Alkuun Juha vähän tunnusteli Taoa. Kerroin että Tao on kankea eikä oikeastaan yhtään venyttele takapäätään. Juhan mukaan sopisi nopeasta kasvusta johtuvaksi kankeudeksi; lihakset ovat joutuneet ihan hirveästi venymään kasvun myötä. Takapään kulmaukset ovat tosi suorat, mutta niiden tilanne muuttunee Juhan mukaan vielä lihaksiston ja jänteiden venyessä.
Niin se pentunen sitten vaivutettiin uneen (asiallinen pentu ei juuri hätkähtänyt kun sai piikin persaukseen) ja vietiin kuviin. Kyllä jännitti odotella vastauksia!
Käytiin kuvat yhdessä läpi sitten. Taon lonkat on todella hyvärakenteiset; syvät ja tiiviit. Tunnustellessa ei erottunut löysyyttä. Juha arvioi että a:t tai ehkä b:t, nämähän ei tosin vielä ole viralliset lausunnot vaan ne saadaan vuoden päästä. Ristiselän alue oli rakenteeltaan tosi hyvä, Juhan mukaan paimenlinjaisilla bc:lla ja sakemanneilla voi tällä alueella olla ongelmia, mutta ei Taolla. :) Selkä oli normaali (asia jota spondyloosikoiran omistaja osaa arvostaa!), kyynärnivelet vaikuttivat virheettömiltä. Vasemman olkaluun painoa kantavalla pinnalla luurakenne oli hieman tummempaa yhdessä kohtaa, varsinaista irtopalamuutosta nivelessä ei ollut eikä mitään ruston paksuuntumista tai muuta sellaista. Mä en ymmärrä että miten lääkärit osaavat noita kuvia katsoa: vaikka Juha oikein suurensi kuvan mulle ja näytti kynänkärjellä, niin en itse huomannut olkapään kuvassa mitään tummempaa aluetta. Juha vielä korosti, että tämä ei ole irtopalamuutos.
Juhan mukaan Taon luustoterveys on kehittymässä hyväksi eikä esteitä aktiiviselle harrastuksille ole. Vuoden ikään asti (siis koko loppuelämän) vammoja, liukastelua ja rajuja hyppyjä pitää välttää, liikkua runsaasti ja kehittää lihaksistoa. Yksikin kunnon sähläys (esim. hyppy korkealta alas tai paha liukastuminen) voi provosoida olkanivelmuutosta. Tämän kuullessani muistelin korvat punaisina niitä kertoja, jolloin Tao on hypännyt puolitoista metriä ilmaan ja laskeutunut alas toisinaan vähemmän tyylikkäästi, tai kun se on liukastellut kerrostalomme rappuset alas. On siltä usemman kerrankin jalat levinneet pahan näköisesti alta kun on touhua ollut enemmän kuin tassunpohjissa pitoa. Täytyy vaan olla vielä tarkempi, että liukkaalla alustalla otetaan rauhallisesti. Mutta voi että kuinka sitä osaakaan olla näin onnellinen yksistä luustokuvista, ei olisi parempaa vastausta voinut tullakaan!
Tässä tämän päivän kuvasatoa, välissä on Bensonin vuoden takaiset kuvat vertailun vuoksi:
Vasen olkanivel, nuolen kohdalla tummempi alue |
Oikea olkarnivel |
Lonkkakuva oli kaunista katsottavaa :) |
Vertailun vuoksi Bensonin lonkkakuvat (C/C), nuolen kohdalla nivelrikon alkumuutokset |
Bensonin spondyloosikohta 28.09.2011 |
Väsyttää... |
Mennäänkö tämän jälkeen pyhäkouluun? |
Benson oli mököttänyt ovensuussa koko sen ajan, jonka Juha alussa tutkaili Taoa. Pieni villaeläin ei ollut yhtään innostunut ajatuksesta, että häntä painellaan ja kopeloidaan pian. Hänen vuoronsa koitti kuitenkin pian, iso kaveri nostettiin lattialle nukahtamaan, ja pieni haluton villaeläin nostettiin tutkimuspöydälle. Hän valitti ja veti itseään vielä pienemmäksi jos suinkin mahdollista. Ei ollut yhtään kivaa. Paremmin meni silti painelut ja taivutukset kuin vuosi sitten jolloin sama villaeläin oli ihan järkyttävässä kunnossa.
Juhan mukaan Bensonin syvät lihakset on huonossa kunnossa, koira vetää selkäänsä köyryyn ja käyttää vatsalihaksiaan, lantio nousee pystysuoraan asentoon. Vatsalihakset ja lonkankoukistajat on ihan jumissa. Lonkat ovat paremmat, tyypillisesti nivelrikkotilanne rauhoittuu puolen vuoden - vuoden kuluttua nivelpussin paksuuntuessa ja tiivistäessä niveliä. Tällöin nivelen liikerata huonontuu ja nivelten liikkuvuutta täytyykin ylläpitää.
Puudeli sai niskaansa kennelyskärokotteen, tämän jälkeen matkamme jatkui ft Marikan huoneeseen.
Marika opetti meille aluksi hyvän syvien lihasten harjoitteen. Ollaan tehty liian vaikeita harjoituksia. Oleellista on syviä lihaksia vahvistettaessa, että:
- koira pystyy koko ajan pitämään selkälinjan suorana harjoituksia tehdessään. Jos se köyristää selkäänsä, se käyttää pinnallisia vatsalihaksiaan eikä harjoituksesta ole hyötyä. Benson käyttää muutenkin pinnallisia vatsalihaksiaan normaalia enemmän, joten niitä ei ole syytä harjoittaa enempää.
- harjoituksia vaikeutetaan hitaasti, koska syvät lihakset kehittyvät niin hitaasti. Eli vasta sitten lisätään haastetta kun edellinen vaikeustaso onnistuu ilman selän köyristymistä.
- takajalat eivät saa lähteä aukeamaan, ts. varpaat eteenpäin ja jalat rungon alla
Me tehtiin harjoitusta, jossa Benson seisoi kahden ilmatyynyn päällä. Ei tarvitse ostaa mitään isoa hienoa puikulanmallista jumppatyynyä, joka maksaa miljoonia eikä mahdu mihinkään. Avustaja pitää huolta, että takajalat pysyvät oikeassa asennossa. Benson seisoo normaalissa asennossa tyynyjen päällä, ja tässä tehdään pieniä naminottoja sivummalta niin, että selkä pysyy hyvässä asennossa ja paino jakautuu molemmille takajaloille. Lisäksi tähän yhdistetään pienet etutassujen nostot, selkälinjaa tarkkaillen. Pidempiaikainen pito ei onnistu vielä. Bensonista on tullut jumppatyynyhullu, se ei meinannut antaa laittaa jumppatyynyä pois vaan olisi koko ajan kiivennyt tyynyt päälle tasapainoilemaan.
Laitan tästä harjoituksesta videon kun olemme harjoitelleet sitä enemmän.
Lihasharjoitusten jälkeen Marika ohjasi mulle kädestä pitäen, rautalangasta vääntäen, kuinka hieron Bensonia. Benson on viimeisen vuoden aikana ollut kymmeniä kertoja hierottavana, mutta kun se ei osaa rentoutua muiden käsittelyssä. Koira on kuin viulunkieli. Ei siinä varmaan hieronnasta ole sitten sanottavasti hyötyä. Muhun se luottaa ja makaa rentona käsittelyssä, pystyn muutenkin valitsemaan hierontahetkeksi myöhäisillan jolloin se on väsynyt ja kykenee rauhoittumaan käsittelyyn. Olen usein sivellyt sen lihaksia illalla tv:tä katsellessa. Marika selitti lihasten kiinnittymiskohtia ja että millaisella otteella, mihin suuntaan ja millaisella voimalla mikäkin kohta tulee käsitellä. Tärkeää on hieroa ne lihasalueet, jotka erityisesti rasittuvat spondyloosin vuoksi, eli spondyloosikohdan varomisesta rasittuvat aluetta ympäröivät alueet; lonkankoukistajat, vinot vatsalihakset nivusten alueelta, takareidet ja selän ja vatsan lihakset. Myös etuosan lihaksia lavan alueelta ja niskasta kannattaa hieroa, ne olivatkin niin kireät että oikein tunsi lihasjuosteisuuden. Hieronta tehdään sellaisella voimakkuudella, että Benson pystyy olemaan rentona.
Benson makasikin käsittelyssä ihan uskomattoman rentona. Aina kun Marika koski siihen, se katsoi epäillen. Marikaa nauratti hassu koira. Hieronnan opettamisen ohessa Marika kävi läpi Bensonin lihaksistoa, ja totesi että sillä on etupään lihakset, vatsalihakset ja lonkankoukistajat yllättävän pehmeät ja hyvässä kunnossa. Kaveri oli vaan feikannut Juhan käsittelyssä taas vaihteeksi, parempi valittaa jo ennenkuin mahdollisesti sattuu.. Kaiken kaikkiaan Bensonin vointi on paljon parempi kuin vuosi sitten. :) Ft-käynnin lopuksi Benson oli todella hyväntuulinen ja rentoutunut, arvatenkin helpottunut että käsittely oli ohi. Se kävi pussaamassa kummatkin ja teki hyvät venytykset.
Tao on vieläkin vähän kuutamolla. Se on käynyt usemman kerran ulkona pissalla ja kakalla. Henkka kun tuli kotiin, niin hänet piti ottaa vastaan kera kovan vinkumisen, aivan kuin Tao olisi yrittänyt selittää mitä kaikkea on tänään joutunut kokemaan! Muutenkin Tao oli illan erityisen puheliaalla tuulella, se kun yleensä on varsin hiljainen tapaus. Tao teki hienot Star Warsin Chewbacca-imitaatiot leikkiessään. Benson kun välillä kuulostaa ihan Darth Waderilta, niin meillä on hieno näyttelykaarti kasassa!
On se mukava kun noi fyssarit tekee meidät hierojat työttömiksi. Ole nyt edes varovainen sen vatsanhieronnan kanssa, siinä saa helposti pahaakin aikaan jos ei tiedä oikeasti mitä tekee.
VastaaPoistaMä vähän arvasinkin että saatat ajatella noin. Myös ell suositteli että opettelisin hieromaan Bensonin. Mun hieronta ei tietenkään korvaa oikeaa kunnollista hierontaa kun en ole kouluakaan käynyt. Vatsalihaksista hieron ulkoista vinoa vatsalihasta nivusen kohdalta. Millaista pahaa jälkeä voisin tässä saada aikaan? En mene ollenkaan kohtiin joissa on suuret verisuonet. Ylipäätään hieron sellaisella voimakkuudella, että Benson pystyy olemaan täysin rentona, ja se koira jos kuka ilmaisee heti jos tuntuu epämiellyttävältä. Eilen illalla kokeilin oppimiani otteita ja Benson makasi raukeana sohvalla, parissa kohtaa jännittyi mutta rentoutui nopeasti kun huomasi ettei sattunutkaan. Onko Bensonille mielestäsi hieronnasta apua, jos se on jännittynyt ja tärisevä hermokimppu koko hieronnan ajan?
VastaaPoistaTuskin fyssarin ja tämän kyseisen fyssarin tarkoitus on tehdä hierojia työttömiksi. ;)
VastaaPoistaMä ainakin hieron aina välillä omia koissuja vaikken alaa ole opetellutkaan. Silti käytän jatkuvasti noita huollossa. Ideana tuskin on nyt ketään tehdä työttömäksi vaan saada mahdollisimman paljon apua Bensonille. Ja kaikkihan sen tietää että koulunpenkillä istuneet ja alaa opiskelleet hierojat ovat yksinkertaisesti ammattitaitoisempia kuin itseopiskelleet/vinkkejä saaneet. ;)
Kiitti Lea, juuri tätä tarkoitin. Mä pidän omana osuutenani sitä, että vähän yritän omalta osaltani helpottaa Bensonin oloa, ja että se oppisi rentoutumaan hieronnassa paremmin eikä suhtautuisi siihen niin epäluottavaisesti.
VastaaPoista