tehtiin tänään Tallilla. Eli sunnuntain karsintakokeen liikkeitä.
Eikös kenraaliharjoituksen luonteeseen kuulu, että ainakin joku juttu menee ihan pieleen? Ainakaan ei ole liian varma olo karsintoihin mennessä...
Luoksetulo oli meitin murheenkryyni, muut meni ihan hyvin.
Tao mm. useita kertoja lähti mun perääni kun jätin sen istumaan (paikka-käskyllä) ja lähdin kävelemään poispäin. Tätä se ei ole ikinä ennen tehnyt.
Luoksetulomatkan varrella oli yksi kartio (myöhemmin lisättiin niiden määrää), jonka Tao kävi ystävällisesti flänkkäämässä - ravaten. Lisäsin sitten kartioiden määrää ja tajusin että en ole fiksuna ihmisenä harjoitellut luoksetuloa niin, että siellä olisi kartioita tai esineitä häiriönä. Ihan muutenkin on ollut riittävästi haastetta. Myös kentän keskellä oleva a-este-putki-kompleksi veti luokseen magneetin tavoin. Kaartaminen oli todella voimakas alkuun. Treenasin luoksetuloa monen toiston kera, ja lopulta oltiin siinä pisteessä, että kävelin niin kauas kuin kenttä antoi myöden (n 20-25m) ja Tao tuli laukalla eteeni / suoraan sivulleni. Vieläkin ajoittain karkasi ennen aikojaan. Vauhtia ja itsevarmuutta olisi edelleen saanut olla enemmän. Mutta näillä mennään, herran haltuun tämä liike. Ihan hirveästi en tätä ehdi harjoitella enää ennen sunnuntaita.
Seuruu oli kiva. Aluksi aukesi, mutta sitten kun ruvettiin treenaamaan häiriötä niin tsemppasi ja oikeni samalla. Hanna juoksi ja kiljui ympärillä, heitteli leluja yms. Tao keskittyi kontaktin pitämiseen ja loppua kohden pystyi olemaan monta kertaa edes vilkaisematta häiriön suuntaan. Tehtiin myös lähtöjä, eli sanoin valmis ja sitten lensi palkka.
Noutokapulan pito meni ongelmitta.
Paikkamakuuta ei nyt ehditty tehdä, mutta paikallaistumisen vaikeus antaa kivaa osviittaa mitä sunnuntaina voi tapahtua. Ei vais, huomautin karkaamisesta aika selväsävyisesti ja vaikka sitä silti tänään tapahtui, luulen että Tao työstää tätä asiaa mielessään näiden päivien aikana. Tosin tuo Taon ajatustyöskentely aiheuttaa niskakarvojeni nousemista - se saattaa miettiä asiat mielessään sellaiseksi että ensi kerralla on edessä ihan mitä vain, ja tällä tarkoitan että se on voinut pähkiä mun haluavan siltä oikeasti ties mitä. Ihanaa kun on niin miettiväinen koira ;)
Taolla oli kiva, iloinen vire. Noissa luoksetuloissa oli tosin vähän epävarma. Siitä on tullut kovin aktiivinen osapuoli treeneissä. Kokeiltiin pujottelua verkkojen kanssa. Joulukuussa taisin kerran kokeilla ja Tao hyppi verkkojen yli. Nyt yhden kerran hyppäsi verkon yli ulos ja ekalla kerralla tarvitsi mun tukea, mutta sitten se rupesi itse tarjoamaan pujottelua ja meni hienosti. Mä seisoskelin sivummalla ja palkkasin sen heittämällä narupallon eteenpäin, kun se tuli pujottelusta. Tao oli niin oma-aloitteinen ja alkoi suorastaan syttyä kepeille, että uskon saavani tämän nopeasti kuntoon jahka meidän piha sulaa.
Treenattiin myös saksalaista, mikä oli hieman haastellista toppavaatteet päällä. Tao teki päällejuoksussa niin siivekettä nuolevan alastulon että mulla oli vaikeuksia saada tehtyä persjättö siihen.
Hauska tilanne oli, kun Hannan koira Rommi, joka on superiloinen nuori tolleri, karkasi Taon luokse. Tao katsoi mua niin surkeana että yäk, vie tuo koira heti pois! Tao rakastaa muita koiria ja niiden kanssa juoksemista, mutta treenihallilla tehdään jotain ihan muuta sen mielestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti