Silmääni sattui tämä sivu, jolta löytyy Susan Garrettin koulutusvideoita - ilmaiseksi muutaman päivän ajan:
http://susangarrettdogagility.com/2014/01/kicking-off-2014-with-two-big-surprises/
http://susangarrettdogagility.com/2014/01/kicking-off-2014-with-two-big-surprises/
Ihan mahtavia oivalluksia tuli jo kahden katsotun jakson jälkeen. Kokosin tähän alle Susanin ajatuksia ei-toivotun käyttäytymisen muuttamisesta. Video oli englanninkielinen, toivotaan että sain Susanin ajatukset oikein. ;)
Ensimmäisessä videossa Susan puhui suhtautumisesta ongelmiin. Usein meillä ihmisillä on tapana syyllistää koiraa. Meillä on ideaalikuva täydellisestä pennusta/ koirasta. Jos ja kun tämä käsissämme oleva pentu ei yllä näihin usein epärealistisiin odotuksiin ja tavoitteisiin, pistämme syyn helposti pennun /koiran niskaan. Mutta jokaisella on vaikeuksia koiransa kanssa. Eivät vaikeudet, vaan meidän tekemämme valinnat vaikeuksien keskellä määrittävät koiramme tulevaisuuden. Eivätkä kohtaamamme vaikeudet, vaan tekemämme valinnat vaikeuksien kohdalla määrittävät meidät kouluttajina.
Minä myönnän, että olen syyllistynyt tuohon Täydellinen pentu-utopiaan. Minulla oli Taoon liittyen hirveästi odotuksia ja tavoitteita ja IHAN JUMALATON kiire! En ymmärtänyt sitä, että pentuni tarvitsi paljon enemmän aikaa kasvamiseen, kehittymiseen ja kypsymiseen. Ahdistuin ja ahdistin herkkää pentuani, jonka suurin toive oli että olisin siihen tyytyväinen. Voiko tästä syyttää sitä? Mielestäni ei!
Onneksi en toivon mukaan tehnyt mitään peruuttamattomia virheitä. Minulle oli alusta alkaen tärkeää pitää ilo mukana treeneissä. Jos pentu oli uninen eikä tehnyt sellaisella draivilla, joka loi minulle iloa, me emme treenanneet. Meidän treenimme olivat itse asiassa todella lyhyitä ja vähäisiä Taon ollessa alle vuoden ikäinen. Viime kesänä Taossa rupesi löytymään vuorokauden hetkiä, jolloin se oli korkeammassa vireessä. Yritin ajoittaa treenit näihin hetkiin. Usein treenasimme vaikka keskellä yötä, kesällä onneksi oli valoisaa ja kolmivuorotyöläisen rytmit muutenkin mitä sattuu. Nyt tuntuu että olemme päässeet sellaiseen tilanteeseen, että riittää kun menemme treenikentälle, niin voin vähitellen luottaa siihen että Tao on automaattisesti hyvässä vireessä. Itse asiassa, kuten viime postauksessakin kirjoitin, sen vire on alkanut olla jopa turhankin korkea. Olen vahvistanut Taon virettä, huumorintajua ja röyhkeyttä minua kohtaan määrätietoisesti siitä lähtien, kun se tuli meille. Tao oli nuorempana niin nöyrä ja tosikkomainen, että sillä teetti ongelmia työskennellä minua kohti tai lähelläni. Esimerkiksi noudon palautuksessa kuitenkin halusin, että se tulisi kapulan kanssa eteeni itsevarmalla asenteella: "Tässä olen!" Sitä on vahvistettu paljon, onneksi Taon käytöstä on helppo vahvistaa, kun sille merkitsee niin tavattoman paljon se että olen siihen tyytyväinen. Koko koira aivan sulaa leveään hymyyn ja se on heti tarjoamassa uudelleen käytöstä, jolla sai minut hyvälle tuulelle. Olen myös kiusotellut sitä, en tiedä onko se mikään oikea keino, mutta sen kautta tuntuu että se oppinut ettei monenlaisia asioita, kuten rohkeutta ja huumorintajua. Kaikenlaista on koettu tässä vajaan kahden vuoden aikana, ylämäkiä mutta myös alamäkiä. Nyt tuntuisi että mentäisiin ylöspäin ja yhteistyömme olisi koko ajan nautinnollisempaa ja rennompaa. Ehkä isoimmat merkitykset ovat olleet Taon kasvu ja kehitys, mutta myös minun päänsisällä tapahtunut muutos. Enkä olisi siihen pystynyt vain itsekseni, vaan iso merkitys on ollut sillä, että sain mahdollisuuden ostaa ihailemani Kulo. Paineet Taon harteilta katosivat, minä en treenaa sitä liikaa vaan sille tulee Kuloa seuratessa kateuden hetkiä ja ennenkaikkea tuntuu että olen löytänyt jonkinlaisen henkisen tasapainon ja ilon suhteessa treenaamiseen ja tavoitteisiin. Tästä on hyvä jatkaa matkaa kohti parempaa ja osaavampaa koirankoulutusta. On ainakin kaksi niin upeaa harrastuskoiraa että en voisi enempää toivoa. :)
Ja sitten Susanin oppeihin:
Kouluttajan toimintaan liittyviä haasteita koiran koulutuksessa
- Oikea ajoitus, kriteerin miettiminen ja siitä kiinni pitäminen, tilanteenmukainen vahviste
- treenien suunnittelemattomuus
- epärealistiset odotukset koskien koiran käyttäytymistä ja oppimista
Esim. Koira näykkii seuraamisessa
Perinteinen lähestymistapa: Koira on tuhma tms. koiran
virheeseen tai syyllisyyteen viittaava ajatus. Jos koira on syyllinen, herää
ajatus että sitä pitää rangaista! à
Rangaistaan koiraa jotenkin (esim. sanotaan ”ei” tai suihkutetaan sen naamalle
vettä kun se yrittää näykkiä) à
Opetetaan koira olemaan tekemättä jotakin. Kuitenkin, koiran on vaikeaa
ymmärtää mitä tällä tarkoitetaan, koska tekemättä jättäminen on teoreettinen
käsite, ei konkreettista toimintaa. à
Koira oppii selviytymään ohjaajalta saamiensa negatiivisten palautteiden kanssa
à koiran asenne ja
motivaatio kärsivät ja sille kehittyy stressiä siitä, että se jatkuvasti ”vastuutetaan”
tekemistään virheistä à
erilaisia ongelmia: koira kääntyy omistajaansa vastaan, väistää omistajaa (ei
ota katsekontaktia), nuuhkii maata, passivoituu jne.
LÖYDÄ ILO! Käännä haasteet vahvuuksiksi!
Käännä oma ajattelusi: Sen sijaan, että opetat koiraasi
olemaan tekemättä jotain (hyppimättä vasten, näykkimättä, karkailematta jne
jne) à
Opeta se TEKEMÄÄN haluamaasi asiaa
Opeta koiraasi valitsemaan erilaisten häiriöiden ja
ongelmakäyttäytymisen sijaan käytöksiä ja toimintoja, joita sinä haluat.
Koulutus ei pidä sisällään kieltoja, huutamista, syytöksiä,… vaan iloa ja
innovatiivista ajattelua.
Ei nähdä koirassa vikaa, vaan halutaan kasvattaa niiden
asioiden arvoa koiran mielessä, joita pidetään tärkeinä.
Ratkaisuvaihtoehtoja:
- käytöksen uudelleen suuntaaminen (tai huomiotta
jättäminen)
--- häiriökäytös ei saa
tuottaa koiralle mielihyvää. Esim. Koira järsii kenkiäsi. Huomiotta jättäminen
ei tähän tehoa, koska kenkien pureskelu on itsessään palkitsevaa. Luun
antaminen koiralle on tehokkaampi keino suunnata koiran käyttäytyminen
toivottuun suuntaan.
- olosuhteiden hallinta
--- esim. pelottavien tai vaikeiden tilanteiden välttäminen,
esineet joita koira voi rikkoa, pois koiran ulottuvilta jne.
- ongelmakäyttäytymisen korjaaminen koulutuksen keinoin
Ongelmakäytös: Koira näykkii seuratessa
|
||
|
Perinteinen koulutustapa
|
Positiivisen kouluttamisen tapa
|
Tavoite
|
Koiran lopettaa ”väärän, pahan” käytöksen
|
Luo koiran mielestä korkea arvo jollekin asialle, jota
sinä haluat
|
Oletus
|
Koira on syyllinen
Koiran pitäisi ”tietää paremmin”
Puuttuminen on mieto mutta hyvin välttämätön
|
Ilon kautta treenaaminen
Koiran mielessä on todennäköisesti ristiriitaisia asioita,
joita se pitää tärkeinä (näykkiminen/toivottu käytös)
|
Menetelmä
|
Kielto, suihkutetaan koiran suuhun jotain, pannasta
nyppäisy jne.
|
Koira näykkii seurauttaessa juostessa – pysähdy ja ole
huomioimatta koiraa à
poistuu eteenpäin liikkumisen aikaansaama vahviste
Hallitse olosuhteita, luo niistä sellaiset että ne eivät
vahvista näykkimiskäytöstä, esim. vähennä saalisärsykettä – liiku rauhallisemmin
(löydä kriittinen piste optimaaliselle nopeudelle ja nosta tätä nopeutta
asteittain koulutuksen edistyessä)
Mieti mitä haluat koiralta ja vahvista toivotun käytöksen
arvoa (esim. koira pysyy vierelläsi seuraamisasennossa, vahvista paikkaa
vasemmalla vieressäsi, tee siitä maailman ihanin paikka koirallesi – siitä tulee
kehuja, ruokaa, leluja) – ajoita palkkaus tapahtuvaksi siihen hetkeen, kun
koira toimii toivotunlaisesti. Mieti palkkauksen paikka ja laatu (esim. kiihdyttääkö
palkka liikaa?)
|
Vaikutus tulevaisuuden treenaamiseen, mahdollisia
seuraamuksia
|
Koira alkaa varoa kättä
Koiran luottamus ohjaajaan kärsii
Koira oppii, ettei kannata innostua liikaa treeneissä
koska siitä seuraa ikäviä asioita
Koira voi oppia muita ei-toivottuja tapoja, esim.
näykkäisee ja karkaa
|
Koiran fokus on vahvasti ohjaajassa
Kun koira on epävarma, tarjoaa seuraamista (jota pitää
turvallisena)
Lopettaa näykkimisen, koska muunlaisen käytöksen vahviste
on niin paljon palkitsevampaa (näykkimisestä seuraa tekemisen loppuminen,
ei-näykkimisestä vahvisteet)
|
Käytös
|
Käytöksen uudelleensuuntaaminen / huomiotta jättäminen
|
Käyttäytymisen hallinta
|
Positiivinen vahvistaminen, koulutus
|
Kenkien järsiminen
|
Anna koiralle luu
|
Poista kengät koiran ulottuvilta
|
Ei yleensä tarpeen, 2 ed. keinoa riittävät, koiran
aikuistuessa ongelma yleensä poistuu
|
Koira ei tule kutsusta luokse
|
Tämä ei hyvä vaihtoehto
|
Pidä koira hihnassa tai aidatulla alueella
|
Rakenna itsesi arvoa koiran silmissä
|
Koulutuksen suunnittelu
- aloita pienestä, hallittavissa olevasta muutoksesta
- rakenna arvoa jollekin haluamallesi asialle
- ohjaa ei-toivottu käytös kohti toivottua käytöstä
Koiran aggressiivinen käytös
- johtuu usein koiran epävarmuudesta, jolloin omistajan
tehtävä on luoda koiralle itsevarmuutta ja luottamusta
- esim. aggressiivisuuden sijaan sietämisen opettaminen
1) Hallitse ympäristöä
- älä anna koiralle mahdollisuutta toteuttaa ei-toivottua
käytöstä
- suunnittele harjoitusolosuhteet niin, että koiralla on
mahdollisuus onnistua (esim. etäisyys)
- hallitse ympäristöä ei-toivottujen yllätysten
ehkäisemiseksi
2) Käytöksen uudelleen suuntaaminen
- anna koiralle muuta puuhaa. On olemassa paljon erilaisia
tapoja, kuinka voit muuttaa koiran käytöstä niin, että sen sijaan että se
haluaisi olla aggressiivinen muita koiria kohtaan, se päättäisi kohdistaa
huomionsa sinuun ja toivotunlaiseen käyttäytymiseen, jota olet vahvistanut.
Tavoitteena saada koira tuntemaan olonsa hyväksi sellaisissa
tilanteissa, jotka aikaisemmin ovat saaneet sen tuntemaan olonsa ahdistuneeksi.
Pähkinänkuoressa:
1) Uudelleenohjaa käytöstä / ole huomioimatta ei-toivottu
käytös
2) Hallitse olosuhteita
3) Muuta käytöstä positiivisen vahvistamisen keinoin
Nykyisin, koiran koulutuksen kehityttyä, on olemassa tietoa
siitä kuinka koiran käytöstä voidaan tehokkaasti muokata positiivisesti
vahvistaen, ilman että tarvitsee käyttää rangaistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti