Tokoa ja aksaa mustavalkoisissa merkeissä

Maanantaina oli tavoitteellisten tokot. Mulla oli jotenkin pää taas ihan umpijäässä, ei mitään selvää käsitystä että mitä treenattais ja muutenkin tuntui että tiedänköhän mä mitä olen tekemässä näiden koiruuksien kanssa.

Tein Kulon kanssa ihan perusjuttuja. Sivulletuloissa sen paikka vaihteli kovasti ja vahvistin oikeaa paikkaa namilla houkutellen. Jotenkin mun treeni oli kovin tylsää ja vahvistin epäjohdonmukaisesti välillä vääriä paikkoja, en oikein osaa hahmottaa tämän pikkuneidin sijaintia kun olen tottunut jättipeuraan. Kokeiltiin kiertoa, jota Kulo ei vielä osaa ja tätäkään en kovin hyvin osannut viedä eteenpäin. Seuruussa se on banaanina, tähän Piialta hyvä vinkki käyttää kainalopalkkaa niin, että lelu on mahdollisimman takana kainalossa --> vahvistaa koiran ajatusta sijainnista taaempana jolloin koira on myös suorempi. No, vaikka ohjaajansa oli tylsä ja hidas ja vailla sitä kuuluisaa punaista lankaa, niin Kulo oli ihana. Se oli ensimmäistä kertaa mun kanssa hallilla, jossa oli paljon muita koiria treenaamassa samaan aikaan. Pari kertaa piti pysähtyä katsomaan muita, mutta fokus oli hienosti mussa.

Jätin Taon kotiin. Tai aioin jättää, mutta Tao katseli eteisessä mun perään niin surkeana, että palasin autolta eteiseen ja otin sen mukaan. Tao tuli kamalalla ryminällä, nyt mennään eikä meinata! -mentaliteetilla.

Hyvä olikin että otin myös sen. Tehtiin Taon kanssa kokeenomainen treeni, voittajan liikkeitä Heidin liikkuroidessa. Hyppynouto oli kiva. Seuruussa Tao oli yllättäen niin kovassa vireessä, että paikka ja asento seilasivat aika lailla, perusasennot olivat vinoja, koira aivasteli ja korskui innokkuuttaan. Metallinouto oli vähän plääh, otti kapulan suuhun kovin hitaasti, puri löyhällä otteella ja palautusasentokin oli vino. Ruutu oli hidasta ruutuun juoksua ja hidasta maahanmenoa lukuunottamatta kiva. Paljon oli parannettavaa, mutta tiedättekö mitä - Tao oli niin innokkaana eikä yhtään paineistunut kokeenomaisesta tilanteesta vaan oli innolla tekemässä mun kanssa hommia! Kehuista palkkaantui hyvin, Taolle tuntuu olevan niin tärkeää että häneen ollaan tyytyväisiä. :D

Paikkaistuminen meni hyvin, Tao tuntuu hiffanneen tämän jutun eikä enää näytä palatessani niin nololta. Istuu ryhdikkäänä. Paikkamakuut tehtiin niin, että poistuttiinkin koirien taakse piiloon. Tao makasi omassa kuplassaan kuono maassa. Paikkamakuiden asennonvaihtoihin kaipaisin enemmän ripeyttä, tosin nyt on alkanut ymmärtää että maahan pitää mennä pudottautumalla koska en ole kelpuuttanut vaiheittaista maahanmenoa vaan on aina otettu uusiksi. Ollaan tehty evl:n maahanmenot niin että kaikki käskevät koiransa yksitellen. Tao ei mene muiden käskystä alas, mutta eipä mene kyllä munkaan ekasta käskystä.

Illalla oli väsy koira

Tiistaina tehtiin pikkutreenit kotona. Kulo hoksasi nyt sen vatiharjoituksen idean, ja laittaa etutassunsa vadille. Saatiin jopa kivaa pyörimistä aikaiseksi, jossa piti etutassut vadilla ja otti hyviä sivuaskeleita takajaloilla. Tämä harjoitus taisi Kulon mielestä olla niin kiva, ettei olisi suostunut poistumaan vierashuoneesta vaan mun piti lopulta kantaa se pois, koska halusin treenata myös Taoa.

Tao-parka joutui kovaan ajatustyöhön. Käskin sen seisomaan/istumaan/maahan ja edessä oli kipossa ruokaa. Menin sen taakse ja odotin että kääntäisi katseensa musta kippoon. Sain odottaa, ja odottaa, ja odottaa... Lempeä jättini katseli mua hieman ahdistuneena, mutta tehden kuuliaisesti sitä mitä ajatteli mun siltä haluavan eli pitävän katsekontaktia. Vitsit kun olisi ollut appari tässä käytössä osoittamassa Taolle namikippoa. Välillä näytti jo siltä että Tao ymmärsi harjoituksen idean, mutta sitten oli taas ihan hakoteillä joten en tiedä oppiko se lopulta mitään. Onneksi välissä palkatessa nousi hyvin eli ahdistus ei jäänyt mitenkään päälle, ainoastaan silloin hieman ahdisti kun oli epävarma olo. Mulla on tarkoituksena opettaa näille karvakuonoille, että jos olen takana, pitää niiden katsoa eteenpäin. Joskus hamassa tulevaisuudessa voidaan tehdä esim. kaukoja niin että olenkin koiran takana. Idea Maria Brandelilta.

Sitten ei muuta kuin konkkaronkka autoon ja hallille. Rakensin saman radan mitä tehtiin viime perjantaina, ja tein sitä osissa Taon kanssa. Muutaman kerran Taolle tuli varmaan kiire mun perään ja pudotti riman. Näistä en huomauttanut, mutta pysähdyin ja menin nostamaan riman. Kummasti niitä riman tippumisia alkoikin tulla vähemmän ja vähemmän. Ei se paljon tartte.. Kokeiltiin lopuksi koko rataa ja saatiin ensimmäistä kertaa elämässämme 21 esteen rata virheettä läpi! Nää on niitä merkkipylväitä, pikkujuttuja joillekin mutta isoja meille. :)))

Kulon kanssa aloitettiin harjoittelemalla kiertoa. Koira ei halunnut irrota musta kauemmas vaan pysähtyi metrin päähän tuijottamaan. Niinpä tein muutoksen treenisuunnitelmaan ja rakensin perushyppytekniikkaharjojituksen, mulla oli tässä 4 matalaa hyppyä 6 jalan välein. Kulo suoriutui varsinaisesta hyppytekniikkaosiosta leikiten, näytti ettei sillä tehnyt ollenkaan tiukkaa sovittaa laukka-askeleita väleihin. Se irtosi innolla lelulle, ja tämän jälkeen kun tehtiin kiertoa niin rupesi irtoamaan siihenkin paremmin. Paras vauhti kiertoon syntyi, kun laitoin lelun kierrettävän siivekkeen taakse. Näin sai tehtyä lähetykset kaukaakin. Kulo oli ihan silminnähden onnellinen tämmöisistä vauhdikkaista treeneistä. Se tuli mälväämään lelua ihan mun jalkoihin ja sain jopa silittää sitä, ilman että olisi väistänyt (työkoiraa ei yleensä ottaen sovi häiritä...). Kotiin kun päästiin, Kulo kapsahti eteisessä ympäri, hyppäsi vasten ja nuoli kasvot hyväntuulisena.

Pikkuvillakoiran kanssa tehtiin illalla laatikkoon ahtautumista. Kun rupesi yhdellä laatikolla sujumaan, vaihdoin aina vaan pienempää kunnes laatikko oli niin pieni että raja tuli vastaan. Pieni koira oli kovin touhukkaana ja onnellisena kun sai oikein miettiä tassujansa, ja treenin lopuksi näytti olevan ihan puhki, vaikka treeni oli kestoltaan lyhyt. Lopuksi venyttelin puudelin (ekaa kertaa sen jälkeen kun Cartophenit alkoivat taas), ja Benson oli hyvän tuntuinen! Ei aristanut etu- eikä takajalkojen venyttelyä. Selkä sillä varmaan on se pahin ongelma.. Asiaa ei mitenkään auta liukastelu eikä törmäily. Mitkähän tassupainot mä tuolle virittelisin että se vähän hillitsisi menoa?

Vierailija puudelin pedissä