Maanantaina oli tavoitteellisten tokot.
Olin jo hetken epätoivoinen että oppiiko toi Kulo mitä yritän sille kertoa, mutta se on nyt hienosti tajunnut että sivulle pitää tulla pyörähtämällä, ei pomppaamalla, ja mielellään vielä suoraan eikä vajaaksi jääden. Ollaan treenattu sitä pienissä treenituokioissa melkein päivittäin niin, että otan vain pienen sivuaskelen niin että Kulon täytyy korjata peppua oikeaan paikkaan. Jos on pompannut niin tulee oho! Kulo on siitä(kin) mahtava koiruus, että kun huomautan sille virheestä, se heti yrittää tehdä paremmin. Se ottaa palautteen hyvin vastaan.
Treenattiin kiertämistä, joka onnistuu hyvin jos olen eleetön lähettäessäni Kulon matkaan, muuten se jää pörräämään ympärilleni. Parhaiten kiertäminen rupesi sujumaan, kun pyysin kiertämisen jälkeen sivulle. Sen jälkeen Kulo kiersi innokkaana.
Sain noudonpalautuksiin Piialta hyvät vinkit. Ongelmana on ollut, että Kulon leuat käyvät kovasti kun se palaa sivulleni. Olin yrittänyt ratkoa ongelmaa palautuksen vauhtipalkalla ja Brandelin opein vetämällä noutokapulaa koiran pitäessä sitä suussa. Nämä toimivat Taolla, mutta Kulon kanssa leukojen levottomuus säilyi. Nyt ruvettiinkin hakemaan lelulle patoamisen kautta hyvää kapulan pitoa ja asennetta. Annoin kapulan Kulolle, ja liikutin kädessä olevaa lelua niin että se lisäsi jännitettä. Jes-sanalla sai sylkäistä kapulan suusta ja iskeä leluun. Jos tiputti kapulan ennen jes-sanaa, oho ja uudestaan kapulan suuhun noukkiminen. Harjoituksia jatkettiin kotona niin, että vaikeutin Kulon suoritusta; sen piti istua kapula suussa, mennä maahan, kävellä, ... samalla lelulle padoten. Harjoitus alkoi aina kapulan nostolla maasta, pidensin kapulan heittomatkaa. Alkuun Kulo tiputti herkästi kapulan maahan, mutta oppi nopeasti että se vain hidasti lelun saamista. Vaikeutin harjoitusta nopeaan tahtiin onnistumisten tullessa, niin että Kulo siirtyi kapula suussa metrin eteenpäin sivulleni, vähitellen käännyin vaihe vaiheelta kohti koiraa ja nopsaan tahtiin rupesi sujumaan niin, että tein noutoliikkeen kokeenomaisesti. Treenin yhteydessä tuli samalla harjoiteltua tiuhaan kapulan nostoa, ja kapulalle surffaaminenkin jäi siinä sivussa pois. Eli meidän noutoliike on neljässä päivässä tullut aikas valmiiksi! :)
Kaukoissa Kulo osaa tehdä istu-maahan-vaihdot, mutta herkästi pompsahtaa eteenpäin. Tähänkin saatiin Piialta hyvä vinkki. Syöttelin nameja korkealta niin, että Kulo istui hyvässä ryhdissä. Kehuin samalla. Houkuttelin sen kädellä maahan, mutta se ei saanut maahanmenosta palkkaa tai korkeintaan yhden pienen namin. Sitten odoteltiin. Alkuun piti antaa istumaannousemiskäsky, mutta nopeasti homma rupesi toimimaan niinkuin kuuluikin, eli että Kulo rupesi oma-aloitteisesti tarjoamaan istumaan nousua koska sai siitä asennosta niin paljon palkkaa. Sitten taas pienemmällä namilla houkuttelu maahan. Samalla istumaannousujen tekniikka parantui niin, ettei tehnyt vaiheittain vaan pompsahti ylös, takajalat pysyivät kuitenkin paikoillaan. Nyt olisi suunnitelmissa kokeilla tätä jumppapallolla. Ja kun i-m-vaihdot sujuvat, tätä tyyliä voi käyttää kaikkiin muihinkin vaihtoihin.
Seuruussa täytyy pysähtyessä namilla ohjata ryhti korkeammaksi, jää helposti niissä vähän lysyyn asentoon etujalat harallaan.
Tao pääsi maanantaina myös tekemään pikku tokohöntsyt, ja voi järkytys sentään sitä innon ja vouhotuksen määrää. Olen toki halunnutkin sille lisää draivia tokoon, mutta rajansa kaikella. :D Seuruun tekniikka levähti ihan täysin, Tao aurasi melkein 45 asteen kulmassa, puri mua käännöksissä, ja suurimman osan ajasta sen etutassut olivat ilmassa, eli pomppua pompun perään. Pyhäkoululainen tuntuu nyt teini-iän loppumainingeissa löytäneen uuden, vauhdikkaamman ja vaarallisemman suuntauksen elämäänsä. Minkähänlainen huligaani siitä tulee isona?
Katsokaa ja kauhistelkaa :D
Intoa hyödyntäen kokeilin ruutuun lähetyksen, oli hieno ja vauhdikas! Sekä luoksarin, jossa juoksi täyttä höyryä hyvällä asenteella eteen istumaan.
Tänään käytiin hallilla Hellun kanssa aksaamassa ja tokoilemassa.
Aloitin Taon kanssa. Ruutuun meneminen on vaan Taon mielestä niin siistiä, ehkä hienointa tokossa. Sinne se kaarrottaa saatuaan lelupalkan jostain muusta liikkeestä. Sitä voi tarjota heti jos en sano että mitä sitten tehtäisiin. Hyppynouto oli kiva, ehkä sitä vauhtia olis voinut olla inasen enemmän. Luoksarissa aijjasi, toinen tasaisella laukalla loppuun asti. Kaukojen ahdistus on lauennut ja tekee ne hyvällä tekniikalla, mitä nyt seisomasta istumaan menossa liikuttaa takajalkaansa ja tänään tuntui unohtaneen koko käskyn, ja sitten piti nuuskia maata niin kovasti kun varmaan vähän ahdisti kun toistin käskyn muutaman kerran, mutta pystyi kuitenkin hienosti tekemään. Kuuntelutreeniä: peruuttamista, kaukojen vaihtoa, ruutuun lähetystä, luoksetulo, luoksetulon stoppi, pyörähdys ympäri. Tao teki kaikki oikein :)
Sitten oli agiliidon vuoro. Kepeille lähetyksiä reiluista umpi- ja avokulmista, putken takaa leijeröiden. Vedättämistä. Takaaleikkauksia. Sivuetäisyyden ottamista kentän toiseen päähän. Tao pujotteli kuin kone. Ei yhtään virhettä! :)
Puomia ja A-estettä niin, että jäin esteen taakse ja Tao teki itsenäisen alastulon. Puomilla sivuetäisyyden ottoa. Lähetyksiä puomille sivusta. Yksi juoksukontakti, yksi hidas kontakti, yksi törkeä varastaminen kontaktilta, muuten virheittä. Keinua, ensimmäinen oli ilmava lentokeinu, jonka Tao itsekin tajusi heti mokanneensa ja kääntyi samantien ympäri ja rupesi kiskomaan keinun alastulopäätä alas ja meni sille pönöttämään. Joskus ei voi kuin hämmästyneenä seurata kuinka fiksu se on.
Kulon kanssa noutotreeniä, kosketusalustaa, i-m-vaihtoja ja sivulletuloja ja sitten se sai hömpöttää agilityä Hellun kanssa. Sitä ennen naksuttelin hypylle irtoamisesta. Hienosti se on kehittynyt fokusoinnissa ja estehakuisuudessa, toki herkästi juoksee ohjaajan vierellä vielä esteen ohi mutta pian siitä tulee yhtä makee estehakija kuin Taosta! :)
Tässä vähän Kulon tekemisiä videolla parin viikon takaa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti