Tässä ollaan

Pieni treenipäivitys, en tiedä kiinnostaako muita mutta itsestä on kiva myöhemmin lueskella, että missä mennään minkäkin asian suhteen. :)

Kulo:
- pyörähdysten opettaminen, etenkin vastapäivään, on auttanut nopeasti ja selvästi sivulletuloon. Kulo ilmeisesti oppi taas uuden jutun, kuinka kroppaansa voipi käyttää, ja tulee nykyisin vauhdilla suoraan jalan sivuun ja kohdalla heittää takapuolensa päätyen perusasentoon. Ja yhä useammin suoraan sellaiseen. Aikaisemmin lähti muutamaa metriä ennemmin kaartamaan koirasta katsoen oikealle, ennakoiden sivulletulon, mutta nyt pystyy tekemään tuollaisen kompaktin pyörähdyksen. Kiitos vaan Tiltulle tästä treenivinkistä. :)
- samoin noudossa loppuasentoon pyörähdys on alkanut parantua. Tässä tuntuu vielä vaativan toistojen kautta saatua kokemusta ja kehonhallintaa. Ehkä puolella kerroista päätyy liian eteen/taakse tai vinoon, mutta niiden suorien loppuasentojen osuus on lisääntynyt. Jonkun verran otteen korjaamista noutokapulaan esiintyy, mutta sellaista jatkuvaa voimakasta leukojen käymistä ei enää esiinny, mitä oli joulukuussa. Ja noutokapulan luovutuksessa puree tiukasti kiinni kapulaan (Brandelin oppien mukaisesti), ja päästää irti vasta kun sanon jes/irti. Kapulan nostoista on nyt taas tullut rumat, vähän innostuksissaan sählää kapulan kanssa. Lea sanoi tänään hyvän pointin, että kannattaisi vaatia Kulolta katsekontakti ennen noutokapulalle lähettämistä, koska se on ihan maanisen näköinen ja ehkä tämä vähän toisi kontrollia tuohon kapulannostokäyttäytymiseenkin. Musta on ihan tosi ihmeellistä, että nyt täytyy laskea koiran virettä ja vauhtia, kun olen tottunut hieman erilaiseen koulutustyyliin hieman erilaisen karvakorvan kanssa tässä tätä ennen, mm. apparin kilpajuoksuihin kapulalle että saisi vauhtia paremmaksi.
- erottaa jäävät (istu/maa/seiso) jo aikas kivasti, vahinkoja ei juuri satu. Eiköhän sekin pakka leviä sitten kun ruvetaan zetaa tekemään... Maahanmeno on hieno, seisominen ja istuminen saisivat olla vielä napakammat
- nyt on treenattu pään alaslaskua kivana juttuna naksutellen ja tiheästi palkaten ja mun mielestä mielentila liikettä kohtaan on parantunut. Lisäksi on treenattu ripeää ylös perusasentoon nousua ja siihen on tullut lisää säpäkkyyttä ja asennetta!
- kaukojen i-m-vaihto on kiva. m-i-vaihtoihin kaipaisin edelleen lisää pontta, vaikka nouseekin ihan ripeästi, mutta vielä enemmän voisi tehdä liikkeen vatsalihaksilla vetäen tassut yhtäaikaa ylös asti. Ryhti on parantunut tässä ja etäisyyttä on jokunen metri. Ihanaa kun Kulolla on niin iloinen ilme näissä kaukojen vaihdoissa. :)
- kaukojen s-m-vaihto on mennyt eteenpäin, ajatus on tässä taaksepäin ja takajalat pysyy paikoillaan. Mun etäisyys Kuloon on ehkä sentti, joskus ei sitäkään :D
- kaukojen m-s- vaihto kaipaa vielä rutkasti työtä, Kulo on näköjään jäänyt tässä vähän kiinni mun käteen. Sekin riittää, että käsi on edes reiden edessä, ei yritä tavoitella kättä, mutta jos käsi on selän takana niin ei muista yhtään että mihin käskyyn "ylös" viittaa. Sitten voikin tarjota esim. vasta opittua pyörimistä vastapäivään tai jotain muuta yhtä järkevää. :D Kaukoja teen tällä hetkellä niin, että Kulon takatassujen alla on matala tyyny. Syöttelen muutaman namin joka asentoon rauhalliseen tahtiin, idealla että tämän liikkeen mielentila on rauhallinen ja keskittynyt. Seiso-istu-seiso-vaihtoja ei oo vielä sekoitettu tähän yhtään, jos saisi s-m-s-vaihdot paremmalle mallille ennenkuin sekoitan toisen päätä enempää.
- Askelsiirtymät ovat ihan ihan vaiheessa. Meillä on voittajaan vielä paljon työtä tehtävänä! (Toki pitää suorittaa avoin luokka vielä sitä ennen ;))

Kulossa olen huomannut muutoksen, josta taisin jo aikaisemminkin kirjoittaa. Näköjään sen kotiutumispiste on jossain siinä 2,5 kuukauden kohdalla. Tämän ajan tultua meillä täyteen se on rentoutunut huomattavasti lisää ja on treeneissäkin luottavaisempi ja vieläkin innokkaampi ja yritteliäämpi. Ja lenkillä, kun se aikaisemmin kyttäsi Taoa, se palaa vähän väliä mun luokse katsomaan silmiin kysyvän näköisenä. Pidän kovasti tästä muutoksesta, että olen lenkeilläkin sen mielestä porukan kiinnostavin tyyppi. :-)

Puudelin kanssa tein eilen ihan törkeän pitkän tauon jälkeen meidän iltajumpan, eli takajalkojen painonsiirrot takatassut jumppatyynyllä ja takapään tönimiset etutassut korokkeen päällä seisten. Tiedättekö mitä - Bensonille on tullut ihan hurjasti lihaksia takaosaan nyt kun se on saanut kohta vuoden tehdä 1-1,5h metsälenkkejä lähes päivittäin! Muistan kun 2,5 vuotta sitten oltiin kaveriporukalla koirien kanssa 1,5h metsälenkillä, kuinka kipeä ja jäykkä Benson oli sen jälkeen. Sen kanssa oli Kalevankankaalla tehty 45min metsälenkkejä. Nyt se jaksaa vaikka kuinka eikä kipeydy. Eilen tehtiin 2h metsäkävely, sen päälle pienet nokoset ja illalla puudeli kantoi koko ajan palloa meille (yleensä meillä on pallot kaapissa mutta nyt oli yksi jäänyt puudelin ulottuville) eikä ollut tänäänkään millänsäkään. Lisäksi sen reisi- ja pohjelihakset tuntuvat pehmeiltä, niissä ei ole ollut pitkään aikaan sellaisia aristavia kovia kohtia, mitä vielä joitakin kuukausia sitten oli. Olemme varovaisen toiveikkaita sen suhteen, että saisimme pitää rakkaan puudelimme vielä monta vuotta seurassamme. Nyt se tuntuu ainakin olevan elämänsä kunnossa! (Noh, eiköhän Piira palauttele taas maan pinnalle ensi kuussa ;)) Tänään Benson sai tehdä agilitya matalilla esteillä ja voi kuinka toinen tykkäsi, mutta voi kuinka hitaalta ja kädessä kiinni olevalta se tuntuukaan kun on tottunut peuran kanssa menemään.

Olen syöttänyt Taolle ja Kulolle nappuloiden kanssa Maukas Naudan lihaista rasvaa. Sen koostumus on nyt muuttunut, kun valmisteita on uudistettu. Nyt se näyttää Naudan vetiseltä lihalta. :( Pitäis miettiä joku toinen valmiste tämän tilalle, varmaan Kennel-Rehulta Lihainen rasva, joka on puolet halvempikin kuin tuo Mustin&Mirrin tuote. Kokemuksia?

Sitten rakkaan peuranpoikaseni treeneistä. :) Nyt meidän elämä on aikas agilitypainoitteista. Sen vastapainoksi olen venytellyt peuraa muutaman kerran viikossa, ja tuntuisi että esim. kummankin takajalan pystyy nyt paremmin viemään taakse pidemmälle ja ylemmäs. Aikaisemmin tuntui kuin olisi hevosta yrittänyt venytellä, siitäkin on meinaan kokemusta.. Ja sillä jumppapallolla on saanut lötkötellä ja kyllä se Taon selkä vaan aina muuttuu niin lämpimäksi, kun Tao siinä lepäilee.

Treenattiin tänään aksaa. Mulla oli suunnitelmissa treenata keppien avokulmia, joissa käy usein vahinkoja, ja hyppytekniikkaa jossa mä aiheuttaisin huiskivilla käsilläni häiriötä ja silti pitäisi pystyä hyppäämään tiputtamatta rimaa. Mutta kentällä olikin rata valmiiksi koottuna ja tehtiin sitä. Agility alkaa Taon kanssa tuntua niin maailman hienoimmalta, ja mä luotan koko ajan enemmän ja enemmän Taoon ja siihen, että voin ohjata sitä monen metrin päästä. Mulle käänteentekevä oivallus on ollut se, että Tao lukee mun rintamasuuntaani niin voimakkaasti. Kuvittelen että mun rintakehästä lähtee eteenpäin osoittava valtava nuoli, jolla näytän pari metriä eteenpäin Taosta katsoen reittiä jota sen pitää kulkea. Tao on niin herkkä ohjattava, ja me ruvetaan koko ajan paremmin ymmärtämään toisiamme. Se on upeampi agilitykoira, kuin osasin unelmoidakaan. :-) Mun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa oikeasti treenaamaan noita ylösnousukontakteja. Tänään kun tein kontaktiesteet vähemmän varmistellen kuin lauantaina, niin eipä tainnut tassu montaakaan kertaa osua ylösmenokontaktille... :-/

Tokon suhteen ollaan vietetty vähän hiljaiseloa, mitä nyt olen naksutellut ja vahvistanut mun eteen istumaan tulemisen arvoa ja tunnaria ollaan tehty silloin tällöin. Kaukojakin pitäisi jumpata.. Jumppapallolla on tehty tasapainoilua.