Tänään kävimme Nappiksen ja Ainon kanssa treenailemassa yhtä sun toista. Harjoittelimme viime torstain ProCaniksen tunnilta otettuja vaikeita kohtia. Mulla on ongelmia takaakierto-persjätön toteuttamisessa. Siinä a) ei saa mennä kierrettävän siivekkeen eteen ja peittää sitä koiran näkyvistä, b) pitää pitää yllä jatkuvaa liikettä: kun jalat pysähtyvät, ylävartalo jatkaa liikettä, c) kääntää rintamasuunta voimakkaasti esteelle, d) odottaa että koira on kiertänyt siivekkeen ja on ponnistanut, e) siirtyä pois alta että koira voi hypätä esteen (mutta ei ennenkuin koira ponnistanut esteelle, muuten koira voi kieltää esteen) ja f) tehdä persjättö ottaen koira nopeasti haltuun. Liikkeen tulisi olla soljuvasti jatkuva ilman pysähtelyä. En ole vielä saanut tätä treenattua "selkäytimeen". Tarvinnee pyytää Mariaa vääntämään (tämäkin) asia rautalangasta..
En edes mene siihen asiaan, kuinka vaikeaa joissakin tilanteissa on kertoa koiralle, mihin matkaa esteen jälkeen ennenkuin koira on ehtinyt ponnistaa sille. Ja ne rytmitykset ja linjaukset on kanssa asioita, jotka eivät vielä ole täysin auenneet.
Agilityn treenauksen lomassa harjoiteltiin tokoa. Benson näytti tänään aika pirtsakkaa seuraamista pienen alun kankeuden jälkeen. Käännöksissä oikealle se vielä valuu irti musta liiaksi. Makuullemeno on hidas. Paikkamakuu minuutin verran Ainon vieressä onnistui kivasti, vaikka välillä näki koiran naamasta että se ihmetteli mikä tää juttu on ja meinasi nousta. Varmuutta tähänkin vielä siis.
Lopuksi mentiin vielä reilun puolen tunnin canicross-lenkille. Positiivista oli se, että Benson meni koko lenkin mun edellä! Kriteerit on siis näin korkealla... Edistystä on kuitenkin tapahtunut, kun vielä keväällä mä sain kiskoa Bensonia perässäni ja vielä pari viikkoa sitten se juoksi mun vieressä / takana.
Treenien, joihin hurahti kolmisen tuntia, jälkeen ajelin Amuriin el Jaana Kekin vastaanotolle. Hän tutkaili Bensonin kauttaaltaan. Olin kiinnittänyt huomiota siihen, että Benson keventää oikeaa takajalkaansa ja ponnistaa enemmän vasemmalla takajalalla. Jaana huomasi, että myös seistessä Benson pitää enemmän painoa vasemmalla takajalalla. Myös oikean lonkan seutuvilla oli aristusta, eikä Benson antanut nostaa kumpaakaan jalkaa suorana taaksepäin kovin korkealle. Eniten Benson pitää painoaan etujaloillaan, se onkin aika etupainoinen ja lihaksikkaampi edestä. Mahdollisesti tästä painon siirrosta johtuen sillä on lihasjäykkyyttä lannerangan ja rintarangan loppuosan lihaksistossa. Jaana laittoi akupunktioneuloja lannekolmion alueelle, reisilihaksiin ja vähän muuallekin, tavoitteena lievittää kipua, vahvistaa takaselkää ja rentouttaa lihaksia. Benson söi maksamakkaraa niin ahnaasti, ettei neulojen laitaminen juuri haitannut. Neulojen vaikuttaessa sen vasen takajalka alkoi yhtäkkiä täristä, ja Benson nosti sen suorana ilmaan. Tätä kesti muutaman minuutin. Neulojen ollessa koira oli aika surkean näköinen, mutta todella rauhallinen. Loppua kohden aika väsähtäneen näköinen. Jaanan otettua neulat pois, koira kiipesi hänen syliinsä, eipä jäänyt ainakaan traumoja! Sain varattua jo huomiselle lonkkakuvausajat. Selvitellään onko kyseessä pehmytkudos- vai luustotasoisia ongelmia. Jännittää aika lailla...
 | ||
| Häntä aika surkeana, selkä köyryssä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti