään muuttunut niin herkäksi, että pieninkin häiriötreeni sotki Taon ajatukset. Esim. jos oli noutokapula näkyvillä, niin ruutuun lähetettäessä Tao ampaisi iloisesti hakemaan kapulaa. Taon kanssa saatiin aikoinaan merkki hyvälle mallille, ja nyt kiertoa opetettaessa se hyvin sitkeästi pysähtyi kartion taakse. Lisäksi Tao kiersi kartion tooooodella laajalla kaarella. Sivulletulon kanssa en tajua, että miksi yritin saada noin ison koiran siirtymään edestä suoraan sivulle, tämä muutettiin nyt niin että kun Tao tulee eteen, se kiertää takakautta sivulle. Minun kiertäminen on Taon mielestä palkitsevaa ja nostattavaa jo sinänsä. Noutokapulaa palautettaessa ote oli tosi löysä. Seuraamisessa Tao poikitti ja oli ihan liian edessä. Mitähän vielä... Ruutu oli ekoilla toistoilla hyvä, mutta hyvin nopeasti Tao rupesi omatoimisesti menemään maahan (olinkohan kerran käskyttänyt sen maahan ruudussa, muuten palkkasin sen aina seisomisasentoon). Ruudun paikka oli hukassa; Tao jäi liian eteen tai jopa pysähtyi ennen ruutua.


Lisäksi oli mielentilaongelmaa: Tao paineistui liikkuroinnista. Tämä tuli todettua, kun Mari tuli treenaamaan meidän kanssa ja liikkuroi meille avoimen luokan liikkeet. Tao meni surkean näköiseksi, mutta iän mukanaan tuoma miehistyminen (etenkin 4 vuoden ikä tuntuu olevan todella maaginen raja niin Taolle kuin parille sen pentusisarukselle!) oli tuonut lisää toimintakykyä, ja Tao pystyi kuitenkin tekemään vaaditut asiat, vaikka tekikin tahmeasti ja surkealla ilmeellä. Mari nappasi näiden treenien jälkeen Taon kyytiinsä, koska tärppipäiväisen Kulon kanssa niitä ei voinut yhdessä pitää. Edellisviikon Tao puolestaan vietti appivanhemmillani. Treenejä yritettiin sovittaa niihin hetkiin, kun Tao oli luonani.


Viime viikolla alkoi loppukiri. Maanantaina treenit. Illalla Päivi ja Airi fascia-käsittelivät Taon, ja sen piti olla pari päivä tokotauolla. Keskiviikkoiltana Henkka liikkuroi meille illalla kaukoja, ja Tao oli niin paineistunut että ei pystynyt tekemään kaukojen vaihtoja hyvällä tekniikalla (kuitenkin teki vaihdot!). Henkka äänitti liikkurointikäskytystä mun kännykkään, ja löysin sovelluksen, jonka avulla äänen sai toistettua niin että se kaikui kuin hallissa. Laitoin lisäksi äänen tulemaan matkakaiuttimesta. Ja mentiin jatkamaan Taon kanssa kaukotreeniä.


Ja tavoite täyttyi, eli Tao paineistui tästä "feikkiliikkuroinnista" eli nauhoitteesta. Ja mulla oli väsymätön liikkuri, nimittäin kännykkäni :-D Ja niin me aloitettiin treenata. Jos jotain olen Taon kanssa oppinut, niin sen, että itse pitää tietää mitkä ovat kriteerit ja pitää niistä kiinni, vaatia niiden toteutuminen - pysyen itse neutraalina. Koska jos itse hermostuu, koira paineistuu lisää, ja toisaalta jos alkaa helpottaa kriteerejä, lähtee itse mukaan koiran tunnetilaan, mikä vahvistaa koiran paineistumista. Ja toisaalta, kun en oikeasti ole varma että paineistuuko Tao tosissaan vai feikkaako vain? Koska heti kun vapautin sen harjoituksesta, se pomppi mua vasten silmät ilosta loistaen. Voisi kuvitella, että paineistunut koira käyttäytyisi jotenkin toisin? Joka tapauksessa, Tao vaatii kouluttajaltaan enemmän taitoa kuin Kulo, vaikka ei Taokaan todellakaan mitenkään mahdoton tapaus ole.


Niinpä me tehtiin kaukojen vaihtoja kännykän kailottaessa käskyjä taustalla. Tao teki huonon vaiheittaisen istumaannousun surkean näköisenä. Mä totesin että tuo ei kelpaa, pystyt parempaan. Laitoin Taon istumaan ja tästä käskytin maahan. Tao tipahti tasajalkaa alas - naks! - ja palkka. Hyvä istumaannousu - naks! - ja palkka. Huono maahanmeno, koira pois ja toteamus että tuo ei kelpaa. Huono istumaannousu - ei kelpaa. Hyvä maahanmeno - naks! - ja palkka. Hyvä istumaannousu - innokasta vetoleikkimistä! Ja tiedättekö, että Tao tajusi, että se ei voita surkealla ilmeellä mitään! Ja treenin edetessä se rentoutui, ja teki upeat kaukojen istumaannousut ja maahanmenot, silmät säihkyen! Ja treeniin meni varmaan max 20min aikaa.


Luulen että moni bortsujen kanssa pelannut toteaa mielessään, että tuo on niin tyypillistä, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Mutta mä olin niin ylpeä meidän molempien läpimurrosta, me niin opitaan tätä juttua yhdessä <3


Perjantaina sovittiin hallille treenit Sirpan ja Piian kanssa. En ollut kertaakaan treenannut avoimen hyppyä uusilla säännöillä, joten pitihän sitä kokeilla edes kertaalleen. Muuten vahvistin erinäisiä asioita. Lopuksi Piia liikkuroi meille jotain, ja Tao ei yhtään paineistunut! Olin hyvillä mielin, mutta en voinut uskoa että asia olisi voinut mennä Taon ymmärrykseen näin helposti.


Lauantaina mentiin tokokokeeseen. Tao oli aika rauhallinen kehän ulkopuolella. Ryhmäistumista ei oltu treenattu pariin vuoteen, muistin aamulla, mutta Tao istui rivissä ryhdikkäänä kuin patsas. Ja sai täydet pisteet.


Olimme toisena koirakkona, eli ekan koiran suorittaessa rupesin tarkastelemaan Taon mielentilaa. Tao oli vähän vaisun oloinen, joten piti nopeasti saada se rentoutumaan. Nopsaan tehtiin pienet seuruut, jäävät ja kaukojen kertailut. Sitten keskityin mielentilaan. Rupesin naksuttelemaan Taolle pomppimisesta, ja pian pyysin että se pomppisi. Tao lämpesi tästä niin, että pian se haukkui mulle mun edessä pomppien. Leikkiä tein pikaisesti niin, että väistelin kun Tao toi lelua mulle, pian se tässäkin mylvi ja tunki lelua mulle väkisin. Sitten Tao makuulle ja otin sen tästä kehän sisäänmenoon mukaan pienen odottelun jälkeen.


Tao oli kehässä tosi rento! Ja vähän röyhkeäkin, seuruussa se napsaisi mua neljä kertaa jalasta käännösten yhteydessä ja pomppikin vähän. Ja yritti varastaa noutokapulan liikkurilta. Istumisen Tao meni maahan, joten tämä nollille, ja kaukojen ekassa istumaannousussa tarvitsi kaksoiskäskyn. Tuomari Ilkka S tuntui arvostavan Taon seuruuta, koskapa antoi tästä täydet pisteet. Lopussa motkotti, että ihan turhia pistevähennyksiä tuli siitä, että Tao tuli joka toisen eteentulon liian lähelle, etutassut mun kenkien päälle. (Mietin että muuttaisinko sen sivulletulon niin että tulisi suoraan takakautta sivulle, ts saanko koskaan aikaiseksi aloittaa pk-uraa Taon kanssa? Ja jos saan niin kait sen luoksetulon yms saisi helposti muutettua takaisin eteen) Tao alkoi tuomarin mua puhutellessa piehtaroida onnellisena selällään, eli eipä hän kovin paineistunut tai vakavissaan ollut tässäkään vaiheessa.


Alla video Taon eilisistä kisoista. Treenisuunnitelmat kytevät jo mielessä ja tästä on kiva jatkaa, kun meillä on niin hauskaa! Taon kanssa en tavoittele räjähtävää salamannopeaa suoritusta, mielestäni se on tuon kokoisen koiran kanssa (joka itseasiassa etenee melkein yhtä lujaa kuin pienempi koira, mutta pitkä laukka-askel ei ole yhtä näyttävä kuin lyhyt tikkaava) aika utopistinen tavoite, vaan iloista ja rentoa yhdessätekemistä ja oppimista yhdessä! Myös se on auttanut, että en yritä mielessäni tehdä Taosta pientä räjähtävää koiraa, vaan hyväksyn sen sellaisena kuin se on, isona peuranpoikana. Tao on kasvattanut ja kasvattaa ja opettaa mua edelleen, toivottavasti jonain päivänä olen tämän hienon eläimen arvoinen kouluttaja.

tokonäytös ja Kulon astutusreissu

Viime viikolla vietimme Ennin ja Kulon kanssa tiistaista perjantaihin Vantaalla. Itseasiassa Taokin oli Vantaalla, Marin luona :-D Treffailimme Kujetta ahkerasti. Kävimme paimentamassa (Kulo tuntuu syttyneen yhä enemmän lajiin!) ja nuoripari vietti lemmenhetkiä keskenään. Kuje oli tosi kivan oloinen. Kohtelias herrasmies. Tykkäsi lapsista, Enni oli tietenkin mukana kaikessa (hyvähän se on jo heti pienestä pitäen oppia miten nää asiat menee :D) Kuje ei ollut mitenkään erityisen sukupuoliviettinen, mutta mulle se ei ollut ongelma, koska hommat hoidettiin ja harrastuskoiran näkökulmasta tuo, että työt laitetaan tärkeysjärjestyksessä ylimmäksi, on pelkästään hyvä juttu!

Kulo oli aikamoinen naikkonen, se oli hyvin aloitteellinen, myöntyvä ja flirttaileva ja nalkissa ollessaan ihan tavattoman onnellisen näköinen! Silmät puoliummessa hymyili, kuolakin valui suusta ekalla kerralla. Taisi aika väsyttävä kokemus olla, koska illalla Kulo oli aivan väsynyt eikä ruoka maistunut ja yöllä oksensi. Tämän jälkeen en näin voimakasta reaktiota sillä havainnut.

Perjantaina noukimme Taon kyytiin ja voi poikaparka, mielenrauhansa taisi jäädä Vantaalle. Taolle ei olisi mikään ongelma jatkaa sukua siskonsa kanssa, enkä luottaisi Kulonkaan arvioon asiassa. Onneksi olen kotona, joten pystyn pitämään koiria silmällä koko ajan. Yöt Kulo nukkuu nyt erityisoikeudella meidän makuuhuoneessa, johon koirilla (Benson ei ole koira, toim. huom.) ei ole mitään asiaa yleensä.

Lauantaina ja sunnuntaina meillä oli tokonäytös Pirkkahallilla. Vähän jännitti, että sotkevatko tärppipäivät ja hormonit Kulon ja esitykseen osallistuvien poikakoirien päätä, mutta mitä suotta! Hienosti selvisivät! Kulo oli niin tohkeissaan. Se ei yhtään arastellut uutta meluisaa paikkaa, yleisöä, vieraita koiria, ei mitään. Alustana oli messumatto, joka oli tosi liukas. Lauantaina Kulo liikkui tosi lyhyttä kökköä laukkaa, mutta sunnuntaina jo vähän rennommin. Olimme suunnitelleet esityksen niin, ettei huonolla pohjalla tehtäisi mitään erityisen vauhtiliikkeitä. Meidän valkku 1:stä olivat kaikki konkarikisaajat maajoukkue/renkaan leirillä tai muuten estyneitä tulemaan, joten mentiin aika nuorella ja kokemattomalla porukalla. Olenkin niiiiin ylpeä meidän upeasta porukasta, että saatiin niin hieno esitys tehtyä! Ja tokoilu ryhmässä on vieläkin hienompaa kuin tokoilu yksin! Olisipa oikeasti ihan mahtavaa, jos tokosta kehitettäisiin joskus tulevaisuudessa myös joukkuelajimuoto! :D

Tässä meidän esitys VIDEOLLA

Vantaan karsinta

Se on sitten tämän vuoden maajoukkuekarsinnat taputeltu! Kaksi karsintaa jäi välistä, mutta Seinäjoella, Tampereella ja Vantaalla käytiin hakemassa kokemusta. Kokemuksen hakemiseen tämä kevät menikin, sen verran tuli etenkin itse sählättyä, mutta virheistä oppii jatkoa ajatellen! :)

Vantaan karsinnat olivat 2-päiväiset. Alunperin olin laskeskellut, että Kulo on tuolloin jo niin tiineenä että emme pysty osallistumaan, mutta sepä ei ole vielä edes juoksujaan aloittanut vaan pitelee jännityksessä.. Ja kun estettä osallistumiselle ei ollut niin toki ilmoittauduimme mukaan, nyt kuitenkin vain sunnuntain kisaan.

Kisa oli aikamoinen tuomarikokemus, mutta eipä siitä sen enempää... ;) Kukin paikallaollut tietänee mitä tarkoitan. Pääasia kuitenkin oli, että karsinnan kärkisijoilla olivat juuri ne koirakot jotka siellä kuuluivatkin olla, eli (lähes) täydellisistä suorituksista oli mahdollista saada hyviä pisteitä. Siinäpä on meillekin tavoitetta! :)

Sitten meidän suoritukseen:

Paikalla istuminen - 9.5 / 9.5
Oma moka - Kulo oli jo perusasennossa vähän vinossa ja istumisasento siis vino

Paikalla makaaminen & luoksetulo - 9.5 / 9
Vinosta istumisesta ei voi päätyä kuin hassuun makuuasentoon vähän mutkalle. Jännitin että pystyykö Kulo makaamaan liikkumatta /lonkkalevolle menemättä, mutta onneksi paikallaoloaika on lyhyt nykyään

Kehä 1, tuomari Ralf B:  video näkyy tämän linkin takaa

Kiertonoutohyppy - 8
"Aika laaja kaarros, aavistuksen siirtelee kapulaa suussa"

Seuraaminen - 6
Kulo tuntui tässä tosi levottomalta ja hitaassa aukesi eikä peruutuskaan mikään mallisuoritus ollut. Ja askelsiirtymissä hakee kyllä liikaa kontaktia mun jalkaan. Yllätyin silti että näin huonot pisteet tuli
"Välillä kuono osuu ohjaajaan, peruuttaessa välillä aavistuksen vino, vino pa peruutuksen jälkeen, hitaassa vinoutta, askelissa koira osuu ohjaajaan jatkuvasti"

Zeta - 8,5
"Maahanmeno hieman vino, seuraaminen voisi olla parempi"

Ohjattu nouto - 8
"Siirtelee kapulaa suussa"

Kehä 2, tuomari Timo P: video näkyy tämän linkin takaa

Kauko-ohjaus - 7,5
Olin pisteet nähtyäni että mitä h--ttiä - Kulo teki ihan riittävän ripeästi puhtaat asennot takatassut tiukasti paikoillaan pysyen, ja vieläpä oikeat asennot kun oikein pinnistelin että tällä kertaa osasin pysyä elektronisessa näyttötaulussa mukana. Muutkin tulivat jälkeenpäin kysymään että mitä siellä oikein oli tapahtunut. Arvostelulapussa luki vain että "liikkuu". Ei muuten liikkunut. Uskaltauduin kysymään tuomarilta että mitä siinä oikeasti tapahtui. Kuulemma etupää oli liikkunut sivusuunnassa. Valitettavasti tämä liike ei tullut alusta alkaen videolle, mutta videosta voi nähdä, että ei Kulo kaukojen puolivälissä kovin vinossa ole... Se maasta istumaan noustessa meni jonkun sentin oikealle vinoon mutta seuraavalla vaihdolla suoristi itsensä. Tämä oli pahempi virhe kuin esim. se, että koiran takajalat liikkuivat, koskapa näin että tästä sai kasiakin. Joka tapauksessa, mulla on ollut tarkoituksena opettaa Kulolle parempi m-i -vaihtotekniikka ja tämä kokemus vain lisäsi motivaatiota treenata asia kuntoon.

Tunnistusnouto - 9
"Rytminmuutos juoksunopeudessa"

Ruutu - 6
Tässä mulla menee kohta hermo itseeni. Miten onnistunkin aina sössimään tämän liikkeen. Olen Kulon kanssa Jennin luennon inspiroimana keksinyt uuden tavan treenata tätä eteenmenoa, mutta valitettavasti emme ehtineet harjoitella kuin reilun viikon, enkä ehtinyt kokeilla että miten eteenmenon suuntaus toimii eri tilanteissa. Kulolla on toisinaan ollut taipumusta lähteä vähän vinoon vasemmalle. Muistin jopa, että tässä täytyy perusasentoon tullessa olla tarkkana että koira on suorassa sivullani. Sitten suunnittelin että suuntaan Kulon vähän oikealle, että jos se lähteekin hieman vasemmalle vinoon niin päästyy paremmin ympyrän sisään. No tässä olisi voinut olla liioittelematta. Suuntasin sitten ihan liikaa oikealle, ja Kulo lähti vielä tismalleen siihen mihin suuntasin sen - ja päätyi oikealta yli. Eikä korjauksetkaan menneet ihan putkeen, vaan vaati kaksi yritystä ennenkuin Kulo oli ympyrässä. Tämä korjausrumba näkyi kyllä vähän ruutuunmenovauhdissa.
"Lisäohjauskäskyt"

Luoksetulo - 7,5
"Pysähtymiset meni pitkäks"

Kokonaispistetulos oli 248 eli 2-tulokseen ylsimme, vaikka emme mitään liikettä tällä kertaa nollanneetkaan. Olin aluksi että me ollaan ihan paskoja luusereita, mutta lohdutti kun pääsi purkamaan tuntojaan maailman parhaiden treenikaverien kanssa, ja kun näin että vain noin puolet osallistujista sai tämänpäiväisellä tuomarilinjalla 1-tuloksen, niin osasin olla itselle vähän armollisempi.

Karsintojen lyhyt yhteenveto on, että jos kaikki menee nappiin niin meillä on mahdollista olla kympin sakissa tämän hetkisellä osaamistasolla (vaikkei kertaakaan oltu ;))

Meidän heikoimmat osaamisalueet ovat:
- eteenmeno
- nykiminen esim. merkillä
- suun käyminen noutoliikkeissä(!!!)
- etenkin hitaassa vauhdissa aukeaminen seuraamisessa ja ylipäätään palkattomuustreenin puute ja sen näkyminen seuraamisessa
- kuonolla jalkaan tökkiminen
- perusasentojen suoruus ei ole riittävän varmaa
- kiertohyppynoudossa pitäisi saada tiukempi kartion kaarros
- stopit ovat hitaat

Ylipäätään tekemistä pitäisi saada vielä tarkemmaksi, puhtaammaksi, siistimmäksi, vauhdikkaammaksi(?), terävämmäksi

Tampereen karsinta

Kulon kanssa käytiin hakemassa taas kokemusta maajoukkuekarsinnoista. :)

Pohjustus oli vähän huono, aluksi useamman päivän totaalitreenitauko, sitten edellisenä päivänä 8h Christan opissa (muistiinpanot tästä mielenkiintoisesta koulutuksesta tulossa ehkä myöhemmin). Huonosti nukuttu yö = vähän hitaalla käyvä ohjaaja, ja siihen vielä kehävirittelynä paniikkijuoksu metsästä melkein suoraan kehään kun tuomareiden tauon ilmoitettiinkin tauon alkaessa olevan vain 5min mittainen, me oltiin tämän tiedon ilmitullessa siis metsässä ja tauon jälkeen ensimmäinen koirakko. Kehässä oli sellainen olo, että oltiin molemmat jotenkin keskittymättömiä.

Mutta olihan opettavainen päivä näin kisaamisen kannalta, opin paljon kisoihin valmistautumisesta, aikatauluttamisesta ja toiminnasta itse kehässä.

Ja näin se meni (kursiivilla omat pohdinnat, lihavoituna tuomarin kommentit):

Kehä 1, tuomari Riitta R:

Luoksetulo - 9
Hyvä&suora alas perusasennosta, hieman pitkäksi seisominen, alas&sivulle hyvin, kokonaisuus hyvä&ripeä

Seuraaminen - 8,5
Kulo tuntui tässä keskittymättömältä, parissa käännöksessä kontakti tippui, ei tuntunut kovin tarkalta
Melko hyvä pakki, hieman vino pa pakin jälkeen, hieman vino pa, juoksusta hyvä pysähdys, siirtymät melko kivat, jälimmäisessä pientä vitkuttelua, kokonaisuus kiva&iloinen, lopun pa vino

Kiertohässäkkä - 8,5
Tuntui omasta mielestä hyvältä! :D
Hyvä alkuasento, pieni ujous lopun pa:ssa (jää hiukan taakse) & kosketus siirtyessä, hyvä vauhti merkille, laaja kaarre paluussa, istu ok, hyppy ok & pito

Kauko-ohjaus - 6
Mä nukuin tässä, käytössä oli elektroninen näyttö ja hyppäsin yhden asennon yli
Hyvä alas, hyvä istu, nopea alas, hiukan liikkuu taaksepäin, yksi asento jää välistä

Kehä 1 videolla

Kehä 2, tuomari Tiina H

Ruutu - 0
Kulo lähti taas hieman vasemmalle vinoon, olisi pitänyt katsoa aloitusasennon rintamasuunta tarkemmin, lisäksi typeränä jätin korjaamatta eteenmenon ympyrän sisään mutta iski motivaatiopula. Toisaalta en ole opettanut Kulolle korjauksia, ja tuntui tylsältä ajatukselta laittaa se kisatilanteessa tilanteeseen jossa rupean säätämään sen paikkaa, eli mieluummin treenataan asiaa ensin ennenkuin aletaan toteuttaa sitä kisoissa. Eteenmenon vauhti oli tosi hyvä, mutta stoppi tosi hidas, onneksi Christan koulutuksesta sain ajatuksia sen työstämiseen. Harmittaa silti, koska yhdellä korjauksella oltais voitu saada kasi ja kahdella seiska. Tyhmiä pistemenetyksiä. Ruutuunmenon vauhti loppuun asti :)
Pysähtyy ympyrän ulkopuolelle

Ohjattu - 8
Merkin vauhti :) Nytkähti ihan pienesti kun oli merkillä ja mä avasin suuni miettiessäni että minkä suuntakäskyn antaisinkaan. Mutta ei nyt nykinyt liikkurin käskytyksestä, Christan koulutuksessa tehty treeni auttoi jo heti!
Irrotukseen tuplakäsky

Zeta - 8
Tyhmiä omia virheitä taasen. Ei olla taas pitkään aikaan treenattu sitä, että zetassa kävelen ohi ja Kulo ei saa ennakoida mukaanlähtöjä. Ja annoin seuraa-käskyt liian aikaisin, pitäisi antaa ne vasta kun melkein olen kävellyt Kulon ohi, niin mukaanlähdöt olisivat siistimmät.
Istumisessa ja maahanmenossa ennakoi seuraamiseen lähdön.

Tunnari - 9
Aika pitkään haisteli ja haistelu oli vähän rumanlaista.
Kapulan siirto nenällä

Kehä 2 videolla

Paikallaolot molemmat kymppejä, kisakirjaan tosin merkattu paikkamakuu 9,5:ksi. Yhteispisteet 233,5 ja 2-tulos.

Alkuun harmitti ihan rutkasti mutta sain kohtuunopsaan käännettyä tän niin että virheet oli pääsääntöisesti sellaisia jotka saan omalla toiminnallani kehässä korjattua ja mielessä on jo monta treeniaihetta Kulon toiminnan parantamiseen. Videolla katsottuna Kulo näyttää niin ihanan onnelliselta ja vauhdikkaalta, videot nähtyäni viimeistään tuli tosi hyvä mieli näistäkin kisoista! :)

Seinäjoen karsinta

Ajeltiin tänään Hanna-Marin ja Tosin kanssa Seinäjoelle, siellä oli meidän tokovalkusta myös Maiju&Ihme, Anu&Luu ja Kati&Taito.

Tuomareina olivat Pipa P ja Tiina L. Ensin kaikki tekivät paikallaolot, sen jälkeen tilaa vaativat liikkeet olivat kehässä 1 ja pienemmät kehässä 2.

Me saimme Kulon kanssa ilmoittautumisen yhteydessä suoritetussa arvonnasta lähtönumeron 26, eli ihan loppupäästä.

Näin meillä meni, kursiivilla tuomarin kommentit:

- Paikallaistuminen - 10

- Paikalla makaaminen - 0 (annoin 3 maahanmenokäskyä; Kulo teki epätyypillisen virheen tuijottamalla liikkuria eikä kuunnellut mua, ja minä sanoin kolme käskyä ennenkuin olin ehtinyt edes ajatella että mitä teen :D)

- Luoksetulo - 8,5. Hieman parempi seiso + maahan

- Ruutu - 8,5. Voisi reagoida hieman nopeammin ympyrän stopin. Kaartaa ruutuun. (Lähti juoksemaan ohi ruudun, korjasi linjan) Hieman nopeampi reagointi ruudussa.

- Ohjattu - 8,5. Puree hieman kapulaa. "Nykii" merkillä.

- Seuraaminen - 9. Hieman vino peruutus. 2 askelta oikealle tiiviimpi. Käännös oik. istuminen hieman nopeampi. Poikittaa hitaassa hieman.

- Kiertonouto - 10. :) 

- Zeta - 9. Vähän pyöristi 1 käännöstä. Aavistuksen vino istuminen, seuruu paikoin tiivistä

- Kaukot - 10

- Tunnari - 6. Tiputti oman, hätäinen pito.

Kokonaispisteet 265,5 ja sijoitus 12./28. Täältä löytyy kaikkien osallistujien pisteet

Ja tässä suoritukset videolla, kehä 1 ja kehä 2

Oli tosi kivaa Kulon kanssa kehässä! On se ihana <3

Hyvä 3-tulos!

Käytiin Kulon kanssa lauantaina oman seuran tokokokeessa, tarkoituksena nähdä kuinka kokonaisuudet ja eri osa-alueet toimivat koetilanteessa ja nähdä mitä pitää vielä treenata. Sekä saada kisarutiinia ja ennenkaikkea pitää hauskaa kehässä!

Ja ilokseni voin kertoa, että nämä kaikki tavoitteet toteutuivat 100-prosenttisesti: nähtiin että mitä pitää treenata :D ja tehtiin alusta loppuun asti hyvällä fiiliksellä, saatiin varmasti kummatkin tästä taas yksi kiva kokemus lisää.

Kokeen tuomari oli Ralf B. Ralf on tuomaroinut meitä viime keväänä maajoukkuekarsinnoissa ja kesällä SM-kisoissa. Ainoa muistikuva oli, että piti meidän luoksetulosta koskapa on siitä molemmilla kerroilla antanut kympin. Tämän kokeen perusteella sanoisin että tarkka mutta oikeudenmukainen tuomari. Arvostelulinja oli varmasti sama kuin mitä olisi jos tuomaroisi arvokisoissa. Liikkurina oli Piia K. Osallistujia luokassamme oli neljä.

Ensimmäinen kehä alkoi paikallaoloilla. Ei niistä sen enempää, Kulo teki molemmat kympin arvoisesti. Totteli heti ja rivakasti käskyjä. Maahan meni aavistuksen verran mutkalle, jännitin että meneekö lonkkalevolle mutta ei sentäs, muisti ettei saa tehdä.

Yksilöliikkeet aloitettiin ekassa kehässä ruudulla, eli jännin heti alta pois. Olen muuttanut eteenmenon virittelyä niin että kun seurautan aloituspaikkaan, kerron Kulolle että tehdään eteenmeno, mutta en virittele focusoimaan eteenpäin (koska en osaa hallita Kulon focusointia) vaan Kulo pitää katsekontaktin koko ajan (ainakin ihannesuorituksessani) kun siirrymme liikkeen alkuun. Kulo lähti hyvällä vauhdilla ihan inasen viistoon vasemmalle ja siinä kun jännitin että jääkö varmasti merkittömän merkin kehän sisäpuolelle, olin vähän myöhässä stoppikäskyineni ja vielä kun Kulo ei reagoinut tähän niin säpäkästi kun olisi voinut (näitä ei olla taas treenattu hetkeen, poispäin stoppeja!), niin koira ajautui juuri ja juuri kehäviivan ulkopuolelle. Tuntui että samassa halliin laskeutui suuri hiljaisuus kuin kaikki olisivat odottaneet että korjaan Kulon kehään. No, todennäköisesti tilanteeseen ei liittynyt suurta dramatiikkaa ;) ja minäkin pysyin vaiti, mietin että menkööt nollille, en ala nyt sohlaamaan vaan ensi kerralla muistanpa pysäyttää aikaisemmin. Tehtiin liike loppuun. Kulo oli vähän levoton, nykivä ja vilkuili ympärilleen. Nollahan tuosta seurasi arvosanaksi.

Tokana oli zeta, järjestys S-I-M. Kaikki asennot oikein ja aika suoriakin, seuruu aika nättiä. Arvosana 9.

Sitten oli ohjatun vuoro. Ilokseni totesin, että treenit kantaa tulosta ja Kulo piti muhun aloituspaikassa katsekontaktin koko sen ajan, kun liikkuri vei kapulat. Siitä lähetys merkille, Kulo juoksi tosi hyvällä asenteella merkin taakse ja vähän kiersi ylikin ennenkuin pysäytin. Merkillä Kulo nytkähti, kun liikkuri huusi käsky. Siitä loppu nätisti. Arvosanaksi 8, juurikin tuon nytkähdyksen takia ja Ralfin mielestä Kulo ennakoi merkille pysähdyksen (tosin kysyin kokeen jälkeen eikä ollut ihan varma että oliko se juuri tuo asia mikä oli myös ollut).

Sitten oli tunnari. Kulo työnsi yhtä kapulaa suljetulla kuonolla, oman löydettyään nappasi sen ja lähti heti palauttamaan. Matkalla teki oikein maailman näyttävimmän ja reteimmän kapulaotteen korjauksen. Vauhti mennen tullen hyvä. Lopun pa kuulemma vino (kysyin ohjatun ja tunnarin arvosanojen perusteita kokeen jälkeen Ralfilta ja tuomariharjoittelija Vesalta). Arvosana 8,5. Opin että jokaisesta sentistä, jonka koira kuonollaan väärää kapulaa liikuttaa, lähtee puoli pistettä.

Kehän päättivät kaukot. Muuten hyvä, mutta seisomisesta istumaan siirtäessä en pitänyt kun näin että aavistuksen nosti oikeaa takatassua ja etupää siirtyi melkein 30 astetta vinoon taas kaukovaihtojen myötä. Muuten oikein nätit kaukot. Arvosana 9.
--
Luoksetulossa oli hyvä vauhti joka osuudessa ja Kulo juoksi ihan suoraan, mutta stopit olisivat saaneet olla huomattavasti nopeammat. Arvosana kiltti 9.

Kiertohässäkässä tosi upea vauhti kiertoon, mutta kierron jälkeen vähän levähti. Aika nätti stoppi. Piti tietenkin noutaa meille vaikeampi puoli. Kulo lähti noutamaan väärää. Pysäytin ja korjasin noutamaan oikean, mutta hyppy unohtui tehdä välissä. Liike nollille.

Seuruu tuntui tosi kivalle! Videolta kun katsoo, niin loppua kohden vähän turhan tiivistä mutta muuten tykkäsin! :) Ja peruutuksen käännöksessä meinasi istua. Arvosana 9.

Kokonaispisteet 215,5 ja sillä kolmas sija ;)

Nyt viikko aikaa treenata akuuteimpia asioita ennen Seinäjoen karsintoja. Huippufiilis silti itsellä, Kulon kanssa oli NIIN mahtavan kivaa kehässä! Ei haitannut vaikka tuomari ja tuomariopiskelija pohtivat pitkään suorituksen arvostelua (joka liikkeen väli useampi minuutti), Kulolla ei ollut merkkiäkään siitä että olisi into lopahtanut tekemiseen. Ja mäkin oon mielestäni vähän saanut karsittua omia manoovereitani ja tulimme liikkeiden alkuihin hallitummin eikä puljattu aloitusasennon kanssa niinkuin ollaan aikaisemmin tehty. Hyvä me! :)

TÄSSÄ SUORITUS VIDEOLLA

Kesäkuulumiset

Blogi on elellyt vähän hiljaiseloa, mutta onneksi me ei ;)

Vala, Kulo, Karma ja Tao

SM:ien jälkeen meni useampi viikko ettei koirien kanssa kuin lenkkeilty. Kulon takajalka vaivasi sitkeästi. Lepo auttoi, mutta ei tarvinnut kuin olla yksi lenkki jossa se pääsi tekemään muutaman laukkapyrähdyksen niin jalka oli jo illalla jäykkä. Tämä tilanne oli siis heinäkuun puolivälissä. Soitin fyssari Elinalle, hän oli tietenkin lomalla, mutta kuunteli ja esitti vahvan epäilyksen että Kulolla on tuossa kipeytyneessä jalassa arpikudosta, johon pitäisi saada laserhoitosarja ihan kunnon tykillä. Noita tehokkaampia laitteita on alkanut tulla mukavasti Tampereen eri eläinlääkäriasemille, joten pikaisen hintavertailun jälkeen varasin kolmen kerran hoitosarjan. Yksi käsittely kesti muutaman minuutin per jalka. Ekalla kerralla laseroitiin vain kipeä jalka, mutta kun seuraavana päivänä ihaillen tunnustelin kuinka pehmeältä se tuntui, ja kuinka rasittunut ja lihaskireä oli parempi jalka, niin jatkossa pyysin että molemmat takajalat laseroitaisiin. Tästä oli huomattava apu myös tähän parempaan jalkaan. Kolmen hoitokerran jälkeen jalka oli jo parempi, mutta ei vielä ihan priima, joten otin vielä toiset kolme hoitokertaa. Hoitoväli piteni tässä kohtaa reiluun viikkoon. Viidennen kerran jälkeen tilanne alkoi olla jo tosi hyvä, mutta käytettiin tietenkin myös kuudes jo maksettu hoito. Ja avot! - Kulon ontuminen jäi historiaan! Uskallan sanoa näin, koska siitä kun se viimeksi ontui, tulee kohta jo pari kuukautta, ja se on saanut liikkua ihan normaalisti eikä siltikään ole yhtään kipeytynyt. Ja evl:n liikkeitä on treenattu ja niissähän tulee spurtteja ja kiertoja yms paljon ja koira on silti kestänyt ne hyvin! :)

Kulon kanssa käytiin Riitan järkkäämässä (kiitos Riitta!!!) Joanna Heweltin toko-koulutuksessa, olin ekan päivän kuunteluoppilaana ja tokana päivänä Kulon kanssa. Vitsit kun tykkäsin näistä päivistä! Tuli jotain ihan uusia ajatuksia ja paljon, paljon sitä tuikitärkeää koiran suhteeseen ja motivaatioon liittyvää asiaa. Saatiin rutkasti työkaluja koulutuspakkiin niin Kulon, kuin yleisemminkin koirien kouluttamisen osalta. Joanna haastaa koiriansa kivalla tavalla yrittämään vielä enemmän, pysymään kuulolla...

Kuva Mari Lustig

Mä uskaltauduin Joannan koulutuksen jälkeen huomauttamaan Kulolle siitä, kun se pyöräyttää noutokapulaa kerran suussaan palauttaessaan sitä. Aina samassa kohtaa. Tajusin mistä se on sen oppinutkin, mutta siitä myöhemmin. Palaute oli se, että kun Kulo pyöräytti kapulaa, huokaisin oi-voi, käänsin selkäni ja lähdin kävelemään pois. Ei tarvittu kuin pari kertaa niin tämä jäi pois! Ja kun tämmöinen turha kapulan pyöräytysvaihe jäi pois, niin se mielestäni toi lisää vauhtia palautukseen kun Kulo juoksi suoraviivaisemmin sivulle. Ai mistä se pyöräytys tuli? No siitä, että mä olen tosi usein juuri tuossa kohtaa huutanut jes ja Kulo on saanut juosta vauhtipalkalle, näin se oppi kielellään työntämään kapulan edemmäs suussaan jotta saisi helposti sylkäistyä sen suustaan ulos sännätäkseen sitten palkalle. Ja joo, täytyi kouluttajan tulla Puolasta asti sanomaan se, mitä treenikaverit ovat sanoneet jo koko talven ;) Kiitos silti kärsivällisyydestänne! :)

Stoppiin saatiin treeni-idea, jonka Joanna on itse kehittänyt. Siinä koira opetetaan koskemaan maassa olevaan hihnaan käskystä. Tämän jälkeen koiraa joko a) juoksutetaan hihnan yli (naksautus heti kun etutassut osuvat hihnan jälkeiseen maahan ja vauhtipalkka), b) pysäytetään riittävän ajoissa että koira ehtii pysähtyä ennen hihnaa (palkka koiran luo) tai c) pysäytetään niin lähellä hihnaa, että koiran täytyy pysähtyä todella tehokkaasti jos aikoo ehtiä ennen hihnaa pysähtymään. Todennäköisesti ei ehdi, jolloin koiraa pyydetään koskemaan hihnaan (se palaa siis vähän matkaa kohti tulosuuntaa) ja tästä kehut mutta ei lelupalkkaa ja takaisin lähtöpaikkaan, jonka jälkeen stoppikäsky ajoissa tai läpijuoksutus, jos koira näyttää yhtään ennakoivan stoppia. Tämä on toiminut aika kivasti meillä, pitäisi vaan ehtiä enemmän tekemään ja haasteita luo se että Kulo ennakoi kovin helposti. Tätä harjoitusta kannattaa tehdä vaan hyvällä pohjalla, esim pehmeällä hiekalla.

Kuva Mari Lustig

Tunnari oli jossain kohtaa jo lähes täydellinen (koira juoksi täysillä kapuloille, haisteli siististi, palautti reippaalla laukalla pitäen kapulaa vakaalla otteella), mutta pitihän mun tietysti mennä pilaamaan se teettämällä liian haastava harjoitus. Kulo oli selviytynyt leikiten siitä, että laitoin oman kapulan hajustamattomien kapuloiden rivistä kauemmas rivin taakse nurmikkoon piiloon, ja saanut tästä lisää itseluottamusta ja draivia. Mä älypää tein niin, että heitin noutokapulan tunnaririvistön yli ja pyysin Kuloa hakemaan oman. Kulo jumitti kapulaan joka olisi ollut paljon mieluisampi hakea, ja meni epävarmaksi ja tästä on seurannut vauhdinmenetystä ja liikaa varmistelua kapuloilla. Taas opin koirastani jotain uutta, ja voisin välillä haastaa sitä vähän pehmeämmin, asteittain vaikeuttaen. Nyt ollaan jo parempaan suuntaan onneksi menossa. :)

Kulo kävi elokuun alussa paimentamassa. Sillä on kyllä mieletön edistymiskyky miettien meidän paimennustahtia. ;) Viime vuoden toukokuussa se söi lampaanpaskaa ja kyttäsi muita koiria. Loppuvuodesta se jo vähän kiinnostui ajoittain lampaistakin mutta epävarmuuttaan yritti pureksia niitä. Nyt elokuussa se lähti heti vaanien lähestymään niitä, kuitenkin järki päässä niin että pystyin päästämään sen ekaa kertaa irti. Se alkoi jo hakea tasapainopistettä! Vielä se on niin tokokoira, että se tasapainotteli sen suhteen että pitäisikö katsoa mua vai lampaita. Lokakuussa olisi tarkoitus mennä katsomaan vielä kerran lampaita tänä vuonna, ehkä sitten tulee paimennuskiintiö tältä vuodelta täyteen :D

Kuva Tanja Vahtera

Olen aloittanut Kulon kanssa myös agilitytreenit. Ollaan tehty ohjaustekniikoita 1-2 esteellä. Alkuun Kulolle oli tosi vaikeaa tajuta, että se ei olekaan koko ajan mun vasemmalla puolella, mutta jo tokalla treenikerralla se alkoi ymmärtää lajin molemminpuolisuuden. Ja sille on alkanut kehittyä kiva estefocus. Se on ketterä ja suhtautuu agilityyn intohimoisesti, haasteena on väliin semmoiset tylsät siivekkeet jotka vähän on välillä matkan varrella, mutta ne kyllä kaatuu eikä sitten enää oo edessä.

Kulo myös veti ässän hihasta ja sillä oli juoksut heinäkuun lopussa. Mulla olisi kova kiusaus teettää sillä pennut seuraavasta tai todennäköisesti sitä seuraavasta juoksusta, kun vaan keksisin sille sopivan uroksen ja muutenkin henkisesti valmistautuisin pentuprojektin haasteisiin. Saas nähdä koituuko tästä mun jahkaamisesta yhtikäs mitään.

Kulon kanssa saatiin iloisia uutisia; meidät valittiin Tamskin tokovalkkuun jossa on todella kova taso; on entisiä ja nykyisiä maajoukkuelaisia ja varamaajoukkuelaisia ja tokon valmennusrenkaassa olevia ja muuten vaan tosi päteviä tyyppejä. Suurelta osalta samoja heppuja joiden kanssa olen saanut treenata nyt jo vuoden ja oppinut niin paljon tästä mielenkiintoisesta ja koukuttavasta lajista nimeltä toko! :)

Sitten suureen sydämelliseen Taoon. Taon kanssa voitettiin lotossa ja päästiin Anu R:n aksaryhmään huippuseuraan Sirpan, Miinun, Heidin ja Anun kanssa. Viikoittainen treenaaminen on vienyt meidän yhteistyötä eteenpäin niin, että on alkanut tuntua että me tehdään tätä hommaa yhdessä ja me voidaan tehdä kokonaisia ratoja ilman katastrofia.

Ollaan käyty jokusissa kisoissa. Meidän epäonnena on ollut rimat, aina on yksi tippunut. Heinäkuun kisoissa sain kanssakisaajalta vinkin kaarteessa pitää ohjaava olkapää takana. Tämä on ollut meille tosi tehokas neuvo, koska tosiaan tämä on auttanut siihen että rimoja ei ole tippunut ollenkaan samaan malliin. Käytiin myös piirinmestiksissä joukkuekisoissa. Tao kävi niin kuumana, että mä vähän panikoin. Tein lähtöön turhan ihmisnuolen enkä väistänyt alta riittävän ajoissa pois niin että Tao tiputti riman, ja ryysäsin kohti keppejä niin että Tao ajautui ekasta välistä ohi.

Viimeisimmät kisamme olivat nyt maanantaina. Eka rata meni sujuvasti ja tuntui helpolta, tuloksena nollavoitto. Etenemä 4,84m/s. Tokalla radalla unohdin päätökseni, että en käskytä Taoa kontakteille (kiipeä-käskyllä se vain loikkaa ylösmenokontaktin yli) ja että vapautan sen tietyllä käskyllä. Taolle tuli virhe puomin ylösmenokontaktilta ja puomin jälkeen se ampaisi putken väärään päähän (vaikka mä seisoin putken suun edessä), koska olin antanut kontaktivapautuskäskyn sijaan putkeen-käskyn ja vielä liian aikaisin niin, että Tao ehti lukita putken väärän pään. Tästä tuloksena siis hylky. Ensi viikonloppuna on kaksi starttia sekä lauantaina että sunnuntaina, toivottavasti viimein pääsisimme 2-luokkaan! :)

Laitan videot radoista, niitä odotellessa, jos halua on, meidän menoa voi katsoa täältä:
Laita ajaksi 14.9.2015 ja klo 18:50:30 (A-rata) ja 20:19:00 (B-rata)

Taosta on tullut kotioloissa vähän häiritsevän innokas syli- ja seurakoira. Söpö sellainen :D

Kuva Heidi Salminen, tottistreenit Taon kanssa

Benson porskuttaa entiseen malliin, varastaa Ennin leluja, pitää Ennin puolia ulvoen lujaa jos Enni itkee. Selkä on nyt loppusyksystä ollut enemmän jumissa ja toivon että ei kehitä enempää luusilloittumia.

Kuva Mari Lustig

Eka maajoukkuekarsinta ja äitiyden suruja

Yllytyshulluna laitoin sunnuntaina kyselyä Seinäjoen maajoukkuekarsintojen ilmoittautumisia vastaanottavalle henkilölle vapaista paikoista. Maanantaina tuli vastaus että kokeessa on tilaa, pian oli muodollisuudet hoidettu ja alkoi valmistautuminen kisoihin.

Viikolla tehtiin pientä viimeistelyä, lähinnä merkin vauhtia (kilpajuosten merkin takana olevalle lelulle), stoppia (huonolla menestyksellä), luoksarin lähtöjä eri asennoista (huonohkolle menestyksellä ;)), ja onnistuinpa melkein pilaamaan Kulon jo varmemmaksi muuttuneen tunnarin ihan kisaa edeltävänä päivänä. Kulo unohti hetkeksi koko tunnarin idean (sekoitti haisteluliikkeen noutoliikkeeseen), kun vaihdoin liian lennosta vauhtiliikkeistä huonolla virittelyllä tunnariin. Vireenhallinta menee to do -listalle...

Malla lähti lastenlikaksi, ja lauantaina startattiin auto 6.15 kohti Seinäjokea. Kiitos Malla korvaamattomasta avustasi, ilman sinua olisi jäänyt lähtemättä tähän reissuun!!

Kisat käytiin Hurtta-hallissa, joka oli pienehkö melko lämmin halli. Ei kyllä varmaan ollut +10 astetta kuten kotisivuilla mainittiin. Halliin oli rakennettu kaksi kehää, 1-kehässä tehtiin kaikki tilaa vievät liikkeet ja 2-kehässä metallinouto, tunnari ja kaukot sekä alussa paikallaolot. 1-kehästä siirryttiin suoraan 2-kehään, joka oli jo ehtinyt tyhjetä edellisestä kisaajasta hyvissa ajoin ennen 1-kehän päättymistä. Kehät oli suunniteltu niin, että seuraava liike alkoi melkein siitä kohtaa mihin edellinen päättyi.

Tuomareina oli 1-kehässä Salme M ja 2-kehässä Tiina H.

Vuoronumerot saatiin ilmoittautumisen yhteydessä, meille nostin numeron 22 joka tuntui vallan passelilta.

Aloitettiin paikallaoloilla. Suluissa on kirjallisen arvostelulomakkeen kommentit:

1. Paikalla istuminen - 9
Kulo jäi vähän huonoon asentoon, etutassut kovin suppuun. Olen käsikosketuksella saanut sen hyvään istumisasentoon mutta en nyt uskaltanut harrastaa sitä kun kuulin etteivät katso ko toimintaa hyvällä.
(Tassun siirto)

2. Paikalla makaaminen - 7,5
Kulo oli alussa vähän poissaolevan oloinen, reagoi kyllä nopeasti maahanmenokäskyyn mutta se oli päässyt vähän yllättämään sen, ja Kulo tipahti alas huonoon asentoon, toinen etutassu jäi ranteen kohdalta taitoksiin. Mietin jo piiloon kävellessäni että ei varmasti tule pysymään siinä. Oli korjannut tassun ja mennyt lonkkalevolle, ja voin vaan kuvitella että on sen jälkeen ruoskinut itseään. Nousi sivulle tosi jähmeästi vajaaseen istuma-asentoon, Kulolle epätyypillinen virhe.
(Tassun siirto, lonkka-asento, vajaa pa lopussa)

Kulo tuntui paikallaolojen jälkeen vaisulta ja jännittyneeltä. Puhuin tästä muille ja onneksi mulla on niin mahtavat treenikaverit, jotka sanoivat heti että nyt et ala hyysäämään ja häsläämään sen ympärillä, koska se hämmentyy vain lisää, vaan laitat jäitä hattuun ja yrität olla niinkuin treeneissäkin. Koska olin juuri aikeissa mennä silittämään ja lohduttamaan Kuloa ja vähän leikkimään sen kanssa ja ja ja... :D Niinpä annoin Kulon levätä häkissä (se näyttikin ottavan siellä hyvin rennosti), vaihdoin itse henkisesti niin vapaalle että pian tuntui kuin olisin ollut kisoissa vaan turistina, ja reilu puolisen tuntia ennen meidän suoritusta lähdin Kulon kanssa lenkille ja tein lyhyet virittelyt. Kulo tuntuikin jo paljon vapautuneemmalta ja veti innokkaasti lelua. Onneksi Anu vielä tässä vaiheessa muistutti, että ei varmaan kannata juosta kehään suoraan vetoleikistä vaan vaikka laittaa koiran makaamaan maahan, ottaa siitä sivulle ja siirtyy kehään ;)

Tässä yksilöliikkeet:

3. Seuruu - 9,5
( Hyvä seuruu paikka ja kontakti. Tiiviit käännökset, Erinom juoksu. Teknisesti erinom suoritus. Koiralla erinom tunnetila. Peruutuksessa tulisi olla suorempi)

4. Ruutu - 10
Tässä piti juosta merkille ihan aidan läheltä, jossa seisoi yleisöä. Olen niin ylpeä Kulosta, ettei se ottanut tästä häiriötä vaan meni reippaasti! :)
(Hyvä merkki. Vauhdikas ruutu, hyvä S+M. Erinom luoksetulo ja seuraaminen)

5. Zeta - 9,5
(Kaunis lähtö. Erinom M, erinom S, erinom I. Pieni osuma mukaan otettaessa)

6. Ohjattu - 7
Tässä Kulo ei lähtenyt niin hyvin merkille kuin ruudussa ja näytti siltä että ennakoisi stopin, joten yritin pysäyttää sen ennen kuin se pysähtyisi itse ja ennakoin itse käskytyksen kanssa. Kulo jäi tosi hassuun paikkaan. Menin tästä niin hämilleni, että unohdin että mikä suuntakäsky pitää antaa. Olen opettanut ohjatussa suuntakäskyn koiran näkökulmasta, eli jos lähetän vasemmalle niin sanon oikea. Tässä kohtaa tuli black out ja en saanut sanaa suustani. Heilautin vaan vasenta kättäni ja Kulo meinasikin lähteä sillä, mutta pysähtyi katsomaan mua, ajatteli varmaan että tämä on jotain häiriöharjoittelua. Sain sanaisen arkkuni auki ja käskytin Kulon noutamaan kapulan.
(Erinom merkki. 2 käskyä noutoon, erikaina käsimerkki, ennakoi merkiltä lähtöä)

7. Luoksetulo - 7,5
(Erinom M, valpas. Pysähdys voisi olla nopeampi, samoin maahanmeno)

8. Metallinouto - 9
Liikkuri oli suunnitellut kehän niin, että metallinoudon hyppyeste oli n metrin päässä seinästä. Aamulla yhdellä kisaajalla kapula oli pomppinut seinään kiinni. Koira oli noutanut kapulan moitteetta, mutta tuomari oli tulkinnut tilanteen niin että kapula oli mennyt ulos kehästä, ja antoi kisaajalle tästä liikkeestä nollan. Kuulemma kilpailijan olisi pitänyt pyytää heiton uusimista, mutta säännöthän ihan selvästi kieltävät uusintaheiton EVL:ssa. Kokenut kisaaja ei tätä niellyt vaan ihan oikeutetusti teki asiasta valituksen, ja tästä tehtiin sellainen ratkaisu että sai käydä uusimassa vain tämän liikkeen. Kun oli meidän vuoro, niin eikös se minunkin kapulani sinne seinään kiinni vierinyt, kuulin kun metalli kilahti seinää vasten. Kysyin tuomarilta että pitääkö heitto nyt uusia. Tuomari vastasi että anna mennä vaan. Lähetin Kulon noutamaan, mutta se kiilapää oli jo unohtanut että minne kapula oli lentänyt ja juoksi kauemmas, mutta muisti onneksi nopeasti että missä kapula oli ja palasi hakemaan sen.
(palautusvauhti)

9. Tunnistusnouto - 8
Kulo varmisteli kovasti kapuloilla ja töni niitä nenällään ja palautti huonolla vauhdilla
(parin kapulan siirto)

 10. Kauko-ohjaus - 9
Tässä oli kyllä tooosi hitaat asennonvaihtovälit, laskeskelin jonkun koirakon kohdalla että kyltti kääntyi 5-6 sekunnin välein. Kulo tuntui tässä jähmeältä.
(rintamasuunta kääntyy liikkeen aikana hieman vinoon)

Tässä suorituksemme VIDEOLLA 


Lopputulos oli 277p ja siinä sitten jännättiin muutama tunti, että mahdutaanko 15:n parhaan sakkiin. Lopullinen sijoitus oli 14 ja sillä pitäisi, Kulon valioiduttua, olla paikka SM-kisoihin taattu! :)

Ihan huikean hienosti meni treenikavereilla - Hanna-Mari ja Tosi sekä Anu ja Luu saivat 290p ja 5. ja 6. sija, ja Kati ja Taito saivat 288p ja olivat seitsemänsiä! Maanantain treeneissä herkutellaan taas niin että navat paukkuu! Onnea taitaville, on etuoikeus treenata teidän kanssanne!!! :)

Tänään aamulla kuulin kuinka Ennin lelu helisi. Joku, todennäköisesti Tao, on varmaan kävellyt sen yli, ajattelin. Se helisi pian uudelleen ja mietin ärsyyntyneenä että mitä siellä Ennin lelujen päällä pitää hiihdellä, ei siihen leikkinurkkaukseen ole koirilla mitään asiaa. Jonkun ajan päästä kuului matalaa murinaa ja vaimeaa haukahtelua, hyvin Bensonin tyylistä mutta tunnistin yllättyneenä että Bensonin ääni se ei ollut. Oli pakko mennä katsomaan. Tao kömpi nolon näköisenä sohvalta nukkumasta, joten se se ei ollut. Kuloa ei näkynyt normaalilla paikallaan. Etsiskelin sitä hetken, ja se löytyikin pian eteisestä, siitä oli tullut tuore äiti:

Ikävänä ihmisenä huostaanotin tämän Kulon ja Ihmeen sateenkaariperheen (postimyynti) vauvan. Kulo käveli perässäni olohuoneeseen ja nappasi lattialta toisen lelun ja meni hautomaan sitä eteiseen. Sekin takavarikoitiin hyvin tunteettomasti. Kulo-ressukka on niin kiltti, ettei se enää ottanut leluja, mutta on kuljeskellut levottomana ja vinkunut vähäsen ja katsoi hyvin tuimana, kun Enni vingutti hänen lapsosiaan. Vähän lapsellinen tämä äitikoira kuitenkin oli, ei tarvinnut kuin vähän hetsata niin meni jo vetoleikkiä omalla lapsellaan. :-D

Oppia saamassa ja osaamista näyttämässä

Melkoisen tokotäyteinen viikonloppu takana. :)

Lauantaina oltiin Kana-Areenalla Oilin opissa Tamskin tokovalmennusryhmän kanssa.

Katsottiin Oilin kanssa Kulon luoksetuloa ja keskusteltiin luoksetulon opettamisesta, tässä jotain ajatuksia:
- saatava koira ajattelemaan, että stoppien teko on tosi kiva juttu
- kriteereistä kiinni pitäminen niin stoppien kuin luoksetulovauhdin suhteen. Jos treenaa stoppeja pehmeässä hiekassa, hyvän stopin tunnistaa siitä että hiekka pöllähtää. Jos koira alkaa selvästi hidastaa ja ennakoida stoppia ja juoksee huonolla vauhdilla, sille pitäisi huomauttaa asiasta, tämä ei kelpaa, ja palkata hyvät vauhdit. Mutta siinäpä onkin haastetta, että osaa määrittää kriteerit, arvioida niiden toteutus ja vielä reagoida oikea-aikaisesti ja oikein! Tästä mietittiin, että kun tulee toistojen kautta kokemusta, omakin silmä kehittyy.
- pääsääntöisesti luoksetulo täytyy vain työstää kuntoon ihan kokonaisena liikkeenä. Koiralle opetetaan mitä siltä odotetaan. Ohessa voi tehdä vaihtelevia harjoituksia (esim. koira jätetään luoksetulon alkuun, lähdetään juoksemaan lelu kädessä, kutsutaan koiraa, käsketään sen pysähtyä. Käskyn aikana joko jatketaan itse juoksemista koiraan katsoen tai käännytään samanaikaisesti ympäri) ja toki palasiakin pitää treenata

Tokassa setissä katsottiin merkkiä
- Kulo juoksi merkille ihan hyvällä vauhdilla (voisi olla räjähtävämpikin nopeus) kun tehtiin pelkkää merkkiä, mutta ohjatussa juoksi matalana könkköä laukkaa ja jäi vähän vajaaksi, merkin viereen
- ohjeeksi tehdä merkistä todella kiva asia koiran mielestä, eli paljon sellaista treeniä jossa liikkuri vie kapulat, lähetetään merkille ja siitä superpalkka. Jos menee huonossa vauhdilla, huomautus ja uusi yritys. Kapuloiden heitto merkin taakse ja sitten merkille lähetys, voi olla myös leluja yms. Kulo on kyllä näihin häiriöihin reagoinut lisäämällä vauhtia.

ja ruutua
- olin matkan varrella, Kulo juoksi ruutuun vilkuillen mua. Nyt taukoa siihen, että palkka tulisi mun suunnasta niin, että Kulo saisi palata mun tykö palkalle. Joko tuon palkan Kulolle tai palkka on ruudun takana. Ja voisi tehdä niitä että kosketusalusta ruudussa ja joko pysähtyy sille ja vapautetaan ruudun takana olevalle palkalle, tai saa juosta ruudun läpi palkalle.

- Jotenkin näin se Oili taisi asiasta sanoa. Mulle iski tokassa setissä ihan hirmuinen ahneus tehdä yhtä sun toista, sillä lopputuloksella että olin ihan pihalla että mistä me oltiin Oilin kanssa puhuttu. Ja mä kun olin päättänyt että nyt kun näitä koulutuksia on, niin käydään korkeintaan pari ongelmaa per kerta niin muistankin jotain. Näin hyvin se päätös piti...

Moni meidän ryhmästä teki osaavien, kokeneiden koiriensa kanssa liikkeiden sekoittamista ja kuuntelutreeniä. Esim. ohjaaja heitti metallikapulan hypyn yli, kääntyi ympäri ja lähetti tunnistusnoutokapuloille. Tai heitti metallikapulan hypyn yli mutta lähettikin hypyn sivulla olevalle merkille. Tai luoksetuloa niin, että koira otettiin tunnistusnoutorivin läpi tai kesken juoksun sille huudettiin "oma" ja sen piti vaihtaa tunnarimoodiin. Tai niin että ohjaaja istui maassa ja lähetti koiraa hypylle, merkille tai ruutuun antamatta eleapua, eli koiran piti kuunnella mitä ohjaaja sanoi. Ruutu oli ohjaajan takana.

-----------------------------------------------------------------

Sunnuntaina kurvattiin Sääksjärvelle tokokokeeseen. Tuomarina Mauri P, liikkurina Sari S.

Mä olin aamulla aikas kauhusta kankeana. Hartiat korvissa ja niin poispäin. Annoin jännityksen hyökyä, en edes yrittänyt pidätellä sitä. Ajattelin että jos en taistele sitä tunnetta vastaan vaan annan sen tulla, niin ehkä se sillein laimenee. No, ei laimennut ;)

Ekasta kehästä ei valitettavasti ole videota, koska muistin vasta kehässä etten ollut antanut kameraa kenellekään.

Eka kehä:
1. Tunnistusnouto 9
--- meni hyvällä vauhdilla kapuloille, oman löydettyään lähti heti tuomaan sitä mulle (jes, treeni on auttanut!), toi vähän löysällä laukalla, lopun perusasento hieman vino (en oo nyt puuttunut näihin treeneissä kun olen tehnyt vain tuota mielentilaa, mutta pitää ruveta laittamaan tämä nyt kuntoon)
2. Zeta 9,5
--- seuraaminen nättiä, istuminen vähän vino
3. Metallinouto 7
---- meidän muka niin varma liike, maksanut tähän mennessä eniten pisteitä... Kulo meni ihan hyvällä vauhdilla, otti kapulan nätisti, tuli HYPYN kautta :D , mutta päätti ettei irrota kapulasta eli jouduin antamaan tuplairrotuskäskyn
4. Ohjattu 10
--- juoksi kyllä vähän huonolla vauhdilla merkille eikä mennyt ihan merkin taakse, tästä hyvällä kaarella hakemaan oikean puoleinen kapula, suora palautus ja nyt nätti irrotus. Tuomari naureskeli että on se kumma kun puisen irrottaa hyvin mutta metallista ei halua luopua... :D

Toka kehä ja videot:
5. Ruutu 10
--- kohtuullisella vauhdilla merkille, vähän flänkäten ruutuun, ennakoi stopin, sen jälkeen nättiä työtä. Kiltti kymppi.
6. Luoksetulo 9
--- Tähän mä oon niin tyytyväinen! Eihän tämä vielä ole valmis, mutta on mennyt huomattavasti eteenpäin ihan vajaassa parissa kuukaudessa, vaikka on ollut Kulon lihasjumien takia treenitaukoa ja vaikka ulkona ei nyt liukkailla keleillä oo pystynyt treenaamaan riittävästi. Seisomasta maahanmeno-välillä Kulo bongasi ruudun ja hetken ja panikoin että juokseeko sille, mutta onneksi muutti mieltänsä ja muisti että mitä liikettä ollaan tekemässä. Jotenkin nuo hetket tuntuu kisatilanteessa ihan hurjan pitkiltä, videolla ei näytä niin pahalta
7. Seuraaminen 8
--- Nyt on muutamana kertana käynyt niin, että kisoissa moititaan vinoista perusasennoista. Sitten kun olen niitä treeneissä tehnyt, niin kouluttajat tai treenikaverit ovat sanoneet että tekee suorat perusasennot. Kävelenköhän mä jotenkin oudosti kisoissa? Todennäköisesti. Kulo oli hitaassa käynnissä jotenkin herpaantunut, kontakti tippuili ja se peitsasi. Onneksi meillä on fyssariaika pian.
8. Kaukot 10
--- Käytössä oli ekaa kertaa sähköinen taulu liikejärjestyksen näyttämiseen, tykkäsin. Kulo teki niinkuin tekee treeneissäkin. Hauskaa että yleisö alkoi taputtaa ennenkuin tuomari oli sanonut edes mitään, tuli jotenkin ihan sellainen suuren maailman tunne kun oli tuo näyttökin ollut käytössä :D

9. Istuminen 10
10. Paikkamakuu 10

Pisteitä 296,5, kunniapalkinto ja sijoitus 1./10. Ja kait se valiokello alkoi tästä tikittää.... :)

-------------------------------------------------------------

Kisojen jälkeen ajelin Ylöjärvelle Heidi P:n koulutukseen, joka oli nuorten koirien tokorinkiläisille järkätty. Takki oli aika tyhjä, varmaan angiinasta kärsivällä koutsillammekin, mutta saatiinpa taas hyvin vinkkejä!

- seuruussa jos on käännös ja liike seis, niin ei oteta käännöksen jälkeen yhtään askelta. Itse asiassa, kun oli oikealle käännös ja liike seis, Kulo teki paljon paremman perusasennon kuin jos olin ottanut yhden askelen käännöksen jälkeen
- merkille menoon vauhtia niin, että lähetin Kulon kiertoon ja siitä merkille. Juoksi vauhdilla ihan merkin taakse, tästä lensi lelu. Tätä voisi jatkaa niin, että lähetän Kulon taakseni kiertoon, käännyn kokeenomaisesti kohti merkkiä ja Kulo vasemmalta puoleltani merkille, liike ei kohdallani hidastu. Kolmas vaihe olisi se, että kierron jälkeen otan perusasentoon sivulleni ja tästä heti lähetys merkille. Virittelynä liikkeeseen voisi käyttää sitä, että ottaa ennen merkille lähetystä koiran takakautta kiertäen sivulle perusasentoon.
- sivulletulosta Heidi sanoi että ei paha, mikä tokomaailmassa varmaan tarkoittaa jotain ihan hyvää :D Tästä voisin opettaa vielä vauhdikkaamman (vrt MM-kultaa v -14 voittanut koira). Treenattiin tätä niin, että heitin yhden namin vasemmalle etuviistoon, toisen namin oikealle etuviistoon, kolmannen namin taas vasemmalle, ja tästä hoputin koiran sivulle, namikäsi oli valmiina. Saatiin hyviä toistoja.
- Luoksarista stoppien treenaamista kierron kautta niin, että hoputan Kuloa juoksemaan lujaa kohti, tästä voimakkaat vartaloavut ja palkka lentää samalla, tavoitteena saada vain kunnon reaktio ja stoppi. Heidi oli sitä mieltä, että voisi antaa vartaloavun ja käskyn samaan aikaan, koska koira kuitenkin tottelee vartaloapua, näin vartaloavun voisi saada häivytettyä paremmin pois.
- Tein häiriötreeniä, ruutua niin että ruudun takana seisoi ihmisjoukko. Kulo hidasti selvästi ja jäi ruudussa ruudun etuosaan. Tehtiin kolme toistoa, kolmannella uskalsi jo juosta normaalisti. Heidi muistutti, että täytyy pitää kriteeristä ihan yhtä lailla kiinni, vaikka laitetaan haastetta. Tämä olikin ehkä päivän suurin oivallus, usein mä nimittäin haasteharjoituksissa sallin Kulolle virheitä, mutta tavallaanhan tällöin tilanne on koiralle entistäkin epäselvempi eli pitäisi pystyä tässäkin olemaan itse tilanteen tasalla ja pitää samat kriteerit kuin muutenkin.
- Ohjattua kokeiltiin samoin, tässä Kulo ei häiriintynyt vaikka kokeiltiin sellaistakin, että ihmiset liikehtivät ja taputtivat noudettavan kapulan takana. Hyvä Kulo!

Phuuh, tuntuu että teksti on tänään aika kaoottista eikä tästä varmaan selviä ihan kaikki pointit siten kuin olen tarkoittanut, mutta pääasia että ne on nyt ylhäällä! :D

EVL korkattu!

Käytiin tänään kokeilemassa Isojen Koirien luokassa kisaamista, kerta oli sekä Kulolle että mulle ensimmäinen.

Tuomarina oli Riitta R ja liikkurina Hanna-Mari. Oltiin Ylöjärvellä.

Aloitettiin zetalla. Tankkasin liikejärjestystä (IMS), ja ihme kyllä muistinkin sen ;) Asennot oli vähän hitaat ja vinot, arvosana 8.

Seuraavaksi oli luoksari. Kulo jäi vähän vinoon, lähti kivalla vauhdilla, stoppi valui, maahanmeno vino, perusasentoon tullessa tökkäisi ihan kunnolla mua jalkaan. Ehti stopin yhteydessä vilkaista viereisen kaapin päällä sijaitsevaa isoa pehmolelua (en edes kysy, että mitä se teki siellä ;)) Arvosana 7,5

Sitten oli ohjatun vuoro. Ollaan tiiviisti treenattu oikean puolen kaarta, koska siinä on pyörähtänyt tiukasti päätyen keskikapulalle. Se on alkanut pelittää ihan hyvin treeneissä. Saatiin vasen puoli arvonnassa. Merkillemeno huono. Arvosana 9.

Ensimmäisen kehän päätti kauko-ohjaus. Mä mokasin käskemällä Kulon maahan samaan aikaan, kuin liikkuri sanoi "käsky". Olisi voinut odottaa edes sen sekunnin pidempään, siitä lähti piste. Seisomasta maahanmennessä liikkuu ihan inasen taaksepäin, ei varsinaisesti liikuta tassuja kylläkään. Arvosana 9.

Tokan kehän aloitti seuraaminen. Siinä melkein kaikki perusasennot oli vinoja, tuli vinoon taakse. Muuten tasaista ja piti kontaktin hyvin, eikä ainakaan muistaakseni painanut. Arvosana 8.

Ruudussa virittelin merkille, mutta Kulo bongasi ruudun ihan itte ja oli menossa sille. Annoin ylimääräisen käskyn jolla sain korjattu merkille. Vähän kyllä ennakoi merkin ja ruudun.. Kiltti arvosana 9.

Jo huokaisin vähän helpotuksesta, metallinouto olisi meidän varma liike. No mitä vielä, se meni nollille. :( Heitin pitkähkön heiton, kapula pomppi vähän vinoon, mutta ei mitenkään pahasti, treeneissä on mennyt usein samalla lailla. Tänään Kulo päätti kuitenkin kiertää esteen palatessa. Arvosana 0.

Tokan kehän päätti tunnistusnouto. Kulo meni hyvällä vauhdilla, otti oman suuhun mutta pudotti sen ja varmisti vielä muut kapulat, palasi omalle ja toi sen vähän huonolla vauhdilla. Ote kapulasta hyvä.

Paikkamakuu ja istuminen  kympit. Erityisesti paikkamakuusta jäi hyvä fiilis, Kulo teki napakan maahanmenon ja sivullenousun ja makasi ryhdikkäänä, ei mennyt lonkkalevolle. Hyvä että edes joku treeni kantoi koetilanteeseen asti ;)

Kulo oli vähän kohteliaana kehässä, ei ihan parhaassa vireessä. Näkyi vauhdin puutteena ja näin ollen flänkkäämisenä mm. merkille menossa. Kummallekin tuli haparointia ja vähän epätyypillisiä virheitä. Treenilistalle tuli lisää asioita. Me tarvitaan kummatkin varmuutta ja vauhtia pitäisi saada. Mutta eiköhän sitä vauhtia tule, kun emäntä alkaa palkata vähän järkevämmällä ajatuksella eikä palkkaa ennakoinnista, ja kun saadaan lisää kokemusta tekemiseen ja kisaamiseen. ;)

Loppuviimeksi jäi hyvä maku. Saatiin 252,5 pistettä ja jäätiin 3,5 pisteen päähän 1-tuloksesta. Tästä jäi nälkä, ei muuta kuin uutta matoa koukkuun! :D

Palkaksi hienosta työstä sai reippaan annoksen herkkua <3