Talvipäivä Tampereella

Eilen oli mahtava auringonpaistepäivä, ainakin osan aikaa. Suuntasin koirien ja kameran kanssa Iidesjärven jäälle tavoitteena saada superhienoja juoksukuvia. Toteutus oli sitten vähän toinen, melkein heti kun päästiin järvelle aurinko meni pilvien taakse piiloon, puudeli inisi mun jaloissa koska se oli nähnyt kun laitoin pallon kameralaukkuun, sormet jäätyivät kameraa käyttäessä eikä niistä kuvistakaan nyt mitään superhienoja tullut. :-D

Tässä joitain yritelmiä:

Bensonin uusi panta, kiitos Marja!

Tao juoksee tuhannella mutkalla nauraen, tosikkopuudeli irvistää

Puudeli tönii

Iltapäivällä mentiin Hannan kanssa Tallille. Kokeiltiin sellaista jekkua, että lelun avulla saataisiin Taolle vauhtia eteen istumaan tulemiseen niin että mä pyysin Taon eteeni, ja sitten jes-sanalla vapautin sen menemään jalkojeni välistä. Ihan takanani oli karvapatukka, josta lähti ohut naru Hannalle. Kun Tao lähti tavoittelemaan lelua niin Hanna nykäisi sen vauhdilla karkuun. Pian edettiin siihen pisteeseen, että Tao meinasi mennä sukkana jalkojen välistä lelulle, mutta refleksinomaisesti laitoin polvet yhteen niin että se jäi nalkkiin. En tiedä oliko kauheen järkevä juttu, mutta minkäs sitä reflekseilleen mahtaa.. Tämän jälkeen kuitenkin kun myöhemmin kutsuin Taoa sivulle istumaan niin se yritti väkisin tarjota vaan eteen istumaan tulemista, ei se oo sellaista koskaan ennen tehnyt. Kun peruutin alta pois niin pentu vaan seurasi sinnikkäästi perässä tiiviissä edessäistumisasennossa. Että katsellaas nyt mitä tästä seuraa.

Seuraamisesta puheenollen, yritän varmaan tappaa Taon hienosti alkuun lähteneen seuraamisinnon. Teetin pitkän seuraamisen, jossa käännöksissä vasemmalle käytti takaosaansa tosi kivasti. Olisi pitänyt tehdä perään muutama motivaatiopätkä lelupalkalla eikä ahnehtia liian pitkiä seuraamisjaksoja. Sitten kokeilin hidasta kävelyä seuraamisessa ja pentu oli ihan ihmeissään. Lähti herkästi aukeamaan ja kaartamaan mun eteeni. Namilla ohjasin oikeaan kohtaan. Juoksuseuruupätkissä sama juttu vauhdin hidastuessa käyntiin, että lähti aukeamaan, mutta namilla muutaman toiston jälkeen rupesi saamaan ideasta kiinni.

Benson on jostain syystä nyt kekkassut, että ruutuun menon jälkeen siellä kuuluu pyöriä paikallaan ympäri. Taidan myydä sen sirkukseen.

Tehtiin myös perushyppysarjaa, Taolla tein vain pari-kolme toistoa koska ne meni mun mielestä hyvin, ponnistuspaikkakin pysyi aina keskellä esteiden välissä ja kaikki hypyt näyttivät symmetrisiltä. Jotain kehitystä oli ilmeisesti tapahtunut viikonlopun aikana munkin silmissä, koska Rommin kohdalla huomasin ettei se hyppyjen välissä koonnut itseään kunnolla vaan kauhoi etujaloilla eteenpäin niin että ponnistuspaikka ajautui lähelle viimeistä estettä. Saatiin toimimaan paremmin kun lelupalkka oli toiseksiviimeisen esteen kohdalla, mutta parin toiston jälkeen kun otettiin lelu pois niin alkuperäinen tyyli palautui. Eli reeniä vaan lissää. :)

Loppuun pientä agilityiloittelua. Pennut saivat tehdä helpompaa rataa ja Hanna, oliskohan toista kertaa tekemässä ratapätkää ja neljättä kertaa ylipäätään mitään agilityyn liittyvää, meni superhienosti Bensonin kanssa. Tekivät sellaisen harjoituksen jossa piti tehdä pakkovalssi-persjättö-takaaleikkaus ihan tuosta vain! Benson oli maailman onnellisin pieni villakoira kun sai vähän hypellä estehisiä.

Rommi vauhdissa

Tao on ruvennut kypsässä 10,5kk iässä merkkailemaan! Enää hyvin harva pissa tapahtuu kyykkyältään, päinvastoin lenkeillä nostetaan koipea puunrunkoja vasten useampaankin otteeseen ja hajut kiinnostaa. Välillä seuraan käsi silmillä kuinka sihtaus menee vähän miten sattuu ja suurin osa pissistä valuu etutassua pitkin alas. Aika usein puudelilla on kiire päästä nuuskimaan Taon merkkauksia, olenkin saanut useamman kerran pelastaa sen pissasuihkun alta kun ei millään jaksaisi ryhtyä puudelin ja sen vaatteiden pesutalkoisiin.

Olen nyt myös huomannut, että Taon ajatukset ei pysy ihan niin hyvin kasassa, etenkään jos on häiriötä. Aikaisemmin sai vaikka nappulaliiga lämmitellä vieressä ja se ei haitannut, mutta nyt ottaa häiriötä, ei onneksi pahasti kuitenkaan. Mun murrosikäinen juniorini :)