Kuukauden totaalisen agilitytauon jälkeen treenit ProCaniksella. Kipeällä sidotulla polvella, joka jo alkoi olla parempi. Ei mitään järkee ton polven suhteen, yllätys yllätys! - polvi on taas kipeä ja turvoksissa. :(
Mutta tunnilla oli ahaa-elämyksiä!
Radan teemana oli pakkovalssit, joita tehtiin hypyille ja kepeille.
Ihmettelin, että miksi Tao kaartaa joka esteen jälkeen kovin kovin pitkälti. Epäilin, että ehkä syypää löytyy kartturista... Aivan oikein!
Ensinnäkin, mä teen pakkovalssit väärin. Siinä täytyy pitää rintamasuunta kohti koiraa, ei tietenkään niin että ohjaaja kuikuilee siivekkeen takana rintamasuunta pahimmassa tapauksessa (= minun tapauksessani) poispäin esteeltä. Herkkä rintamaohjautuva collienihan luki tämän tietenkin niin, että piti tavoitella sitä rintamasuunnan ohjausta ja teki hullun pitkän ylimääräisen koukkaisun ennen pakkovalssiin tuloa.
Valssit - ei saa valua! Etenkään jos on idea että koira kääntyy esteen jälkeen tiukasti takaisin. Tämä ohjaajan turhien peruuttavien askelien ottaminen saatiin tehokkaalla tavalla karsittua minimiin, toivotaan että oppi pysyy kaalissa ;)
Tao oli super! <3 Se ei hermostu, vaikka ohjaaja antaa epäselviä signaaleja ja on myöhässä, yrittää vaan toimia oikein ja paikata virheitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti