keskiviikko 29. helmikuuta 2012

29/2/2012 Piiran luona Halikossa

Sain todella nopealla varoitusajalla peruutusajan Leena Piiralle, ja suuntasimme tänään kauniina kevätaurinkoisena päivänä Halikkoon Bensonin ja Tuulikin kanssa. Bensonin selkä on ollut hieman parempi viime aikoina, mutta sen pohkeet tulevat tosi kipeiksi ja halusin kuulla paljon kehutun Leenan mielipiteen siitä, että mikä tämän voisi aiheuttaa ja mitä sen hyväksi voisi tehdä.

Mua jännitti aika lailla Leenan tapaaminen, mutta hän paljastuikin tosi lämminhenkiseksi ja ihanaksi ihmiseksi. Koskahan mä pääsen yli tästä Bensonin terveysongelmien aiheuttamasta mielipahasta ja huolesta...? Kun Leena pyysi mua kertomaan Bensonin voinnista aina alusta asti, niin eikös jo pian kyyneleet virranneet vuolaina.

Leena kyseli tarkkoja kysymyksiä, pohtikaapas oman koiranne kohdalla esim. näitä:
- nukkuuko koiran yönsä hyvin, vaihtaako usein asentoa?
- millaiset ruokahalut? Onko suolisto-ongelmia? Ruokailun jälkeen vetääkö vatsaa sisään?
- istuuko suorassa molemmilla kankuilla? Kuinka kauan jaksaa istua?
- nostaako pissatessa aina vain toista jalkaa vain vuorotteleeko?
- hakeutuuko lämpimään vai viileään?
- kun ravistelee turkkinsa, ravistaako takapäätäänkin?
- piehtaroiko selkäänsä maahan hieroen?
- pystyykö rauhoittumaan vai onko ylivilkas, levoton?
- pureeko tassujaan?
- miten venyttelee (etupäätä / takapäätä), kuinka usein?

Alkuhaastattelun jälkeen Leena tarkasteli Bensonin liikkeitä. Sen ravi on yllättävän hyvää (mm. takajalat astuu pitkälle alle), mutta takajalkojen liike on hieman kankeaa ja keventää nyt vasenta takajalkaa. Seuraavaksi Leena kopeloi Bensonin läpikotaisin. Niskasta löytyi nikamalukko. Selkäranka oli kauttaaltaan jäykkä ja etuosan lihaksissa kireyttä. Spondyloosikohdassa oli aristavin kohta. Lantio oli vinossa ja selkäranka teki ässän mallisen mutkan. Etuosan kulmaukset huonot ja rintakehä kohtalaisen kapea. Lantio kapeneva, lonkkamaljat matalat ja jotenkin taaksepäin suuntautuneet. Kaula todella pitkä. Aika "mukavaa" kuultavaa... Pieni koira makasi täristen ja vinkuen kyljellään kiltisti, ja nuoli aina kättäni kun se sattui lähelle kuonoa. Säälittävä näky siinä tutkittavana. Leenan työskentely sen sijaan oli aivan mahdottovan kiehtovan näköistä taidetta: keskittyneesti hän tunnusteli koiran läpi pikkutarkalla sormityöskentelyllä, tehden ällistyttävän tarkkoja havaintoja Bensonin lihaksistosta ja luustosta.

(kotiasu kaipaisi uutta ehjää versiota..)
Leenan tehtyä taikojaan hän antoi Bensonille luvan nousta ylös, ja nyt: lonkka oli nyt suorassa, koiran ryhti oiennut ja selkärankakaan ei tehnyt niin pahaa mutkaa. Vielä oli niskan vuoro. Nikamajumin ansiosta Bensonin kaula ei taipunut vasemmalle, mutta hetken käsittelyn jälkeen sekin oli enää muisto. Benson oli tämän, tunnin mittaisen käsittelyn jälkeen aivan puhki. Se vain laahusti meidän väliä kasvoja nuollen ja häntää laiskasti heiluttaen.

Leena piti etuosan kuormittumista ja selkärangan jäykkyyttä suurimpana ongelmana. Nyt hoidon päätavoitteina onkin hoitaa etuosan lihaksistoa, aktivoida takaosan käyttöä ja lisätä selkärangan liikkuvuutta (ettei siihen synny huonon verenkierron seurauksena lisää spondyloosimuutoksia).

Saimme tällaiset kotihoito-ohjeet:
- venyttelyt päivittäin makupalan avulla: kuono kyynärpäähän / kylkikaareen / reiteen / ylös / alas tassujen väliin, 5-10 toistoa per puoli
- dynaamisia lihaskuntoliikkeitä (esim. painonsiirrot ilmatyynyllä), ei staattisia selkärangan jäykkyyden vuoksi (esim. takaosan tönimiset)
- takaosan aktivointia: peruutukset pää matalalla, takajalkojen aktivointi esim. takajalan nostot peruuttaen korokkeelle / pyyherullan yli, piruetit
- takaosan aktivointi vol 2: lenkeillä pitää kävellä / ravata (laukan välttäminen), ylämäkikävelyt
- lenkillä kannustetaan Bensonia kulkemaan myös oikealla sivulla, koska se helposti tarjoaa seuraamista vasemmalla puolella ja menee entistä enemmän jumiin
- vältetään sitä, että Benson killittää ylöspäin niska jäykkänä, samoin makupalat annetaan matalalta
- hihna valjaisiin, pannan käytön välttäminen (mm. koska kaula on niin pitkä)
Tässä näkyy Bensonin tapa köyristää selkää
- ei lelujen heittoa, lumihangessa hyppimistä, liukastelua, leikkiä isompien päintörmäävien koirien kanssa (mm. ettei lantio mene uudelleen vinoon), takajaloilla kävelyä (koiratanssissa)
- hieronnassa pääpaino etuosan käsittelyllä (koska se kuormittuu normaalia enemmän)
- ruvetaan antamaan Arnicaa
- ruokakippo ylös lattialta



Tehtiin tänään illalla rauhallinen kävelylenkki. Benson oli valjaissa juoksuvyössä. Haasteena tässä on se, että kun Bensonilla olisi menohaluja ja se vetää valjaissa, niin se siirtää lähes koko painonsa etujalkojen varaan. Toisaalta jos mennään liian hitaasti, niin se alkaa helposti peitsata. Kyljen venyttelyt oli hauskat: jo parin toiston jälkeen Benson omatoimisesti käänsi päänsä toisella puolelle toisen kyljen venytykseen.

Toivotaan että rakas koira eläisi vielä monta hyvää vuotta.

maanantai 27. helmikuuta 2012

27/2/2012 Fysioterapiaa ja muuta

Löysin tietokoneen MovieMakerin, ja nyt saatte kärsiä siitä:

http://www.youtube.com/watch?v=QT2sB6FPqFs&feature=youtu.be

Bensonin selkä on nyt vaihteeksi ollut parempi (tosin jumissa edelleen), mutta nyt sillä kipeytyy pohkeet.

Kävin tänään kokeilemassa sen kanssa agilitya piiitkästä aikaa, ja olisittepa nähneet kuinka maailman onnellisin pieni villakoira se oli. :) Vaikka intoa ja vauhtia oli vaikka muille jakaa, se kuunteli silti mun ohjausta todella hyvin. Oma liikkuminen oli aika tönkköä, yhtenä syynä eilispäivän jumppainnostus. Olisinpa nuorena harrastanut ratsastamisen sijaan balettia, salibandya tai edes tanhua! ;)

Tokossa treenataan tällä viikolla nopeita maahanmenoja (mun seistessä kädet sivuilla) ja sivulle tulemista (tein 10 kerran testiotannan ja vain kolmella kertaa tuli täsmälleen oikeaan paikkaan istumaan, muuten jäi vinoon/eteen/taakse/seisomaan). Noutokapulassa ollaan edetty siihen vaiheeseen, ettei mun tarvitse käskeä Bensonia hakemaan kapula vaan annan sille luvan hakea se. Käskyä "Pidä" ollaan treenailtu muidenkin esineiden kanssa, esim. tussin, lasten leikkivasaran ja lelujen kanssa. Metallin suussa pitämisestä saatiin viime viikon hauskin treenikokemus, kun Benson niin keskittyi pitämään metallista lenkkiavainta suussa, että sillä oli silmät aivan kierossa ja vasta kolmannella irti-käskyllä tajusi avata suunsa.

Benson ei ole maailman etevin koira tuossa rentoutumispuolessa, asia johon meinaan seuraavan koiran kanssa panostaa ihan eri lailla. Koskaan ei liene kuitenkaan liian myöhäistä aloittaa tämänkään asian treenailua. Katsotaan saadaanko toivotunlainen lopputulos tässä rentoutumispuolessa...

maanantai 20. helmikuuta 2012

20/2/2012 Takaosan käytön treenailua ja kuulumisia

Bensonin lonkat on olleet hyvät, se on vienyt takajalkojaan venytykseen kivasti suoraan taaksepäin. Selkä on ollut vaihtelevankuntoinen, välillä enemmän, välillä vähemmän jumissa. Pahimmillaan selkänahka on nykinyt jatkuvasti ja takajaloilla on ottanut töpöttäviä askeleita. Apua ollaan saatu BOT:n loimesta, lämmitetystä kaurapussista ja varovaisesta hieronnasta. Vaikka selkä olis enemmänkin jumissa, niin kaveri pomppii ja juoksee. Ravi on enimmäkseen ollut kivan näköistä, ja peitsaaminen on nyt parina viime viikkona ollut vähäistä. :)

Saatiin takaosan käytön treenaamiseen hyvä idea Marialta, tältä meidän harjoitukset nyt näyttää. Vastapäivään pyöriminen on puudelille selvästi helpompaa, myötäpäivään pyöriminen rakennettiin pala palalta naksuttimen avulla ja siinä on vieläkin työstämistä, mutta nyt Bensonilla on sentäs selvä haju hommasta:




Noutokapulatreenissä ollaan edetty, vauhtia, varmuutta ja tarkkuutta täytyy vielä treenata:

perjantai 3. helmikuuta 2012

3/2/2012 Pakkaspäiviä

Meillä nurkissa pyörivät villakoirat laittavat imurin koville:



Koirakoutsilla oli viime sunnuntaina mielenkiintoinen Koirien luonnepäivä. Erityisesti oli mielenkiintoista nähdä Korrin Juhan toimintaa hänen ratkoessaan demokoirakoiden ongelmia. Palkkaamisen tihentäminen ja johdonmukaisuuden lisääminen (ei voi vaatia jotain mitä ei oo opetettu) toimi melkein ongelmaan kuin ongelmaan. Juha aloittaa ongelman ratkomisen miettimällä mikä on homman juju: esimerkiksi hänen oma koiransa ei meinannut malttaa maata paikoillaan, kuuliaisena pysyi mutta tärisi pidätetystä innosta. Tähän auttoi oivallus siitä, että koska koira tahtoo olla missä tahansa muualla kuin ko paikkamakuulla, täytyisi juuri tuolla tietyllä paikalla makaamisesta saada se koiran eniten haluama asia. Tämän jälkeen Juha mietti palkkaamisen teknisen toteutuksen ja summa summarum: päätyi siihen, että käski koiran makaamaan palkan päälle. Enää ei koiralla ollut paikalta kiire pois, vaan odotti innolla lupaa päästä palkkaan (joka sillä jo tavallaan oli) käsiksi. Tottistelusta pitää Juhan mukaan rakentaa hienointa mitä koira tietää. Tähän tiheästi palkkaamiseen kun vielä lisää sen Canis-lehdestäkin tutun oivalluksen, että kannattaa palkata sitä mitä haluaa (ja varmistua ettei vahingossa palkkaakin sitä mitä ei halunnut), niin johan tämä koiran kouluttaminen alkaa saada omaakin koulutusta toivon mukaan eteenpäin vieviä voimia.

Bensonin kanssa ollaan treenailtu liikkeestä pysähtymisiä (on jo aikas kivalla mallilla), paikallaan seisomisia (en tiedä onko ehdoton liikkumattomuus ihan täysin uponnut tuonne minivoguen alle), nopeita maahanmenoja (ihan vaiheessa), noutokapulan maasta ottamista ja luokse tuomista (ottaa kapulan jo aika mielellään, intoa saisi olla vielä enemmänkin, kapula tippuu suusta ajoittain kuin rukkaset siltä entiseltä työmieheltä) ja kosketusalustalle menemistä (puudelssonin mielestä kosketusalustalle pitää juosta täysillä ja lyödä sitä tassuilla, sen jälkeen tullaan heti takaisin mun luokse - eli tähän pitäisi varmaan saada jonkin sortin malttia ja tolkkua). Kovat pakkaset ovat lyhentäneet lenkkejä ja kasanneet innostusta tokotreenailuihin, jonkinnäköinen isompi lukaali olisi kiva lisä meidän sisätreenailun jatkoa ajatellen..

Näihin tunnelmiin, näihin kuviin..