maanantai 16. maaliskuuta 2015

TK4! :)

Osallistuimme Kulon kanssa lauantaina Lempäälän tokon maajoukkuekarsintoihin.

Tuomareina olivat Riitta Räsänen ja Ralf Björklund. Koirakoita oli 34.

Vuoronumerot arvottiin taas ilmoittautuessa, meille arpaonni soi numeron 31. Paikallaolot olivat lopuksi, joten Kulo sai odotella autossa muutaman tunnin ennen toimiin pääsemistä. Mulla oli kaverin 5-kuinen pentu viikon hoidossa, harjoittelimme pennun kanssa hallissa käyttäymistä ja lenkitin koiria välillä. Ja jännitin treenikavereiden puolesta, meitä oli meidän valkkuryhmästä viisi kisaamassa! Ja paljon tuttuja muutenkin.

Nyt kun vähän reilun kuukauden aikana tämä oli jo neljäs koe, ei paljon jännittänyt mennä kehään. Tietenkin se, että miltä koira tuntuu, on aina jännittävää kun yhteistä kisakokemusta ei vielä paljon ole. Ja se mietitytti, että kuinka Kulon tekemisen halu kestää sen, että Riitan kehässä liikkeidenvälit näyttivät aikaisemmilla koirakoilla olevan ajoittain tosi pitkät, kun Riitta kertoi kirjurilleen kommentteja ja mietti pisteitä.

Heti kehään mennessä tuntui tosi hyvältä. Kulo tuli iloisen ja luottavaisen näköisenä vieressäni ja tuli tunne, että ollaan ystävän kanssa yhdessä ja pisteistä viis, mutta meillä on kivaa.

Alla arvostelu, suluissa tuomarin kommentit

Kehä 1 / Riitta:

1. Tunnari - 7
Haisteli rumasti. Palautti laukalla, mutta mälväsi kapulaa.
(Tarkkana. Tuo oman hyvin. Puree kapulaa.)

2. Zeta - 9
(Istu ok. Alas, suora, nopea. Seiso ok. Seuraaminen hieman aaltoilevaa)

3. Ohjattu nouto - 9
Olin tosi tyytyväinen merkkiin! Nosti kapulan nätisti, mutta vielä kaipaisin lisää vauhtia liikkeeseen
(Hyvä vauhd. merkki. Nätti nosto. Hyvä vauhti mennen tullen. Lopun pa vino)

4. Kauko-ohjaus - 7
Kulolla oli oma, musta eriävä mielikuva siitä, mikä on eka asento. Eli kun käskin istumaan, niin hän nousee hyvin ylpeänä ja ryhdikkäänä seisomaan. Olin hetken että mitä ihmettä, mutta sain korjattua oikeaan asentoon vaihtoajan kuluessa ja saatiin seuraava asento oikein. Tekniikka levisi tässä korjauksessa eli peruutti istumaan, mutta lopun vaihdot meni hyvin eikä nyt mennyt kuin ihan aavistuksen verran vinoon loppuvaihtojen yhteydessä.
("peruuttaa" hieman. Ylim. asentokäsky)

Liikkeidenvälissä yritin vähän nostattaa Kuloa, mutta se on nyt valejuoksujen jälkeen ollut entistäkin kärkkäämpi haukkumaan mulle ja se räksytti ja hypähti vasten. Ihme ettei tullut keltaista korttia. Tämän jälkeen ei paljon uskaltanut nostattaa.

Kehästä 1 päästiin pienen välitilan kautta siirtymään heti kehään 2.

5. Luoksetulo - 10
Nyt oli kyllä kiltti tuomari... Varmaan ihan tasapainoinen kokonaisuus, tuli aika tasaisella vauhdilla kaikki osuudet. Stopit olisivat voineet olla paljon paremmat.

6. Seuraaminen - 9,5
Alussa Kulo oli ekan pätkän ja käännöksen oikealle tekemässä jotain ihan toista liikettä, mutta sitten onneksi kaaviossa oli pysähdys ja paikallaan käännökset oikealle ja vasemmalle, ja se skarppasi tämän jälkeen. Etukäteen jännitti että kuinka koira jaksaa melkein 3min kestäneen seuraamisen, mutta siinä oli niin lukuisia käännöksiä ja temponvaihdoksia että ehkä se oli koiran mielestä ihan mielenkiintoinen.
(Aavist vino pa askelsiirtymissä)

7. Ruutu - 8,5
Jotenkin vähän kuutamolla. Merkille lähetettäessä vilkaisi mua mennessä, ruutuun meni ihan ok mutta ennakoi taas. Ruudussa nuuski kovasti, ongelma joka putkahti nyt esille.
(Saisi mennä nop. merkille, hidast. vähän ennen ruutua, nuuski ruudussa)

8. Metalli - 10

------------------------------
Paikallaolot tehtiin niin, että makuu kehässä 1, siitä siirtyminen kehään 2 jossa istuminen.

9. Paikkamakuu - 10
10. Paikkaistu - 10

Yhteispisteet 285,5 jolla karsintojen 9. sija ja saatiin se kolmas ykkönen eli Kulosta tuli mun eka tokovalio (ilman tuota valiontitteliä, kun en ole sen kanssa vielä näytelmissä käynyt)

Matka valioksi on ollut antoisa ja kiva ja aika helppo. Innokkaan koiran kanssa, jolla on ominaisuudet kohdillaan, on ollut helppoa treenata vaan osaamista, ei ominaisuuksia. Kulo yrittää aina parhaansa ja se on oppinut matkan varrella tosi tarkaksi. Nyt jatkossa keskitytään vähän toisenlaisiin juttuihin, siitä kohta, mutta ensiksi...

On kiitosten aika!

Kiitos Tanjalle mahtavasta koirasta! Mun timantti... :)
Kiitos Pirjolle isäkoiran geenien antamisesta tähän koiraan :D
Superkiitos Marille, että uskoit koirasi mun huomaani. Kiitän sua melkein joka päivä mielessäni siitä, että sun ansiostasi mulla on näin upea koira.
Kiitos P-H nuorten koirien tokoringille - kaikki koulutukset joissa ollaan ravattu, ovat antaneet niin paljon, ja erityisesti istuttaneet mun päähäni ajatuksen siitä että mekin voitaisiin tokoilla tosi tavoitteellisesti arvokisat silmissä
Kiitos Tamsk, matka on alkanut jo tavoitteellisten tokoryhmissä treenaamisesta ja nyt tokovalkku1:een pääsy on ollut kirsikkana kakun päällä, on onnea treenata niin mielettömän osaavassa seurassa ja vielä kun apua ja neuvoa jaetaan niin mielellään
Erityiskiitos rakkaalle Henkalleni ja anopilleni Mallalle, te olette mahdollistaneet loputtomalla ymmärryksellänne ja Ennistä huolehtimisellanne sen, että aina kun mahdollista, olen voinut pakata tokokamat kassiin ja lähteä Kulon kanssa treenaamaan. Ihanaa, että ymmärrätte että loputon into lähteä treenaamaan ei ole sulaa hulluutta vaan mulle vaan niin tärkeä juttu. Ihanaa että ette pidä ihan pölhönä vaan elätte mukana näissä vaiheissa, etenkin Henkan kanssa on analysoitu monet treenit ja tiedät tokosta ja koirankouluttamisesta enemmän kuin keskivertosuomalaismies tai edes moni joka tokoa on alkanut harrastaa :D

Nyt meillä ei ole kisoja pariin kuukauteen näköpiirissä. Ihana tunne. Nyt voi vapautuneesti treenata sellaisia osa-alueita, jotka ovat jääneet kokonaisuuksien kasassa pitämisen varjoon.

Eilen oltiin Kivimäen Riitan tokokoulutuksessa, mikä tuli juuri sopivaan väliin. Riitalta sain taas niin paljon uutta pohdittavaa, onpa mahtavaa kun kouluttaja panostaa niin paljon koulutettaviin :)

Kulosta löytyy aika helposti sitä pippuria, ja nyt unohdetaan kiltin tytön rooli ja keskitytään vauhtiin ja asenteeseen.

Ajatuksia:
- noudossa vahvistetaan koiran halua ja kiirettä tulla ohjaajan luo perusasentoon.
--- palkkaus enimmäkseen sitten kun koira on tullut perusasentoon. Ei matkan varrella, koska sillä tavoin palkkaamalla saa koiran palautuksessa kuuntelemaan että koska tulee vapautussana sen sijaan, että sillä olisi ajatuksena juosta mahdollisimman nopeasti perusasentoon kapula suussa
--- asennetreeniä läheltä.
----- koiralle kapula suuhun, tönimällä poispäin rinnasta nostatetaan sitä, sitten sivulletulokäsky ja palkka kun koira sivulla
----- vauhdikasta vetoleikkiä kapulan lähellä. Kesken leikin noutokäsky ja palkka kun koira sivulla
- ruutu
---- ruudussa lelu, jolle juostaan kilpaa. Menin itse puoliväliin matkan varrelle ja ekalla kerralla sain napattua lelun juuri Kulon nenän edestä. Lällättelin ja mua alkoi ihan oikeasti naurattaa, kun Kuloa vitutti ihan suunnattomasti se että olin ehtinyt napata lelun ennen sitä :D Seuraavalla kerralla se tuli tuulispäänä täysiä loppuun asti ja sai lelun ennen mua
---- koiran ollessa merkillä, hämykäskyjä: rotta, rulla, RUUTUUN! (Kulo nykii merkillä)
- sivulletuloon asennetta
---- sivulletuloja ja seuraamista tarjoamisen kautta. Eli ei käsketä  koiraa vaan se saa itse tehdä päätöksen tulla sivulle, tästä palkka. Tätä voi hyödyntää siirtymissä ja liikkeiden aluissa; koiran on itse tarjottava perusasentoon /seuraamisen tulemista, jotta se saa tehdä liikkeen

Ylipäätään rakastan ajatusta siitä, että koira aivopestään niin että kaikki käskyt ovatkin itse asiassa sille lupa tehdä asioita. Eli sille rakennetaan niin suuri motivaatio tekemiseen että ohjaaja toppuuttelee sitä. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee se, että kuinka rakentaa tämä mieletön motivaatio niin että tekeminen pysyy silti teknisesti (ainakin riittävän) tarkkana ja ettei kuvioihin tule ennakointi tai äänen käyttö. Siitäkin puhuttiin Riitan kanssa, että itselle tätä koiran osaamista tehdään, ja mikä on kenellekin tärkeää. Mulle on tärkeää koiran tekemisen ilo, vaikka sitten tekniikka ei olisi ihan niin täydellisen tarkkaa. Mutta luulen, että Kulon kanssa saan molemmat. :)

Paljon olisi vielä muitakin juttuja Riitan antoisasta koulutuspäivästä, mutta pakko lopettaa.

Välitavoite, TK4, siis nyt saavutettu, mutta yhteinen matkamme Kulon kanssa on vasta aluillaan! :)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Eka maajoukkuekarsinta ja äitiyden suruja

Yllytyshulluna laitoin sunnuntaina kyselyä Seinäjoen maajoukkuekarsintojen ilmoittautumisia vastaanottavalle henkilölle vapaista paikoista. Maanantaina tuli vastaus että kokeessa on tilaa, pian oli muodollisuudet hoidettu ja alkoi valmistautuminen kisoihin.

Viikolla tehtiin pientä viimeistelyä, lähinnä merkin vauhtia (kilpajuosten merkin takana olevalle lelulle), stoppia (huonolla menestyksellä), luoksarin lähtöjä eri asennoista (huonohkolle menestyksellä ;)), ja onnistuinpa melkein pilaamaan Kulon jo varmemmaksi muuttuneen tunnarin ihan kisaa edeltävänä päivänä. Kulo unohti hetkeksi koko tunnarin idean (sekoitti haisteluliikkeen noutoliikkeeseen), kun vaihdoin liian lennosta vauhtiliikkeistä huonolla virittelyllä tunnariin. Vireenhallinta menee to do -listalle...

Malla lähti lastenlikaksi, ja lauantaina startattiin auto 6.15 kohti Seinäjokea. Kiitos Malla korvaamattomasta avustasi, ilman sinua olisi jäänyt lähtemättä tähän reissuun!!

Kisat käytiin Hurtta-hallissa, joka oli pienehkö melko lämmin halli. Ei kyllä varmaan ollut +10 astetta kuten kotisivuilla mainittiin. Halliin oli rakennettu kaksi kehää, 1-kehässä tehtiin kaikki tilaa vievät liikkeet ja 2-kehässä metallinouto, tunnari ja kaukot sekä alussa paikallaolot. 1-kehästä siirryttiin suoraan 2-kehään, joka oli jo ehtinyt tyhjetä edellisestä kisaajasta hyvissa ajoin ennen 1-kehän päättymistä. Kehät oli suunniteltu niin, että seuraava liike alkoi melkein siitä kohtaa mihin edellinen päättyi.

Tuomareina oli 1-kehässä Salme M ja 2-kehässä Tiina H.

Vuoronumerot saatiin ilmoittautumisen yhteydessä, meille nostin numeron 22 joka tuntui vallan passelilta.

Aloitettiin paikallaoloilla. Suluissa on kirjallisen arvostelulomakkeen kommentit:

1. Paikalla istuminen - 9
Kulo jäi vähän huonoon asentoon, etutassut kovin suppuun. Olen käsikosketuksella saanut sen hyvään istumisasentoon mutta en nyt uskaltanut harrastaa sitä kun kuulin etteivät katso ko toimintaa hyvällä.
(Tassun siirto)

2. Paikalla makaaminen - 7,5
Kulo oli alussa vähän poissaolevan oloinen, reagoi kyllä nopeasti maahanmenokäskyyn mutta se oli päässyt vähän yllättämään sen, ja Kulo tipahti alas huonoon asentoon, toinen etutassu jäi ranteen kohdalta taitoksiin. Mietin jo piiloon kävellessäni että ei varmasti tule pysymään siinä. Oli korjannut tassun ja mennyt lonkkalevolle, ja voin vaan kuvitella että on sen jälkeen ruoskinut itseään. Nousi sivulle tosi jähmeästi vajaaseen istuma-asentoon, Kulolle epätyypillinen virhe.
(Tassun siirto, lonkka-asento, vajaa pa lopussa)

Kulo tuntui paikallaolojen jälkeen vaisulta ja jännittyneeltä. Puhuin tästä muille ja onneksi mulla on niin mahtavat treenikaverit, jotka sanoivat heti että nyt et ala hyysäämään ja häsläämään sen ympärillä, koska se hämmentyy vain lisää, vaan laitat jäitä hattuun ja yrität olla niinkuin treeneissäkin. Koska olin juuri aikeissa mennä silittämään ja lohduttamaan Kuloa ja vähän leikkimään sen kanssa ja ja ja... :D Niinpä annoin Kulon levätä häkissä (se näyttikin ottavan siellä hyvin rennosti), vaihdoin itse henkisesti niin vapaalle että pian tuntui kuin olisin ollut kisoissa vaan turistina, ja reilu puolisen tuntia ennen meidän suoritusta lähdin Kulon kanssa lenkille ja tein lyhyet virittelyt. Kulo tuntuikin jo paljon vapautuneemmalta ja veti innokkaasti lelua. Onneksi Anu vielä tässä vaiheessa muistutti, että ei varmaan kannata juosta kehään suoraan vetoleikistä vaan vaikka laittaa koiran makaamaan maahan, ottaa siitä sivulle ja siirtyy kehään ;)

Tässä yksilöliikkeet:

3. Seuruu - 9,5
( Hyvä seuruu paikka ja kontakti. Tiiviit käännökset, Erinom juoksu. Teknisesti erinom suoritus. Koiralla erinom tunnetila. Peruutuksessa tulisi olla suorempi)

4. Ruutu - 10
Tässä piti juosta merkille ihan aidan läheltä, jossa seisoi yleisöä. Olen niin ylpeä Kulosta, ettei se ottanut tästä häiriötä vaan meni reippaasti! :)
(Hyvä merkki. Vauhdikas ruutu, hyvä S+M. Erinom luoksetulo ja seuraaminen)

5. Zeta - 9,5
(Kaunis lähtö. Erinom M, erinom S, erinom I. Pieni osuma mukaan otettaessa)

6. Ohjattu - 7
Tässä Kulo ei lähtenyt niin hyvin merkille kuin ruudussa ja näytti siltä että ennakoisi stopin, joten yritin pysäyttää sen ennen kuin se pysähtyisi itse ja ennakoin itse käskytyksen kanssa. Kulo jäi tosi hassuun paikkaan. Menin tästä niin hämilleni, että unohdin että mikä suuntakäsky pitää antaa. Olen opettanut ohjatussa suuntakäskyn koiran näkökulmasta, eli jos lähetän vasemmalle niin sanon oikea. Tässä kohtaa tuli black out ja en saanut sanaa suustani. Heilautin vaan vasenta kättäni ja Kulo meinasikin lähteä sillä, mutta pysähtyi katsomaan mua, ajatteli varmaan että tämä on jotain häiriöharjoittelua. Sain sanaisen arkkuni auki ja käskytin Kulon noutamaan kapulan.
(Erinom merkki. 2 käskyä noutoon, erikaina käsimerkki, ennakoi merkiltä lähtöä)

7. Luoksetulo - 7,5
(Erinom M, valpas. Pysähdys voisi olla nopeampi, samoin maahanmeno)

8. Metallinouto - 9
Liikkuri oli suunnitellut kehän niin, että metallinoudon hyppyeste oli n metrin päässä seinästä. Aamulla yhdellä kisaajalla kapula oli pomppinut seinään kiinni. Koira oli noutanut kapulan moitteetta, mutta tuomari oli tulkinnut tilanteen niin että kapula oli mennyt ulos kehästä, ja antoi kisaajalle tästä liikkeestä nollan. Kuulemma kilpailijan olisi pitänyt pyytää heiton uusimista, mutta säännöthän ihan selvästi kieltävät uusintaheiton EVL:ssa. Kokenut kisaaja ei tätä niellyt vaan ihan oikeutetusti teki asiasta valituksen, ja tästä tehtiin sellainen ratkaisu että sai käydä uusimassa vain tämän liikkeen. Kun oli meidän vuoro, niin eikös se minunkin kapulani sinne seinään kiinni vierinyt, kuulin kun metalli kilahti seinää vasten. Kysyin tuomarilta että pitääkö heitto nyt uusia. Tuomari vastasi että anna mennä vaan. Lähetin Kulon noutamaan, mutta se kiilapää oli jo unohtanut että minne kapula oli lentänyt ja juoksi kauemmas, mutta muisti onneksi nopeasti että missä kapula oli ja palasi hakemaan sen.
(palautusvauhti)

9. Tunnistusnouto - 8
Kulo varmisteli kovasti kapuloilla ja töni niitä nenällään ja palautti huonolla vauhdilla
(parin kapulan siirto)

 10. Kauko-ohjaus - 9
Tässä oli kyllä tooosi hitaat asennonvaihtovälit, laskeskelin jonkun koirakon kohdalla että kyltti kääntyi 5-6 sekunnin välein. Kulo tuntui tässä jähmeältä.
(rintamasuunta kääntyy liikkeen aikana hieman vinoon)

Tässä suorituksemme VIDEOLLA 


Lopputulos oli 277p ja siinä sitten jännättiin muutama tunti, että mahdutaanko 15:n parhaan sakkiin. Lopullinen sijoitus oli 14 ja sillä pitäisi, Kulon valioiduttua, olla paikka SM-kisoihin taattu! :)

Ihan huikean hienosti meni treenikavereilla - Hanna-Mari ja Tosi sekä Anu ja Luu saivat 290p ja 5. ja 6. sija, ja Kati ja Taito saivat 288p ja olivat seitsemänsiä! Maanantain treeneissä herkutellaan taas niin että navat paukkuu! Onnea taitaville, on etuoikeus treenata teidän kanssanne!!! :)



Tänään aamulla kuulin kuinka Ennin lelu helisi. Joku, todennäköisesti Tao, on varmaan kävellyt sen yli, ajattelin. Se helisi pian uudelleen ja mietin ärsyyntyneenä että mitä siellä Ennin lelujen päällä pitää hiihdellä, ei siihen leikkinurkkaukseen ole koirilla mitään asiaa. Jonkun ajan päästä kuului matalaa murinaa ja vaimeaa haukahtelua, hyvin Bensonin tyylistä mutta tunnistin yllättyneenä että Bensonin ääni se ei ollut. Oli pakko mennä katsomaan. Tao kömpi nolon näköisenä sohvalta nukkumasta, joten se se ei ollut. Kuloa ei näkynyt normaalilla paikallaan. Etsiskelin sitä hetken, ja se löytyikin pian eteisestä, siitä oli tullut tuore äiti:



Ikävänä ihmisenä huostaanotin tämän Kulon ja Ihmeen sateenkaariperheen (postimyynti) vauvan. Kulo käveli perässäni olohuoneeseen ja nappasi lattialta toisen lelun ja meni hautomaan sitä eteiseen. Sekin takavarikoitiin hyvin tunteettomasti. Kulo-ressukka on niin kiltti, ettei se enää ottanut leluja, mutta on kuljeskellut levottomana ja vinkunut vähäsen ja katsoi hyvin tuimana, kun Enni vingutti hänen lapsosiaan. Vähän lapsellinen tämä äitikoira kuitenkin oli, ei tarvinnut kuin vähän hetsata niin meni jo vetoleikkiä omalla lapsellaan. :-D