Kummatkin ovat oppineet kivasti merkille menon, jos kohta Benson helposti tarjoaa hieman merkin oikealle puolelle menemistä (perfektionistin mielestä sen pitäisi olla ihan keskellä merkin takana). Tao on jostain kumman syystä (liekö sen tähden, että on suoraviivaisempi?) oppinut menemään keskelle merkin taakse.
Olen tehnyt merkki-ruutu-merkki -harjoitusta samaan tyyliin kuin ProCaniksen treeneissä tehtiin, ja ruutuun menot alustan avulla Lentsun videosta innostuneena. Väsyin Bensonin sähläämiseen ruutuun menossa, emme siis enää harjoittele asiaa tarjoamisen kautta vaan alustan avulla pyrin luomaan sille vahvan tunneoppimisen siitä, että Ruutu!-käskyn kuullessaan sille tulisi heti ajatus juosta nopeasti ruudun keskelle, sen sijaan että se alkaisi käydä mun kanssani kauppaa siitä, että mistä sijainnista palkka lentää. Molemmat koirat tekevät ruutuun menoa alustan kanssa, ja ovat edistyneet mukavasti. Tao ei kyllä oppimisessa jää yhtään Bensonia jälkeen, ja siltä jää kaikki puudelin ylimääräiset säätämiset tekemättä. Osaavissa käsissä Taosta saisi vaikka mitä, mutta onneksi se ei titteleitä itse kaipaa ja on varmaan onnellinen täällä meidän tavallisten tallaajien kanssa. ;) Se on kuin ihmisen mieli, niin nöyrä ja innokkaasti yhdessä tekevä koira, ja sille on nyt ihan viime viikkoina vaihtunut se pennun hieman unelias katse bordercollien älykkääseen ilmeeseen.
Meillä on pikku dilemma Bensonin kanssa muutamassakin asiassa, mistähän sitä aloittaisi... Paikkamakuuseen ja ääntelyyn ei nyt lähdetä ollenkaan, olen siihen aiheeseen niin kyllästynyt. Kaukojen asennonvaihdot aiheuttavat tiettyä päänvaivaa, koira on kropaltaan vino (meidän pitäisi käydä Piiralla 1-2kk välein) ja keventää oikeaa takajalkaansa (etenkin nyt syksyin koleiden kelien myötä oikean lonkan seutu on aristavampi). Benson ei vaan meinaa pysyä ihan paikoillaan seisomaan noustessa. Tiedän, että saisin liikettä huomattavasti paremmaksi, jos jaksaisin joka ilta koko talven treenata asennonvaihtoja kotona seisten itse ihan koiran edessä, koira seinän vieressä, samalla Bensonin lihaksisto ja tasapaino kehittyisivät, mutta juuri nyt tällaisen treenaaminen ei motivoi.
Tänään ProCaniksen treeneissä treenattiin tunnaria. Benson on tajunnut idean tuoda oma kapula (takana parisenkymmentä tunnaria, aina tuonut oman kapulan), joten ei treenattu sitä. Meidän ongelma tunnarissa on siinä, että Benson pitää tunnarikapulaa keppinä. Benson rakastaa keppejä. Niitä on lenkillä ihana etsiä, ja hypähdellä ilmaan keppi suussa takahampaiden välissä, keppiä samalla pureskellen. Ohuita puita on ihana purra poikki, ihan niitä maassa vielä kasvavia. Tästä johtuen Benson juoksee liian korkeassa vireessä tunnareille, lyö niitä tassuilla ja tuo kapulan pureskellen takaisin. Tunnarin palauttamisen palkkaaminen nameilla ei motivoi, koska puudeli haluaa mieluummin että heittäisin sille kepin (eli tunnarikapulan). Se ei pureskele tunnaria mun lähellä, koska tietää että otan sitä kuonosta kiinni ja käsken sen pitää kapulaa pureskelematta. Mutta kauempana... kukaan ei estä innokasta koiraa antamasta kapulalle kyytiä!
Pureudumme ongelmaan kahdella eri harjoituksella:
- Vireen nosto lelulla -> sen jälkeen tunnari suuhun -> jos pureskelee, kuonosta kiinni ja käsky "pidä" -> kun pitää pureskelematta -> Jes! ja lelupalkkaus jatkuu
- Kertaan Bensonille taas, että noutokapula / tunnari haetaan niin, että kierretään kapulan taakse ja otetaan se vasta sitten suuhun, jolloin vire ei pääse nousemaan liikaa. Eli: olen opettanut Bensonin kiertämään esineitä, tässä tapauksessa esim. mukin. Laitan tunnarikapulan mukin ja itseni väliin. Lähetän Bensonin kiertämään mukia, ja kun se on kiertänyt sen, pyydän sitä takaisin tullessa ottamaan kapulan pidä-käskyllä. Tällä saa ainakin kapuloiden tassuilla lyömisen pois.
Meillä oli tunnaritreenien lisäksi tosi kiva tokoratatreeni tänään. Radalla hypättiin tokoeste (sitä ennen sivulle istuminen, esteen jälkeen maahanmeno), haettiin noutokapula hyppäämällä tokoeste takaisin, juostiin putken läpi, hypättiin agi-hyppy, tämän jälkeen noutokapulan luovutus. Tämän jälkeen koira lähetettiin merkin taakse, jossa se teki viisi asennonvaihtoa. Tämän jälkeen koira sivulle ja palkkaus.
Ideana oli tehdä koiralle erilainen tokotreeni, ja yhdistellä tuttuja asioita niin, että koira joutuu miettimään ja yllättyy. Esim. merkille meno ja kaukokäskyt. Benson oli innoissaan tällaisesta treenistä :)
Tao on edistynyt liikkeessä maahan menossa ja istumisessa. Istumista täytyy muistaa pitää riittävästi mukana kuvioissa, koska välillä se tarjoaa herkästi maahanmenoa istumisen sijaan. Käsiapuja en käytä. Seisomista liikkeessä ollaan myös treenattu, siinä on pieni käsiapu, jotta pysähdys olisi terävä. Pysähtymisen jälkeen odotan sekunnin ennen jes-sanaa ja palkkaa. Tao on kuin patsas siinä seistessään valppaana. Noutokapulaa ollaan treenattu, siinä on jo hyvää ajatusta mutta vielä se ns läpimurto puuttuu. Tao ottaa kapulaa (puista/metallista) suuhun ja kävelee perässäni kapula suussa, mutta kapula tippuu kovin helposti, eikä sen kanssa oikein pysty vielä muuta tekemään kuin korkeintaan kävelemään eteenpäin. Tänään kokeilin kapula suussa istumista niin, että tuin leuan alta. Kaukoja treenattiin myös pitkästä aikaa. I-m menee superhyvin. Seisomaan nousuissa huomaa, että kehonhallinta on parantunut huimasti, toki vielä on paljon hommaa jotta takatassut pysyvät ihan paikoillaan. Paikallaan olemista ollaan harjoiteltu ruoka-aikojen yhteydessä, minuutissa ollaan ja se menee ongelmitta. Seuraamisessa on tullut hyvää edistystä, myös ilman namia paikka on hyvä ja on kontaktitreeneistä pentu on oppinut, että seuraamisessakin täytyy katsoa mua silmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti