Arvoisat blogin lukijat, josta teitä montaa on. ;) Musta tuntuu että soudan ja huopaan treeneihin liittyvien ajatusteni kanssa ja saatte seurata tätä blogin välityksellä. Yhtenä päivänä olen yhtä mieltä, toisena päivänä toista. Aina en oikein edes tiedä olenko mitä mieltä. Se on varmaan tätä naisena olemisenkin ihanuutta. Samalla olen tutkimusmatkalla koirien kouluttamisen ja ylipäätään koirien ihmeelliseen maailmaan. Välillä mietin että miksi oikein pidän tätä blogia ja että onko tämä treeniblogi vai kertoisinko täällä vain kuulumisia. Mietin myös sitä, että kelle oikein kirjoitan tätä. Olen tullut siihen tulokseen, että ensisijassa kirjoitan tätä itselleni. Täältä blogista on hyvä tarkastella, että mitä olen miettinyt jostain asiasta milloinkin ja minkä asioiden kanssa tuskaillut. Benson ja Tao ovat mysteereitä, joita ratkon varmaan niin monta vuotta kuin saan kyseisten koiraherrojen seurasta nauttia. Kuinka saan Bensonin kaukot kuntoon? Oppiiko se ikinä luottamaan, että paikallamakuussa koetilanteessa palaan sen luokse, pystyykö se koskaan odottamaan levollisin mielin vai tuleeko toko-uramme raja vastaan tämän takia? Entä sitten Tao; kuinka saan sen esimerkiksi luoksetuloissa juoksemaan luokseni täysillä? Millaiseen vauhtiin minun on tyytyminen? Mitä meille kuuluu vuoden, parin päästä? Koulutushaasteiden ratkominen on toisaalta juuri tämän koiraharrastamisen suolakin ja se että saa yhdessä muiden kanssa matkan varrella miettiä näitä asioita. :-)
Kävin maanantaina Tallilla treenaamassa. Mulla oli suunnitelmissa vain mennä vauhdikasta leikkiä Taon kanssa, mutta se oli niin säpäkkänä hallilla että tehtiin yhtä sun toista. Tein kummankin koiran kanssa lyhyttä pätkää ja vaihdoin niitä tiheästi, toisen odottaessa autossa vuoroaan. Näin talvikelillä tämä tuntui muutenkin hyvältä systeemiltä, koirat pysyivät paremmin lämpiminä.
Bensonin kanssa aloitin laittamalla sen paikkaistumiseen aidan taakse, jolloin se ei nähnyt minua. Tein sillä välin ruudun ja laitoin sinne lelun. Palatessani oli todella iloinen yllätys nähdä koira istumassa luottavaisesti, suu kiinni. Suun kiinni pitäminen on minulle tärkeä asia, koska se kertoo koiran mielentilasta paljon. Läähättäminen on yksi ensimmäisistä koiran levottomuuden merkeistä. Tehtiin ensimmäinen ruutuunlähetys vajaan 10m päästä. Benson vastasi jo virittelysanaan hakien katseella ruutua, ja käskyn saatuaan ampaisi matkaan juosten vauhdilla ruutuun ja lelulle. Täytyy sanoa että villakoira yllättää aina :) Näitä ruutuun lähetyksiä tein treenin aikana muutamia, pidentäen matkaa. Lelu oli aina valmiina ruudussa.
Tehtiin myös seuraamista. Pientä yli-innokkuutta oli ilmassa, mikä ilmeni ajautumisena liian eteen mutta myös alussa niin, että villakoira oli suurimman osan ajasta ilmassa. Tassuset kävivät maassa vain sen verran, että niillä saatiin taas pompattua uudestaan ilmaan. Kuka on päättänyt että seuratessa saa vain ravata?? ;) Tein aika pitkän seuruutuksen ja palkkasin, kun meno alkoi tasaantua ja näyttää siltä kuin kuuluukin. Tein sivusiirtymiä oikealle ja vasemmalle. Oikealle siirtymissä haluaisin, että Benson kulkisi sivuttain aivan suorana, koska tämä olisi sille hyvää kehonhallintaharjoitusta. Namin avulla nämä onnistuivat hyvin. Vasemmalle siirtymiin olen opettanut käskyn 'väistä' ja Benson liikkuu suoraan vasemmalle, tosin se on tässä hieman liian kaukana jalastani ja aaltoilee, haluaisin että liikkuisi vakaammin. Benson ei tässä liikkeiden välissä istu vaan seisten odottaa että otan uuden askeleen, mikä on nyt hyvä kun mä siirtelen jalkojani ihan liian hitaasti kun pelkään että astun B:n päälle ja pilaan tämän liikkeen. Koira ei myöskään liikkeen pysähtyessä tarjoa sivulleistumista.
Maahanmenot liikkeestä jäivät alkuun vajaiksi, mahdollisesti siitä syystä että Bensonilla oli pakkaskelin vuoksi vaatetta päällä. Näissä odotin että laski kyynärpäät alas, ennenkuin merkkasin liikkeen oikeaksi ja palkkasin. Tämän jälkeen otin istumisia seuraamisen yhteydessä. Nyt kun maahanmenoja on treenattu ahkerasti, puudeli ei muuta tarjoaisikaan kuin maahanmenoja. Yritän tehdä mahdollisimman selvän äänenkorkeuseron maahan- ja istu-käskyjen välillä. Silti alkuun muutamia maahanmenoja, näistä huomautus ja korjaus oikeaan asentoon, ei palkkaa. Tämän jälkeen muutama onnistunut toisto käsiavulla, sitten muutama toisto ilman käsiapua.
Tein voi-luokan luoksetulon kokeeksi niin pitkältä matkalta, kuin kenttä antoi myöden. Seisomaan -pysähdys oli terävä ja varma. Ensimmäiseen maahanmeno-käskyyn ei reagoinut, viereisellä kentällä tosin treenattiin agilitya kera kovan haukunnan ja näytti kuin Benson ei olisi edes tajunnut että annoin sille käskyn. Uusin käskyn vähän turhankin painokkaalla äänellä Bensonin ilmeestä päätellen, tähän se reagoi hyvin. Etäisyys tässä enää 2-3m minusta. Tehtiin sama uudestaan ja nyt molemmat liikkeet sujuivat. Pitäisi treenata tätä ensi kerralla niin, että mittaan oikeat etäisyydet ja merkkaan ne kartioilla. Bensonin kanssa on hauska treenata luoksetuloa, kun sillä on aina niin kiire luokseni ettei ongelmana ole hitaat luoksetulo-osuudet.
Taon kanssa aloitettiin höntsäämällä. Lähetin sitä putkeen, heittelin lelua, mentiin vetoleikkiä jne. Tässä yksi videoklippi, jossa kaikki menee vähän väärin mutta tässä fiilis ratkaisee:
http://www.youtube.com/watch?v=yt2gVrOA0TI
Aloitettiin sitten seuruulla. Suora pätkä sujui hyvin, nyt Tao ei yhtään kiertänyt kaulaansa jalkani ympärille vaan seurasi suorana, muutama sentti irti jalasta. Vire oli niin hyvä, että päätin vähän haastaa pentua. Seurautin pidemmän pätkän n 15m. Puolivälissä Tao alkoi näyttää kummastuneelta ja jättäytyä, taputin reiteen ja uusin seuruu-käskyn jolloin pentu korjasi. Näitä pari toistoa ja alkoi saada ideasta kiinni, tämän jälkeen taas lyhyitä motivaationkohotusseuruita. Seuruun käännökset aikas hirveitä, nyt ei ollut näistä oikein hajua. Makupala-avusteisesti tekee tosi hyvin. Ensi kerralla aion ottaa vadin mukaan hallille ja tehdään vasemmalle käännöksiä sen avulla. Palkkaan lelulla. Tämän jälkeen tehdään käännöksiä paikallaan ilman vatia ja katson josko ajatus siirtyisi tähänkin mukaan.
Sitten tehtiin kokeenomainen maahanmeno liikkeestä. Tao seurasi hyvässä vireessä oikeassa kohtaa sen mitä pystyin näkemään. Reagoi käskyyn nopeasti ja jäi makaamaan paikoilleen. Jatkoin kävelyä viiden metrin päähän, sitten annoin merkkisanan ja heitin palkan. Tämän jälkeen tehtiin liikkeestä seisominen, se myös hyvin. Pentu reagoi heti käskyyn ja pysyi hyvin paikoillaan. Pian voisi kokeilla josko onnistuisi liike ihan loppuun asti.
Tehtiin luoksetuloja niin, että pyysinkin Taon liki-käskyllä sivulle istumaan. Tässä on suunnitelmana, että kun otan sivulle seison jalat kiinni yhdessä, kun pyydän eteeni seison jalat haara-asennossa. Tao lukee eleitäni vähän turhankin tarkasti, joten pystyn seisoma-asennollani kertomaan sille millaisesta luoksetulon loppuasennosta on kyse, tietenkin myös käskysanat on selvästi erilaiset (liki/tänne). Jätin Taon istumaan ja kävelin niin kauas kuin pääsin, ehkä parinkymmenen metrin päähän. Tao lähti liki-käskyllä laukkaamaan innokkaasti, tosin hieman vasemman kautta kaartaen. Tuli laukalla loppuun asti ja teki täsmällisen sivulletulon. Tämä oli sellainen luoksetulo, johon voin jo olla ihan tyytyväinen. Toki aina voisi olla vielä nopeampi... :)
Treenit pidin lyhyinä ja palkkasin vauhdikkaalla leikillä. Tao innostui frisbeestä aika lailla, etenkin kun se sai kerran napattua sen ilmasta kiinni. Tämän jälkeen aina kun Tao pääsi hallille, se juoksi treenikassille frisbeetä hakemaan.
http://www.youtube.com/watch?v=5dmy2vc59Pw
Jatkossa suunnitelma on, että käyn ainakin kahdesti viikossa treenihallilla tokoilemassa ja treenaamme siellä liikkeitä joihin haluan korkeamman vireen. Kotona teemme rauhallisempia suorituksia, esim. pään maassa pitämisen harjoittelua tai tunnarikapulan etsimistä.
Tao on ruvennut tuomaan mulle leluja. Se oikein tunkee lelun syliin. Jos en reagoi, se lyö tassulla että etkös huomaa. Kun heitän lelun, Benson säpäkkänä ehtii yleensä sille ensimmäisenä. Tao odottaa ja kun Benson tuo lelua takaisin, se käy ottamassa lelun puudelilta ja tuo sen sitten mulle ottaen kunnian lelun palautuksesta. Hirmumielellään se myös alkaa vetoleikin. Benson on oppinut Taon myötä heiluttamaan häntäänsä ja menemään vetoleikkiä. Molemmat ovat ihan mahdottoman huomion- ja hellyydenkipeitä, sekä toisilleen mustasukkaisia huomiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti