tiistai 13. marraskuuta 2012

13/11/12 Poikien treenimuistiinpanot

Tokokärpänen Bensonin kanssa on puraissut taas oikein mukavasti. Pieni villaeläin on intoa piukassa.

Maanantaina tehtiin ensin hyppynouto, sitten kokeenomainen metallinouto. Kummatkin meni ihan mahtavasti. Liikkeet passaa sellaisinaan, en keksi mitä voisin niihin vielä lisää haluta. Tietenkin puisen noutokapulan pitoon voisi treenata lisää rauhallisuutta, ja metalliseen noutokapulaan kapulan suuhun oton ja pidon vielä innokkaammaksi. Mutta nykyisellään koira tekee asiat käskystä innokkaasti ja täsmällisesti. Etenkin lopussa nopea pyörähdys sivulle istumaan on kuin piste iin päälle! Ja meillä kyllä sitä työsarkaa riittää ihan riittävästi muissa voittajan osa-alueissa... ;)

Tällä mallilla ollaan muiden liikkeiden osalta:

Paikkamakuu: Vajaa kuukausi on treenattu ruokaetupalkalle hiljentymistä ja rauhoittumista. Jos koira piippaa, harjoitus keskeytetään ja aloitetaan uudestaan hetken päästä. Erittäin hitaasti etenevä harjoitus. Tällä hetkellä, jos ympäristö on rauhallinen, pysyy hiljaa 1,5minuuttia. Lievää häiriötä olen tehnyt heittelemällä Taolle makupaloja. Pitäisi: vahvistaa virittelysanan ("paikkamakuu") käyttöä systemaattisesti ennen harjoitusta. Laittaa ruokapalkka tiettyyn rasiaan, joka asteittain siirretään treenikassiin (josta onnistuneen suorituksen jälkeen mentäisiin yhdessä hakemaan palkka). Tulevaisuudessa: lisätään taustahäiriötä, treenataan tätä hallilla + muualla kuin kotona, muiden koirien kanssa jne.

Seuraaminen: Sivusiirtymät oikealle hyvät, vasemmalle sivusiirtymissä on jo oppinut uuden käskyn (väistä), ekalla askelella takapuoli jää jälkeen mutta korjaa sen ja askelet 2. ja 3. seuraa hyvässä asennossa poikittain, käyttäen takajalkojaan aktiivisesti. Käännökset paikallaan kohtuu ok, puudeli vaan kyllä helposti pompsahtaa ylös, näitä namin kanssa avustaen treenataan. Pitäisi: seurauttaa lähelle seinää, esineitä jne -> suoritusvarmuutta seuraamiseen. Vahvistaa häiriötreenillä katsekontaktin pysymistä. 

Liikkeestä istuminen: Alkeistreeniä, jossa seurautan ja namikädellä ohjaan nopeaan istumiseen. Bensonin kanssa ei ole systemaattisesti tehty jääviä sekaisin, joten sekoittaa niitä keskenään ja menee herkästi maahan. Pitäisi: muistaa sanoa jäävien liikkeiden käskyt eri äänenkorkeudella, istu on korkein.

Luoksetulo: Lähtee lujaa luokse, pysähtyy terävästi, jatkaa tästä matkaa vauhdilla. Ei ole vielä tähän yhdistetty maahanmenoa, vaan maahanmenoa on treenattu erillisenä juttuna agilityputken avulla. Jää tässä herkästi kyynärpäät ilmaan. Tässä Hanna huomasi, että olen opettanut Bensonin odottamaan toista maahan-käskyä, eli koira on luullut että on ok ensin jäädä istumaan ja siitä toisella käskyllä maahan. Tehtiin niin, että annoin käskyn, sitten odotettiin kunnes koira valutti kyynärpäät alas, jolloin Hanna naksautti. Näitä muutamia toistoja, suoritus nopeutui koko ajan. Heitin pallon kauas yli taakse palkaksi, vahvistaakseni sitä ettei tarvitse ryömiä kohti. Tästä tuntui hyötyvän selvästi.

Ruutu: vaiheessa. Tehdään kosketusalustalla. Ajoittain täytyy vielä käydä taputtamassa kosketusalustaa, varsinkin ekoilla kerroilla. Pitäisi: saada huomattavasti vahvempi ajatus ruutuun menosta. Mua harmittaa, koska jossain vaiheessa kesällä ruutu oli hyvällä mallilla. Mitä mä onnistuin koulutuksessa tyrimään kun tästä ruudusta on tullut näin himskatin vaikea? Puolustukseksi täytyy sanoa, että puudelilla on kyllä kanssa oma osuutensa tässä vilkkaan mielikuvituksensa kanssa.. ;)

Hyppynouto: hyvällä mallilla. :))))

Metallinouto: hyvällä mallilla. :)))))

Tunnistusnouto: tässä ollaan edistytty! Tein alkeistreenin siten, että tunnarikapulat (alkuun 3kpl) oli harvan verkon alla, kun Benson haisteli / pysähtyi oman kohdalle -> naks ja palkka. Tämän harjoituksen avulla Benson oppi parilla treenillä, että vain omasta ollaan kiinnostuneita. Se ei ole koskaan tuonut väärää kapulaa. Ongelmana oli, että Benson meni kapuloille liian kovassa vireessä lyöden kapularivin sekaisin ja mälväten omaa kapulaa tuodessaan sen mulle. Tehtiin niin, että piilotin omaa kapulaa meidän asunnossa, jotta vahvistui a) käskysana "Oma", b) oikea mielentila, jossa etsitään omaa kapulaa ja c) kapulan nopea palautus makupalaa vastaan. Puudeli oli kuin mikäkin rauniokoira kiipeillessään sohvan selkänojalla kapulaa etsien. Hienosti tajusi mitä etsittiin, ei esim. välittänyt leluista yhtään. Näitä muutama treeni, sitten laitoin hajuttomat kapulat lähelle ja nyt ollaan tehty niitä kokeenomaisessa järjestyksessä, eli kapulat ovat olleet esim. rivissä tai ympyrässä. Benson haistelee kaikki kapulat läpi ja poimii varmasti oman. Pari kertaa, kun se on heti löytänyt oman, on se vielä haistellut muutkin tietääkseen että on varmasti valinnut oikean. Palautukseen on tullut selvä kehitys, kapulan tuhoaminen palautuksessa on vähentynyt ja ajoittain ei mälvää ollenkaan palauttaessaan. Olen edelleen hoputtanut Bensonia tuomaan kapulan nopeasti mulle, jottei se ehtisi mälvätä kapulaa.

Kaukot: Ihan vaiheessa tämä projekti. Etenin ekoilla treeneillä edistymisestä sokaistuneena liian nopeasti, sillä seurauksella että puudeli ahdistui. Se istui surkeana etutassut laudalla eikä kyennyt vaihtamaan asentoa. Otettiin tähän muutaman päivän aikalisä, sitten palattiin ihan alkujuttuihin. Istuminen onnistuu ongelmitta, mutta muut onkin sitten vaikeampia. Nyt suunnittelin, että tehdään istu-seisomista pari viikkoa. Istumaan mennessä makupala on tassun päällä vahvistaakseen etutassujen paikallaan pysymistä, seisomaan noustessa ei ole makupalaa koska muuten ei pääse ylös. Nousee seisomaan hieman nostaen etutassujaan ilmaan. Mä en tiedä pitäiskö näihin jo heti puuttua, kun koira on fiksu ja nopeaoppinen, vai nyt alkuun vaan palkata kun ylipäätään pääsee ylös? Katsotaan kuinka meidän kaukojen vielä käy... :-/ Tämä liike on paikkamakuun ohella PROJEKTI sanan työläimmässä merkityksessä..

Huh hah hei, saas nähdä nähdäänkö meitä Bensoni-puudelin kanssa ikinä voittajaluokassa? Mutta treenaaminen sen kanssa on niin ihanaa, kun se on aina niin hirveän säpäkkänä ja innoissaan, antaen 110% itsestään. Huumorintaju on toisinaan koetuksella, mutta kun kaikki puudelin toilaukset ottaa naurun kannalta niin nekin tuovat hyvää mieltä treeneihin. On se niin rakas haukku :)

---------------------------------------------

Taon kanssa tehtiin perjantain ProCaniksen treeneissä
- hyppyä: hyppy-käskyllä esteen toisella puolella olevalle kosketusalustalle, sitten paikka-käsky ja laitoin hitaasti namin viereeni maahan. Tämän jälkeen lähdin kävelemään esteen toiselle puolelle. Vapautus namille kun pysyi paikoillaan. Jos ei pysynyt, niin ohjaus käsieleellä takaisin kosketusalustalle. Alokasluokan hyppy saadaan nopeasti opetettua.
- paikalla seisomista: koiraa pannasta kiinni ja lelulla hetsausta, lelun heitto ja samalla top!-käsky ja rintakehästä koskemalla estetään koiran eteneminen. Kun pysyy hetken paikoillaan, vapautus palkalle. Lisättiin haastetta niin, että lähdin liikkumaan. Samalla saatiin vahvistettua sitä, että jos olen Taon takana kannattaa katsoa eteenpäin lelulle, siitä vasta vapautus.

Tao on ollut reipas ja innokas treeneissä, mutta jostain syystä - onko silmänkäyttöä vai jotain muuta? toisissa liikkeissä hitaanpuoleinen. Tänään tehtiin pentutreeneissä luoksetuloa, jossa tuli kyllä laukalla mutta tosi flegmaattisella sellaisella. Lili antoi treeniksi harjoitella patoamista ja leluun iskemistä. Nyt mua vähän mietityttää, että miten meidän kannattaisi lähikuukausina edetä treeneissä Taon kanssa. Se oppii kyllä asiat ihan supernopeasti, ehkä se mitä nyt pitäisi eniten työstää olisi leikkiminen ja asenne. Ajattelen, että lähiviikkoina menisin hallille enimmäkseen leikkimään Taon kanssa ja laittaisin muiden asioiden opettelun ja treenaamisen tauolle. Tehtäisiin vain superhelppoja asioita. Rauhoittuminen pitäisi varmaan pitää myös rinnalle, ettei vaakakuppi vielä heilahda toiseen ääripäähän kun oikein pentuani nostatan.

Yksi asia mitä myös joudun Taon kanssa pohtimaan ihan eri tavalla kuin Bensonin kanssa, on että se on oikeasti ihan hirveän nopea tajuamaan ja yhdistelemään asioita ja ennakoi helposti. Mun täytyy olla tarkkana, että varioin harjoituksia ja keskityn omaan toimintaan käskyn antamisen hetkellä, etten vahingossa tulisi opettaneeksi asioita joita en ole tarkoittanut. Mahtavinta Taon kanssa on sen aivan uskomaton keskittymiskyky, kuinka se ei mun kanssa "töitä tehdessään" yhtään välitä mitä ympärillä tapahtuu. Hihnalle ei ole mitään tarvetta. Hauska on myös se, ettei ennen hallille menoa sovi leikkiä muiden pentujen kanssa, leikin aika on vasta treenien jälkeen. Pikku työnarkomaani. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti