Ennen Hannan ja Rommin tuloa tein Bensonin kanssa pienen treenin. Ruudussa oli taas lelu valmiina ja meidän treeni alkoi siitä, että seurautin villakoiran sisälle halliin ja aloituskohtaan. Puudeli on kyllä niin helppo, kun se vaan keskittyy siihen mitä on sillä hetkellä tekemässä eikä yhtään ennakoi. Siinä hää seurasi niin tarkkaavaisena ja innokkaana, ei yhtään ajatusta ruudulle vaikka ollaan ihan samanlaista treeniä tehty tää viikko. Ei onnistuisi Taon kanssa, jonka kanssa täytyy ihan eri tavalla varioida näitä harjoituksia, joutuu itsekin oikein miettimään ihan eri lailla. ;) Aloituskohdassa kysyin Bensonilta missä ruutu on. Haki katseella ruudun, karkasi sille mutta en vielä tässä vaiheessa puutu tähän koska tärkeintä on että saisin luotua Bensonille vahvan luottamuksen ja lujan vauhdin ruutuun juoksemiseen. Puolivälissä matkaa (etäisyys n 20m) ajatus taas vähän vasemman etukartion taakse, mutta näki lelun ja kiihdytti ruutuun. Toisen treenisetin alussa juoksi vauhdilla suoraan ruutuun. Teen tätä treeniä niin kauan, kunnes nämä sivuajatukset poistuvat kokonaan villaeläimen minivoguen alta.
Tämän jälkeen luoksetuloa, tein taas kokeenomaisen kokonaisen liikkeen. On niin helppoa kun pikkumies ei yhtään ennakoi.. Suoritus meni hyvin, tää näytti jo siltä millä kehtaisi varsin hyvin kokeeseenkin osallistua. Asennot osuivat merkkien kohdalle ja luoksetulo-osuuksien vauhti oli hyvä. Hirveällä innolla aina liikkeelle, aina loppuun asti. Tämä asia nyt tauolle ja jatkossa tehdään pelkkiä maahanmenoja esim. putken kautta / kierrättämällä.
Sitten seuraamisesta istumista, nyt käsiapujen kera että saataisiin se maahanmeneminen pois kun sitä herkästi nyt tarjoaa. Vielä askelsiirtymiä oikealle, nyt meni hyvin pitäen paikkansa. Pieni muistutus liikkeen alussa, mutta Bensonilla oli hienosti ajatus mukana!
Kokeilinpa piruuttani kaukoja koe-etäisyydeltä, surkealla menestyksellä. En mitään muuta kyllä odottanutkaan, mutta tiedänpähän nyt missä mennään. Puudeli valui eteenpäin ainakin viisi metriä ja maasta istumaan nousuissa tarjosi seisomista. Tein asennonvaihdot seisten parinkymmenen sentin päässä Bensonista, nyt pysyi paikoillaan vaikka takajalat eivät pysyneet niin hyvin kuin olisin halunnut. Toivottavasti pääsisin nyt tämän asian kanssa jonkun viisaamman oppiin ja pian. Taokin osaa kaukot paremmin kuin puudeli ja puudeli tarvitsisi tätä taitoa enemmän.
Taolaisen seurautin namiavusteisesti hallille, n 5m päähän ruudusta. Lähetys ruutuun lelulle meni hyvin. Sitten höntsäilyä ja leikkiä. Pieniä seuruupätkiä, sitten seurautus vadille ja siinä täyskäännös, tällöin mulla ei ollut namia apuna, lelu oikeassa kädessä piilossa. Tämän jälkeen täyskäännös ilman vatia, hyvä ajatus takapään käytöstä ja oikeasta paikasta, käytti takapäätään hyvin.
Sitten tehtiin avoimen luokan maahanmeno liikkeestä, kiitos Hanna videoinnista:
Kaikkea olisi voinut olla vähän enemmän ja paljon tuossa on korjaamisen varaa, mutta oli ensimmäinen kerta kun tehtiin liike alusta loppuun asti kokonaisena.
Tämän jälkeen herra bordersgollie olikin ihan varma, että kun seurautetaan niin pitää mennä maahan. Mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin ja käskyä ei kannata missään nimessä jäädä odottamaan. Tämän jälkeen treenit jatkui seuraamisen korjaamisella. Jatkossa tehdään seuraamista varmemmaksi ennenkuin jatketaan jäävien yhdistämistä siihen. Näytti aikaisemmilla treenikerroilla, että pitää asiat erillään (seuruun ja jäävät), mutta nyt rupesi ennakoimaan kovasti ja seuruu kärsii ja pakka leviää ihan täysin. Eli nyt vaan kiltisti jatketaan jäävien treenaamista peruuttaen ja seuraamista tehdään puhtaana seuraamisena.
Tämän päivän treenit keskittyivät Taon osalta aika lailla seuraamiseen. Jatkossa pidän seuruukuurin ja tätä liikettä vahvistetaan. Ja mun pitäisi opetella kävelemään järkevästi ja pitämään kättäni luonnollisemmin, tyhmä minä. :-/ Tao menee sisätiloissa kivaa seuruuta. Kun vien vaikka kännykkää johonkin, yhtäkkiä se liimaantuu sivulleni innokkaana. Se menee sisällä hienosti täyskäännökset oikeassa kohdassa pysyen ja sillä on hyvä ajatus seuraamisen oikeasta paikasta. Tässä kohden pätee tämä vanha klisee: "Kyllä se kotona osaa..." ;)
Tehtiin agilityakin sitten lopuksi. Tao oli kovasti innoissaan. Kaksi hyppyä ja putki, voisko sitä pieni bordersgollie enempää pyytää? Vauhtia oli ja hienosti haki esteet! Sitten kokeiltiin vaikeampaa: pakkovalssia. Taon mielestä se että mä seison tumppu ojossa esteen takana, ei meinaa mitään kun siitä ohi voi pyyhkäistä esim. putkeen ja kivaa on silti. Kokeiltuani tätä muutaman kerran tulin siihen tulokseen, että mun käsi ei vaan kertakaikkisesti ole riittävän kiinnostava. Niinpä käden kiinnostusarvoa lisättiin lisäämällä siihen aimo pala nakkia. Jo vain alkoi käsi kiinnostaa ja sen sijaan, että penikka olisi vilahtanut käden ohi putkeen, se tulikin hyvin käteen (voiko näin sanoa??) eli tuli mukaan ohjaukseen ja saatiin oikein tiukka hieno pakkovalssikuvio. Tao on kyllä pitkistä kintuistaan huolimatta aikas ketterä kaveri. Ja kyllä siitä tulee niin mahtava agilitykaveri, mutta mä niin jo tiedän että kyllä tässä vielä monet treenit tullaan ihmettelemään että "se meni jo". Voi kun voisi hypätä sanotaanko vuosi eteenpäin ajassa! :)
Taolaisen elämässä sattui tänään merkittävä virstanpylväs, virtsanpylväs. Mun piti aamulla ihan silmiäni tumpulla hieraista, kun kymmenenkuinen pentuseni nosti koipea pylvästä vasten - kerta oli ensimmäinen laatuaan! Joko siitä tulee miäs!?!
Pojat saivat tänään ihkauudet pedit M&M:n alennusmyynnistä. Ettei enää tarvitsisi kadehtia toisen petiä eikä tulisi näitä tilanteita:
 |
| Melkein mahtuu puudelin petiin ;D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti