Männä viikolla ollaa jäljestetty ahkerasti. :) Tao on mun mielestä ollut oikein etevä, tosin voipa olla että joku asiasta enemmän tietävä olis eri mieltä. Mutta pääasia että meillä on mukavata :) Edellisviikolla Tao sähläsi jäljellä, mutta nyt on tehnyt tarkkaa työtä. Tauko on ehkä auttanut? Juuri Heidille sitä manasin, että harmittaa kun ei tiedä eri maastonpohjien vaikutuksesta jäljen voimakkuuteen, niin ei pysty aina sieltä käsin keksimään selitystä että miksi koira välillä pysyy tosi hyvin jäljellä, välillä haahuilee kovasti. Pitäisi oppia lukemaan koiraa paremmin, että oppisi siitä lukemaan koska se on jäljellä ja koska hukannut jäljen.
Treeneissä ollaan maltilliseen tahtiin kasvatettu janan pituutta. Nyt olemme noin 2 metrissä. Tao on hienosti oppinut, että kun lähetän sen jäljelle niin se etenee suoraan. Nameja meillä on ollut noin viiden metrin välein, ja jäljen pituus on alle 100 metriä. Suomalainen metsänpohja kun on niin vaihtelevaa, niin jälkeä on tehty niin sammalella, kanervikossa, risukossa, pensaikossa, heinikossa jne. Polun ylityksiä on ollut, ja haasteena on tällä hetkellä, että Tao mielellään lähtisi jäljestämään polkua myöten missä on voimakkaampi haju. Merkkaan jäljet tosi tiheästi sanomalehtipaloilla puihin, jotta tiedän missä jälki kulkee. Jos Tao eksyy jäljeltä, pysähdyn sanaa sanomatta enkä anna sen edetä ennenkuin se on löytänyt jäljen jatkon. Samoin jos kuono nousee, pysähdyn ja matka jatkuu vasta kun kuono laskeutuu alas. Tao kyllä pääsääntöisesti jäljestää hienolla maavainulla, eipä se kuono juuri nouse. Jälki on tähän mennessä päättynyt kepille, jonka alla on makkaraa lehtien alle piilotetussa rasiassa. Nyt kuitenkin ajattelen, että rupean jättämään pelkän kepin, tallon kohdan jossa merkki on vähän laajemmalta alueelta, ja kun Tao nostaa kepin palkkaan sen antamalla makkaran rasiasta joka on taskussani. Jos se näin oppisi paremmin yhdistämään, että keppi kannattaa löytyä ja se kannattaa antaa mulle.
Tao tykkää jälkitreeneistä ja on innokkaana kaverina lähdössä aina jäljelle. Se on tyylilleen uskollisesti aika malttavainen kaveri, ei mikään kohnottaja tässäkään. Olen antanut Taon jäljestettyä Bensonin putsata jäljeltä namit jotka ovat sille jääneet. On ollut hauska seurata näitä kahta hyvin erityylistä koiraa. Bensonilla on kova vauhti päällä, ja sen johdosta jälkikin helposti hukkuu, mutta ei hätää, aina voi vaan juosta vielä lujempaa ja jos siinä juostessa sattuu saamaan namin hajun kuonoon ja löytää sellaisen niin sen hauskempi on päättömästi juoksennella! :)
 |
| Kultakutri ja kolme karhua |
Eilen treenattiin esineruudun alkeita lähimetsässä Taon kanssa Helenan puhelimessa antamilla ohjeilla. Olin ottanut kangaskassiin hyvin erilaisia esineitä, koska tiedän ettei Taolla ole ongelmia ottaa esineitä (metallisiakaan) suuhun ja halusin tehdä sille heti alusta selväksi, että metsästä noudetaan satunnaisia esineitä eikä vain yhtä ja tiettyä. Aloitin heittämällä tyhjän 0,5litraisen vesipullon vähän matkan päähän metsässä, ja päästin Taon sille ("Missä esine?"). Tao juoksi pullolle, nuuhki sitä, nuuhki maastoa sen ympärillä ja lähti sitten palaamaan takaisin luokseni. Sillä ei ollut kiinnostusta ottaa pulloa suuhunsa. Hain pullon ja hetsasin Taoa sillä, tönien Taoa poispäin ja heitellen pulloa ilmaan, niin että hetken päästä se todella halusi saada pullon itselleen! Heitin pullon uudelleen vähän matkan päähän, ja nyt Tao juoksi sille vielä lujempaa ja otti sen suuhunsa. Kehuin sitä heti iloisesti, jolloin se tiputti pullon suustaan ja katsoi minua. Jähmetyin paikalleni ja olin ihan hiljaa. Tao otti pullon uudestaan suuhun kokeilevasti, ja kehuin taas peruuttaen samalla taaksepäin. Tao lähti tulemaan pullo suussa luokseni, mutta pudotti pullon kesken matkan. Pysähdyin taas ja olin hiljaa. Nopsaan se tajusi ottaa pullon taas suuhun, jolloin kehuin ja peruutin. Pullo putosi matkalla muutaman kerran, ja reaktioni ja Taon reaktio toistuivat, lopulta pullo oli kannettu kokonaan luokseni ja Tao sai namipalkan ja kehuja. Tehtiin pullolla vielä kolmas heitto, nyt Tao juoksi pullolle, otti sen suuhunsa ja toi luokseni tiputtamatta sitä kertaakaan, ja sai namin lisäksi leikkihetken vetolelulla. Se oli aivan innoissaan, silmät säihkyen. Tämän jälkeen heitin sille jokaista tuomaani esinettä kerran-pari, ja Tao haki esineen minulle. Mulla oli hyvin erilaisia esineitä, esimerkiksi kynä jota joutui jo etsimään varvikosta. Hienosti Tao tajusi etsiä esinettä niin kauan, että sen löysi, ja tuoda sen mulle. Vaikeutin harjoitusta odottamalla esineen heitettyäni pari sekuntia ennen Taon päästämistä irti. Kokonaisuudessaan treeni ei montaa minuuttia kestänyt ja loppui Taon mielestä liian aikaisin.
 |
| Ollaan treenattu tunti, tehty tämän jälkeen jäähdyttelylenkki ja minä olisin jo lähdössä kotiin... |
Oon yrittänyt innostaa Taoa pallon noutamiseen. Oikeasti, se ei vielä oo syttynyt pallolle. Tämä hidas innostuminen pallolle on tullut mulle yllätyksenä, koska olen asunut muutaman vuoden yhden maailman pahimmista pallohulluista kanssa. (Hänen kanssa ollaan menossa kisaamaan pallonnoudon mestaruudesta Messariin.) Tao saattaa juosta pallon luokse (toisinaan aika laiskastikin), ja katsoa palloa ottamatta sitä suuhun. Toisinaan se palauttaa sen iloisesti, toisinaan jättää pallon niille sijoilleen. En tiedä olenko oikeassa, mutta sillä ei taida olla hirveän kova saalisvietti? Tao ei kyllä lähde juoksemaan juoksevien lasten/ pyöräilijöiden / toisten koirien peräänkään, mistä pidän. Taistelutahtoa siitä löytyy mun makuuni kivasti. Enkä tiedä vaikka iän myötä tulisi enemmän halua juosta lentävän lelun perään. Rievun perään se kyllä lähtee, tuodakseen sen takaisin jotta leikkisimme vetoleikkiä. Pääasia on, että meillä on jo kolme hyvää palkkauskonstia (mun kehut, ruoka ja vetoleikki), mutta ei tämä pallon noutaminenkaan huono lisä olisi. Toinen asia, minkä ilmaantumista odottelen mielenkiinnolla, on että Tao rupeaa tekemään hommia saadakseen leikin palkaksi. Tällä hetkellä Tao tekee jotain saadakseen namin tai mun hyväksynnän. Tämä on asia jota odottelen mielenkiinnolla. Lelupalkkauksella saisi seuraamiseen hyvän vireen ja intensiteetin, samoin kuin moneen muuhun liikkeeseen.
 |
| Benson, Tao, takana Mici ja edessä Awa |
Tokossa Tao on edistynyt jäävissä liikkeissä. Teen kaikkia kolmea (i, m, s) sekaisin. Tao ei enää tarvitse niihin käsiapua. Istu on korkealla äänenkorkeudella, Top keskikorkealla ja Maa matalalla. Tao juoksee innolla vadin päälle ja pyörii siinä ympyrää. Bensonin fyssari Elina tunnusteli Taoa ja mm. sanoi, että sillä on hyvä tasapaino ikäisekseen. Takatassuja ollaan hissuksiin etsitty, Tao osaa jäädä esim. tyynyn päälle niin että takajalat ovat tyynyllä, etujalat maassa.
Bensonin kanssa ei olla tehty niin paljon, puudeli on nyt saanut ottaa vähän kevyemmin koska huomaa, että kylmillä kosteilla keleillä sen oikea lonkka aristaa enemmän. Vähän ollaan kertailtu seuraamista, ja Benson on saanut tehdä jälkeä. Molempien koirien kanssa ollaan jumpattu iltaisin tekemällä seiso-maahan-vaihtoja. Tuulikki ompeli Bensonille ihanan sademanttelin, joka on ollut näillä keleillä ihan ehdoton! Käytiin pari kertaa sovittamassa keskeneräistä manttelia, ja tämän näköinen siitä tuli:
 |
| Bensonin uusi hieno mantteli <3 |
 |
| Kaverukset Benson ja Awa |
Eilen käytiin Jutan kanssa tekemässä Onnille ja Bensonille verijälki ja Taolle metsäjälki. Tehtiin verijälki
tämän ohjeen mukaan. Ajattelin että tuulinen keli ja kuiva varvikko on metsäjäljellä hankala yhdistelmä, mutta Tao jäljestikin tosi tarkasti. Benson juoksi verijälkeä pysyen suuren osan matkasta jäljellä, intoa oli ainakin kovasti ja jäljen loppukin löytyi.
 |
| Menossa tekemään verijälkeä; toivottavasti ketään ei tule vastaan! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti