5/2/13 Luoksetulo paranee, paranee... :)

Eilen oli tavoitteellisten tokotreenit. Olin tosi tyytyväinen pikku-taolaiseen :)

Aloitettiin seuruulla. Kukaan ei liikkuroinut, mutta pyysin apparia naksuttelemaan tiheästi, pääpaino siinä että jos Tao onnistui jossain niin siitä piti tulla heti positiivinen palaute. Esim. jos se olisi kontaktin pudotettuaan ottanut uudelleen katsekontaktin (mitä ei tainnut tapahtua) tai käännöksissä käytti hyvin takaosaansa. Lisäksi pyysin tässä välissä naksuttelemaan ihan jos meno vaan näytti hyvältä. Pentunen oli kovin iloisena siinä seuraamisessa ja olin tyytyväinen sen ryhtiin ja paikkaan. Vähän takapää lähti välillä aukeamaan, mutta siihen ei nyt tässä treenissä keskitytty. Käännöksissä vasemmalle se heitti takapäätänsä niin vauhdilla sivulle että takapää meni välillä jo ylikin. On ollut jotain hyötyä siitä kun ollaan viime päivät keskitytty takapään aktivointiin ja käyttämiseen. Tao siirtää takapäätänsä hyvin mutta kehonhallintaa tarvitaan vielä lissää.

Sitten tehtiin luoksetulo kahdelta eri etäisyydeltä. Lyhyempi etäisyys ihan ok, edelleen kaipaan tähän lisää vauhtia vaikka kuulemma näyttää jo hyvältä. Se mielentila ei vielä ole ihan se mitä tähän haluan. Myöhemmin saatiin enemmän hallia käyttöön ja pystyttiin tekemään luoksetuloa 30-40 metristä. Ja sitten, sitten se tapahtui! Jätin Taon istumaan paikalleen ja juoksin etäisyyden päähän, hetsasin vielä lelulla kaukana. Laitoin lelun selän taakse piiloon ja otin vähän etukumaran, oikein jännittyneen asennon. Tällä oli Taoon niin sähköistävä vaikutus, että se nousi seisomaan lihakset jännittyneenä ja sillä oli täysi työ malttaa pysyä paikoillaan. Sitten kun kutsuin niin se lähti lujaa tulemaan, merkkasin tämän jo parin laukka-askelen jälkeen ja otin lelun esille. Tao kävi niin raivolla patukkaan kiinni että se iski ohi ja teki kynnet hallinpohjaa raastaen raivokkaan kääntymisen lelulle ja kiskoi raivoisasti patukkaa.

Illan aikana treenattiin myös focusointia (opin eilen hienon uuden sanan ;D ), eli laitoin Taon joko makuu/seisomisasentoon kera muutaman metrin päässä olevan etupalkan, menin sen taakse seisomaan ja vapautin palkalle kun se katsoi eteenpäin. Seuraavalla treenikerralla lisään omaa liikettä ja häiriötä. Nyt tuli jo hyvää häiriötä kun joku kävi iloisesti huutelemassa ja Taon piti häntä katsoa iloisena (Tao sitten rakastaa kaikkia ihmisiä treenihallilla), mutta ymmärsi lopulta kääntää katseen etupalkalle. Tätä lisää :) Jes oli tässä parempi vapauttava merkki kuin naksutin. Voiskohan olla ihan hullu ajatus, jos jes-sanalla saisi vapautua mutta naksutin tarkoittaisi että pitäisi pysyä vielä siinä paikassa missä oli ja siihen tulisi palkka? Millaisia sääntöjä teillä on naksautuksen, merkkisanan ja vapaa-sanan kanssa?

Tehtiin myös tokohyppy kosketusalustalla, hyvin pysyy kosketusalustalla mutta seuraavaksi täytyy ottaa treenikriteeriksi innokas hyppy esteen toiselle puolelle, nyt vähän liikaa himmaa ja miettii.

Välissä tehtiin paikkamakuu jossa oli 6 tai 7 koirakkoa. Mentiin Taon kanssa laitaan ja jäin aivan sen eteen, harjoiteltiin kuonon pitämistä maassa tassujen välissä ja palkkasin tiheästi. Meni paremmin kuin olisin osannut odottaakaan. Paikkamakuun jälkeen oli paikkaistuminen, tässä menin 15m päähän mutta kävin välillä palkkaamassa. Tao istui vakaasti paikoillaan, mitä nyt välillä katseli sivulleen mistä en ihan hirveästi tykännyt mutten tiennyt miten olisin siihen puuttunutkaan. Ajoitin palkkaukset niihin hetkiin, kun se tällaisten sivulleen katsomisten jälkeen käänsi katseensa takaisin muhun.

Huh tehtiinpäs me paljon vaikka treeniaikaa oli vain 2x10min, mehän tehtiin vielä noudon luovutusta. Siihen alle yksi vauhtinouto jossa appari heitti noutokapulaa vielä kauemmas. Intoa kapulaan ainakin on, kun takaisin tuodessaan ei meinaa vaihtaa kapulaan vetoleluun. :) Kokeilin kapulan kanssa eteentulemista, se toimi jos itse annoin kapulan mutta jos appari antoi niin sylki sen matkalla suustaan. Taolla on kaikenkaikkiaan kiva asenne noutokapulan pitämiseen, tarkkana tosin saa olla ettei vaan rupea pureskelemaan sitä, nyt jo on vähän viitteitä siitä. Olen palkannut vasta kun on rauhoittanut leukansa ja istuu edessäni kapula vakaasti suussa.

Kaiken kaikkiaan tuntui, että Tao otti viime kertaa vielä vähemmän häiriötä naapurikentän äänistä ja muista läsnäolijoista. Se oli iloisella asenteella ja viikon tokotauon (ihan totaalista en pystynyt pitämään) jälkeen oli sisäistänyt monia asioita. Mennä viikko ollaan lähinnä tehty sheippaamalla erilaisia juttuja joissa Tao on aktiivinen ja onnistuu tiheästi, tai agilitya.

Bensonin kanssa ollaan tehty jumppaa, takatassutargettia, vähän kaukoja, nopeita maahanmenoja (jotka on ajoittain meinaan nopeita! Kuuluu yksi sujahdus vaan kun puudeli on jo maassa - miksi mä en heti alunpitäen opettanut niitä tällaisiksi??) ja ollaan halittu ja hellitty kovasti. Eilen piilotin sille iltamyöhään vielä lelua kämpässä ja sen innokasta etsimistä ja huonekalujen päällä kiipeilyä seuratessani mulle tuli mieleen, että yritänpä päästä kokeilemaan ja ehkä treenaamaankin raunioita sen kanssa ensi kesänä! :) Ei siitä tuu mitään hienoa uljasta pelastajakoiraa, mutta jos pelastettavalla on pallo niin villaeläin tekee taatusti kaikkensa löytääkseen sen pallon. Mä en vaan tiedä yhtään Pirkanmaan rauniotreeniporukoista ja onko niihin mitään mahdollisuuksia päästä mukaan...