Taon kanssa on treenattu ahkerasti jälkeä, tällä viikolla viitenä päivänä ja nyt penikka saa muutaman päivän aikaa sulatella oppimaansa. Olen siinä onnellisessa asemassa, että mulla on aivan ihania ihmisiä ympärillä jotka mielihyvin jakavat neuvoja, siitä suuri kiitos heille! Ollaan jäljellä päästy koko ajan syvemmälle jälkitreenin maailmaan, toki vielä on hurjasti opittavaa.
Mitä ollaan opittu:
- Alussa: Jäljestyksen aloitus käskystä, ei anneta koiran jäljestää esim autolta jäljen aloituskohtaan. Jälki onkin ihmisen antama ja kontrolloima tehtävä, eikä niin että koira jäljestää vaan jotain. Jäljestämisen aloitus rauhallisessa mielentilassa. Janan alkeisopettelua niin, että Tao saa hakea jäljen aloituskohdan, tosin tämä niin ettei ole vaaraa takajäljelle lähtemisestä.
- Jäljellä: Koiran pitää haistaa joka askelta, mutta makupalaa ei ole välttämätöntä syödä. Jos koira bongaa namin seuraavalla askeleella ja meinaa nostaa kuonon maaasta/ rynnätä tälle makupalalle, pysäytys ja odotetaan niin kauan, että koira laskee kuonon alas siihen kohtaan, mistä se nousi ja jäljestää kuono maassa askel askelelta. Tämän takia jälkiliinan pitää olla kireämmällä kuin mitä se oli mulla viime videossa, jotta ehdin tarvittaessa puuttua. Pakotteiden käyttö harkiten, ettei ohjaajapehmeä bordercollieni paineistu. Tässä onkin haastetta: pitää opetella lukemaan jäljestämistä niin, että tiedän milloin oikeasti täytyy kiristää hihnaa ja himmata, ja missä kohtaa koira vain jäljestää tarkasti, mutta nopeasti. Ja juuri kun luuli että osaa toimia oikein, Taolle onkin ruvennut tulemaan innostusta ja vauhtia niin että taas täytyy hakea ja opetella omaa oikeaa toimintaa ja herkkyyttä lukea koiraa.
- Jäljellä vol. 2: Jos koira hukkaa jäljen / meinaa lähteä jäljeltä, pitäisi varoa itse antamasta sille neuvoja, jottei koira opi hakemaan ohjaajalta tukea / neuvoa. Metsäjäljellä kun tämä väistämättä johtaa kokeessa "metsään". On tärkeää itse olla rauhallinen, antaa koiran ratkaista ongelma itse ja välttää paineistamasta koiraa. Jos esim. kulmassa ajautuu pois jäljeltä ja hukkaa sen, ei saisi antaa koiran edetä yli mittaansa. Kun jälki on hukassa, ei muuta kuin eteneminen seis ja itse odottelee rauhallisena, että koira itse pähkii mihin suuntaan jälki jatkuu.
- Jäljellä vol. 3: Jäljestystä erilaisissa maastoissa. Tällä hetkellä me jäljestetään lyhyessä nurmikossa, jotta vahvistuu se että kuonon pitää olla syvällä jäljellä. Nyt ruvetaan tekemään harhajälkiä jäljelle.
- Jäljen lopussa (myöhemmin myös jäljellä): jäljen loppuun purkki jossa sisällä superherkkua. Kun koira jäljestää itsensä tälle, opetetaan se menemään maahan ja rauhallisten kehujen saattelemana purkin sisältö maahan. Myöhemmin tähän yhdistetään keppi, jonka koira ilmaisee menemällä maahan. (Tosin täytyy selvitellä että opetanko tämän ilmaisutavan, vai niin että Tao nostaa kepin mulle). Jos jälki jatkuu, se tapahtuu ohjaajan käskystä ja vasta kun koira on rauhallisessa mielentilassa. Jäljen jälkeen leikkiä ja iloista menoa! :)
Tao innostuu koko ajan enemmän ja enemmän jäljestämisestä. Se tekee tarkasti hommia, jos meinaa kiirehtiä niin ei tarvitse kuin pari kertaa kevyesti nyppäistä muistutukseksi. Tänään tehtyäni jäljen Henkka käveli siitä yli. Kun Tao pääsi tähän kohtaan, se lyhyesti haistoi harhajäljen molemmin puolin omaa jälkeä ja jatkoi sitten oikeaa jälkeä eteenpäin. Viimeiset kaksi jälkeä ovat olleet serpentiinin muotoisia - tarkkana on pitänyt olla että pysyy jäljellä! Olen huomannut, että Taon kiinnostus säilyy paremmin kun homma on sopivan haastavaa.
Bensonin kanssa ollaan viime päivät hinkattu kaukoja ja noutoa.
Tänään meillä oli sitten TamSK:n kahden piirinmestaruusjoukkueen yhteistreenit. Saatiin huikeaa onnistumista paikkamakuussa. Otettiin heti treenien jälkeen 3min paikkamakuu niin että ohjaajat olivat piilossa. Benson alkoi vinkua 40s kohdalla ja vilkuili levottomasti ympärilleen, mutta pysyi paikoillaan. Pysyi kuitenkin paikoillaan, ja tästä kun pääsi palkkaamaan niin puudelin itseluottamus nousi rytisten! Myöhemmin tehty 2min paikkamakuu menikin paljon rennommassa mielentilassa, tämän jälkeen tehtiin vielä kahdesti paikkamakuun aloitus ja lopetus niin, että vain käytiin piilossa. Toinen liike johon olin tosi tyytyväinen, oli kaukot, joissa Bensonin takamus pysyi maahan liimattuna kuin tatti. Istumaannousut jäivät vielä hieman vaillinaisiksi, mutta edistystäkin oli tullut tiistaista kun olen nyt käynyt palkkaamassa joka asennonvaihdon jälkeen.
Benson oli aika puhki hellepäivästä, mikä näkyi epätarkkuutena ja hieman huonona keskittymisenä. Uusi paikkakin varmasti vaikutti. Suoritukset kuitenkin paranivat treenien edetessä, olikin hyvä juttu päästä edes kerran treenaamaan tälle kentälle ennen sunnuntaita! Puudeli sai ahaa-elämyksen jostain kummasta, ja kantoi noutokapulan paksusta kohdasta kiinni pitäen - hankalaa mutta niinhän elämä on! Tästä sitten muistuttelin että tämä ei ole se mitä halutaan, minkä jälkeen ote tapahtui oikeasta kohdasta.
Taas ilmeni parannettavaa myös omassa toiminnassa. En saa heittää noutokapulaa, ennenkuin siihen on annettu lupa. Luoksetulon stopissa pitää tehdä nopea kädenliike, eikä sellaista työntävää kuten tänään aluksi tein. Muistin tänään kaukojen maahanmenossa antaa käskyn hiljaa ja rauhallisesti, juoksuun lähdössä kiihdyttää vauhdin asteittain (enkä pyrähtänyt juoksuun), toisaalta liikkeestä maahanmenossa täytyy välttää antamasta vartaloapua.
Tuleva viikko onkin tokotreeniä täynnä - loppuviikosta Benson saa sitten pari vapaapäivää. Sunnuntain avoimen luokan ensidebyytti tulee kuitenkin olemaan melkoinen jännitysnäytelmä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti