Viimein treenihallilla!

Voi kuinka ihanaa, että päästiin kuukauden tauon jälkeen hallille treenaileen!

Benson aloitti. Se hepuloi narulelu suussa kun rakensin ruudun. Buudelilla oli yllättävän hyvä haju ruudun ideasta, sinne se kaahotti ja vain pari kertaa jäi ruudun eteen. Seuruuta, askelsiirtymiä, seisomaan jäävä jossa  meni häiriöön ja otti pari askelta etutassuilla, mutta sitten tajusi kupletin juonen ja pysyi paikoillaan. Kepeiltä tuli usemman kerran ulos liian aikaisin, sitten alkoi nekin sujua loppuun asti. Voi sitä intoa ja tossotusta!! :D

Voi Taolaisen riemua, kun se hallille saavuttuaan näki siellä olevan ruudun! Sinne piti heti juosta pönöttämään. Keppien idea oli tältäkin kaverilta kadoksissa, yritti aloittaa puolivälistä. Umpikulma rupesi sujumaan nopeammin, avokulmat vaativat enemmän työtä. Keinun ylösnousukontaktit oli ihan persiistä, hyppäsi niiden yli. Keinuun tuli lisää vauhtia ja rohkeutta kun vapautin siitä nopeasti putkeen, ja ylösnousukontaktit rupesivat pelittämään kun lähestyminen oli suora. Kaukoja tein yhden setin kokeenomaisesti aloittaen, etäisyys 5-10m. Voi kuinka toinen oli v-a-r-o-v-a-i-n-e-n. Pystyi kuitenkin tekemään, ei romahtanut. Koska mulla oli polvivaivaa, tein niin että istuin keskelle kenttää. Lähetin Taon kepeille -> keinulle -> putkeen -> ruutuun -> ruudussa s-m-s-m-vaihdot -> A:lle ja siitä palkka. Tao kyllä irtoo ja rakastaa tehdä itsenäisesti tehtäviä. Ja joka välissä palkan saatuaan juoksi ruutuun pönöttämään. Kyllä on ruutu ihmeen kiva sen mielestä, se ihan palkkaantuu itsestään ruudusta. Siellä sitten piehtaroi ja hyvä kun ei nielaissut suussaan olevaa palloa.

Kulon kanssa tehtiin tokoa. Mä olen niin sulaa vahaa tämän koiran intoa ja tekemisen vauhtia katsoessani <3 Tehtiin yksi nouto, mun mielestä nosto oli ihan nätti ja palautuksessa ei pureskellut, ja tuli suoraan sivulle. Metallinouto piiitkän tauon jälkeen, innolla kapulalle, sähläsi innoissaan nostossa, palautus alkuun vino mutta korjasi heti suoraksi. Ei pureskellut ja puri vakaasti. Kaukojen S-M-S-vaihdot ihan perseestä, Kulon mielestä nekin piti tehdä niin nopeasti eikä mitään ajatustakaan takajaloissa. Eli kotitreenailut jatkuu... (Kotona treenasin kaukoja aluksi apparin kanssa ja sitten ilman ja yhtä mokaa lukuunottamatta pysyi tassut paikoillaan, eli alkaa lamppu syttyä! :)) Suora luoksetulo MAHTAVA! Käskystä lähti tulemaan niin lujaa kuin tassuista lähti ja vielä matkalla kiihdytti lisää! Suorakin se oli eli ei flänkännyt. Tämän koiran kanssa ei puhettakaan että ahdistuisi kohtijuoksemisesta, eri asiassa on että miten hitossa mä saan sen joskus stoppaan/meneen maahan tuosta vauhdista? Ruututreeni oli melkoista sählinkiä, en tiedä oppiko koira tuosta sessiosta yhtikäs mitään, vaikka kuinka yritin korostaa ruudun keskikohdan tärkeyttä palkan yms keinoin niin tytsyllä ei nyt oikein ollut ajatus mukana. 

Tassutossu oli liukas treenihallin tekonurmipohjalla :-/ Lenkillä sai ekaa kertaa kuukauteen juosta vapaana jkv, ihan revitelläkin vähän - JA IHANAA, kotona tassutossun poistaessani ei ollut yhtään vuotanut verta eli kynsi alkaa kestää lenkkeilyn!! :)

Vielä pohdiskelua pohdiskelua... Nyt olen huomannut näiden kahden koiran luonteiden vahvuuksia ja heikkouksia. Tao, tuo herkkä älykkö, oikein aktiivisesti miettien yrittää ymmärtää että mitä mä siltä haluan ja palaa halusta tehdä oikein. Sille oikein tekeminen on vauhtia tärkeämpää, vauhti tulee vasta kun on ihan sataprosenttisen varma että on tekemässä oikein, eikä isolla elikolla laukka siltikään ole mitään supersäpäkkää. Älykön hyvät puolet ovat, että se oppii nopeasti - hoksaa että mitä mä siltä oikein haen, jopa silloinkin kun en itse osaa kovin selvästi kertoa. Huonompi homma on, että kun toiselle on niin maailman tärkeintä onnistua, niin se pelkää epäonnistumista vähän liikaakin. Tao niin ymmärtää Antskua ("Mie romahan").

Kulo puolestaan on suoraviivainen, ennemmin reagoiva kuin pohdiskeleva tekijä. Se ei paljon ota stressiä että mitä mä siitä mahdan pohtia, tai ottaa silleen positiivisella tavalla että haluaa olla mieliksi, mutta ei paineistu vaan on sellainen iloinen, luottavainen ja leikkisä ja itse tekeminen on sille niin hienoa että se vie koko koiran ihan mennessään ja tällöin heikompi tekniikka kyllä pettää. Huono juttu on että Kulo ei hoksaa asioita ihan niin nopeasti kuin älykköveljensä, esimerkiksi kaukoja tai tunnaria.

Kummatkin opettavat mua ja näiden kanssa on kyllä niin mahtia treenata :)