Tänään tehtiin eläinkokeita tokotreeneissä. Koekaniinina kukapas muukaan kuin peuranpoikanen.
Haasteena ahdistuva yberpyhäkoulupoikamainen, luthermaisen moraalin omaava luonne, tavoitteena iloinen minä osaan ja teen-asenne. Vahvuutena se, että vinkumista ei tapahdu odotellessa eikä ääni irtoa muutenkaan herkästi, ihailtava itsehillintä ja keskittymiskyky sekä täydellinen haksahtaminen agilityyn.
Lajikombinaatiokokeilun alkuasetelmana oli pohdinta siitä, että miten saada agilityssa esiintyvä hyvä vire ja tekemisen ilo tokoon. Tekemisen iloa ja virettä toki löytyy tokossakin, mutta enemmänkin voisi löytyä ja etenkin tietyissä mustan listan liikkeissä. Ja mainintana sanottakoon, että minä en. Ole. Sitä mustaa listaa laatinut.
Niinpä tämän päivän tokoilussa tehtiin erinäisiä eläinkokeita lajikombinaation merkeissä, kokeilu aloitettiin siitä että laitoin kaksi agilityhyppyä peräkkäin muutaman metrin välein, hyppykorkeus 45cm. Kokeilun tuloksia:
- liikkeen alut liikkuroituna, hypyt etupalkkana. Ei saanut silti tuijottaa esteitä vaan täytyi säilyttää katsekontakti. "Kuka? Minä? Noita esteitä? Oikeesti?? JEEE!!!" - Toimi!
- metallinouto, alku liikkuroituna, noutokapulan heitto hyppyjen taakse, noutokäskyn jälkeen kilpajuoksu kapulalle ja takaisin. Vauhti mennen tullen hyvä, kapulan nosto nopea, piti kapulaa todella napakasti, takaisin lähtöpaikassa vaihto lelupalkkaukseen. "Metallinouto on niiiiin siistiä!" - Toimi!
- Kaukojen ensimmäinen vaihto (maasta istumaan/seisomaan), hypyt takapalkkana, LIIKKUROITUNA. "Mä vähän niinku ahdistuisin kun toi tyyppi tossa vieressä liikkuroi ja heiluttelee käsiään... Teen vähän varovaisesti... Mitä? Noita hyppyjä? JEEE!!!" - Toimi!
JEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti