Pientä arkista aherrusta

Kulon kanssa:
- sivulletulon suoruutta. Jos jää vinoon -- "oho!". Korjaa itse heti suoraan. Ei saa tästä palkkaa, ainoastaan kehut. Kuloa selvästi itseäänkin harmittaa kun huomaa tehneensä väärin, ärähtää pienesti ja korjaa salamannopeasti suoraan. Usein treenin alussa tulee muutama vino, sitten muistaa tulla suoraan suoraan.
- tavallinen nouto. Oikeastaan kaikki muu on tässä hyvää, mutta edelleen leuat käyvät jonkin verran kun palauttaa kapulaa. Pystyy nykyisin tekemään kapula suussa jo vaikka mitä: istumaan, menemään maahan, seuraamaan... On ymmärtänyt nyt sen, että kun vedän laipoista, pitää purra tiukemmin kiinni kapulaan. Tosin vielä tähän voisi tulla vakautta puruotteeseen, kun teen vetoleikkiä niin Kulon leuat ovat edelleen aika epävakaat, tosin eilen tuntui että Kulolla tuli tähän oivallusta ja rupesi puremaan vakaammin. Tarvitsee tässä vetoleikissä kehuja, jotta tietää tekevänsä oikein. Jes-sanalla merkkaan kohdan kun puree oikein hyvin.
- metallinouto. Vielä pari viikkoa sitten ei pystynyt edes ottamaan kapulaa suuhunsa. Tehty paljon pelkkää kapulan nostoa, siitä jes ja lelupalkalle. Kun kapulan nosto alkoi sujua, vähän kantamista, kun se sujui, istumista kapula suussa jne... Nyt olen muutaman kerran ottanut sivulle, tässä herkästi jää vajaaksi. Tulee vaikutelma että on vielä niin paljon keskittymistä kapulan pitoon. Hakee kapulan innokkaasti, metalli-inho tuntuu väistyneen. Ei juuri pureskele. Kestää jo sen, että sivulla ollessa vedän kapulaa laipoista, puree tiukemmin kiinni samalla innokkaasti mua silmiin tuijottaen.
- kaukot. Istu-maa -vaihto hieno, pudottautuu alas. Maa-istu -vaihdossa tullut ajatusta takapään paikallaan pysymiseen, ja tässä pystyn jo ottamaan etäisyyttä ilman että pompsahtaa vaihdon yhteydessä kohti. Pompsahtaa ylös, mutta edelleen toivoisin hieman korkeampaa ryhtiä ja etutassuissa on pientä vaiheisuutta; ylös noustuaan vielä tekee pienet etutassun asettelut. Seiso-maahan -vaihdoissa hieman edetty; tein niitä Taolle rakentamani kumimatolla päällystetyn kontakti-harjoituslaatikon päällä. Tällä tavoin sai aika tehokkaasti eliminoitua pahimman liikkumisen vaihtojen yhteydessä. Tämän jälkeen saatiin lattialla hyvää liikerataa jossa tassut pysyivät paikoillaan. Jotenkin Kulo vetää itseään hieman köyryyn tässä maahan mennessään, vähän hankalan näköiseen asentoon.
- seuruu. Kulma- ja sivuaskeltyöskentelyyn nyt kuuri. Oli jo parempaa kun heti alkuun treenattiin tätä kovasti, nyt tulee itselle tunne ettei koira oikein pidä paikkaansa näissä. Vatia vaan esiin ja treenimään aluksi sen avulla. Lisäksi pysähtymisissä valuu hieman liian eteen, huomio palkan suuntaan.
- seuruu, kontaktinpito. Haluaisin Kulon kanssani voimakkaaseen kuplaan seuratessa, niin ettei se edes huomaisi mitä ulkopuolella tapahtuu kun seurautan sitä. Tässäkin on tullut pieniä edistymisiä. Eilen seurautin sitä niin, että heilutin lelua vasemmassa kädessä, ja se pystyi alun pienen vilkuilun jälkeen pitämään kontaktia. Tässä vielä vapautan sen samalle lelulle, josta sen on täytynyt hetkeä aikaisemmin luopua.
- jäävät. Maahan ja seisominen hyvät. Kotona peilin edessä treenatessani on jäänyt seisomaan suoraan. Pysyy hyvin niillä sijoillaan, joille jää. Istumisen välillä sotkee seisomiseen. Pienen muistuttelun jälkeen alkaa aina sujua ja toisinaan yllättää niin että muistaa heti oikean asennon.
- paikkamakuu. Osaa laittaa kuonon maahan, kun olen edessä. Sivulta käskytettynä ei niinkään ja sitä alettiin eilen työstää. Hyväksyin eilen vähän huonommankin kuonon paikan (etutassun päällä), pääasia että saatiin muutama onnistuminen niin etten joutunut antamaan käsiapuja. Tässä herkästi tarjoaa kaikkea muuta: kun käskytän sivulta maahan, menee nopeasti, kun käskytän kuonon maahan laittamista, pompsahtaa istumaan ja sitten herkästi siitä ylös. Nämä taitaa olla näitä nopean koiran reaktioita. :) Mutta nyt kotona harjoitellaan paikkamakuun alkua ja loppua, se myös tehotreenilistalle.
- tunnari. Ajattelin että kokeilen Kulon kanssa hajuerottelun opettamista kompostiverkon, naksuttimen ja muutaman tunnarikapulan kanssa. Benson oppi tällä tavoin tunnarin hyvin, eikä sillä esiinny tunnarityöskentelyssä maistelua, toisin kuin Taolla toisinaan.

Tao:
- Taon kanssa ollaan hinkutettu kaukojen seiso-istu-vaihtoja. Henkka-parka on joutunut roikkumaan sen takakoivissa. Ehkä hivenen on tullut ymmärrystä asiaan, mutta herkästi pakka leviää ja siirtää myös takajalkojaan istuessaan. Muuten olen vaihtoihin supertyytyväinen, suuri ajattelijani pitää takajalkansa paikoillaan kuin ne olisivat kasvaneet maahan kiinni! :) Olen tehnyt vaihtoja aika nopealla tempolla, ja Tao herkästi hieman ennakoi niitä. Etenkin nyt kun istumaan peruuttamista on harjoiteltu, niin tarjoaa sitä herkästi pian sen jälkeen kun on käskystäni noussut seisomaan. Eilen palkkasin seisomaan nousuja niin, että odotin hetken ja sitten pääsi lelulle.
- Seuruu sujuu kotona tosi kivasti. Vitsit mä tykkään Taon ryhdikkäästä seuraamisasennosta ja innokkuudesta! Kotona ei ole pomppimista, on suora, käyttää kroppaansa käännöksissä pitäen paikkansa. Ongelmana taitaa olla se, että miten saada sama vire hallillakin, kun kaveri on siellä niin innoissaan? Mutta en pidä tätä pahana enkä kovin akuuttina ongelmana, oikeasti mä olen vaan niin iloinen kun koira rakastaa tekemistä näin kovasti. :) Olen kyllä hiljaisella äänellä hallilla muistutellut Taolle, ettei saa hyppiä ja tästä tuntuu jonkin verran olevan apua. Vasemmalla kädellä olen muistutellut takapään suorana pitämisestä. Palkka tulee aina vasemmalta takaa.
- Edestä sivulle siirtymisen hyppy. Oikeasti. Miten mä en ole voinut puuttua tähän jo aikaisemmin? Kulolla sain tämän korjattua nopsaan pois, mutta veljensä peura pomppii kuin parempikin gaselli. Ei sillä ole hajuakaan takapään pyöräyttämisestä tässä. Treeniä treeniä...
- Asenne. Alkaa olla ihan mahtava! Eilen treenattiin liikkeestä maahanmenoa. Eka vaihto oli hidas. Sanoin "oho" ja otin koiran mukaani. Tao oikein sisuuntui, kuumeni ja yritti näykkäistä, ja sitten uudella yrityksellä putosi maahan nopeasti. Tao on alkanut ymmärtää, että ei se ole maailmanloppu jos mamma kertoo sille ettei se tehnyt ihan oikein, vaan sitten pitää vaan yrittää kovemmin. Hyvä Tao! :)
- Noudot, puu ja metalli. Molemmat on Taon mielestä huippuja. Täytyy treenikentällä ruveta kiinnittämään huomiota Taon toimintaan ennen noutokäskyä, varioiden lähetystä (esim. niin että välillä lähettääkin toiseen suuntaan lelulle). Ihan kohta ollaan tilanteessa, että koira karkaa kapulalle.
- Tunnari. Samainen ystävällinen Henkka-mieheni sahasi meille kassillisen tunnarikapuloita, jotka olivat päässeet loppumaan muutama viikko takaperin. Eli nyt olisi suunnitelmissa tehdä ensin kotona erilaisia haastetunnareita. Rakkaat lukijat, laittakaa mulle ideoita millaisia kaikkia tunnarivariaatioita voisin Taon päänmenoksi väsätä? :)

Kuvia ei valitettavasti ole. Miten ulkona voi olla niin pimeää, päivälläkin? Minä olen ollut ihan puhki työpäivän jälkeen, hyvä kun jaksaa sohvalle raahautua. Onneksi Henkka on auttanut ulkoiluttamalla koiria. Ne ovat saaneet juosta maalla. Taolla ja Kulolla menee touhut hyvin yksiin ja ne saattavat jolkotella kaksin useammankin tunnin ulkona. Illalla ovat ihan puhki. Tao kävi Teiskossa kastamassa jo talviturkkinsa. Kyllähän tammikuu on siihen oikein hyvää aikaa. Kaikki alkoi siitä, että Henkka sanoi koirille "Eteen" talon toisella puolella, kun halusi lähettää nämä pois jaloista autoa parkkeerattaessa. Tao tajusi viestin =veteen, ja juoksi täyttä kyytiä etupihalle ja kohta kuuluikin iso molskahdus. Oli kuulemma tullut nopeasti ylös vedestä, taisi olla yllättävän kylmää. Siitä oli juoksutettu sisälle lämpimään suihkuun ja kuivattelemaan.

Kolmen koiran touhuja on mukava seurailla. Nyt ymmärtää hyvin, että kyllä koira on laumaeläin. Niistä on todella paljon seuraa ja iloa toisilleen. Kaikki kolme tykkäävät toisistaan, Kulolla joskus menee jopa vähän yli kun se saa hellyyskohtauksia puudelia kohtaan. Silloin Bensonia pusutellaan niin että kuono tungetaan melkein toisen kurkkuun, häntä heiluu vimmatusti ja vielä ottaa etutassulla kiinni ettei toinen menisi karkuun. Ja ilme on niin rakastunut. Benson toisaalta tykkää näistä hellyydenosoituksista, mutta tuntuu ajattelevan että liika on liikaa. Kaikki ovat kateellisia toisten saamasta huomiosta. Jos yhtä rapsuttaa, niin muut heräävät kesken unien ja juoksevat paikalle vaatimaan oman osuutensa. Treenatessani yhtä, kaksi katsoo kateellisena lasi-ikkunan takaa. Treenien jälkeen seuraavat kuin hai laivaa, aina tulee tunne että haluaisivat tehdä enemmänkin, että treenit olisivat loppuneet niiden mielestä liian aikaisin.

Benson on ollut oikea suloinen sydänkäpynen. Siitä on tullut yllättävän kiltti ja nöyrä, onkohan se ottanut mallia mustavalkoisista perheenjäsenistään? Benson nukkuu mun kainalossa sohvalla, ja sen kainalossa on joko saamansa synttärilahjapehmolelu tai ikea-hiiri. Bensonin turkille täytyisi tehdä jotain, vitsit kun tietäisi mihin suuntaan talvi on kehittymässä. Tuleeko sieltä talvi?