Eilen oli ihan mahtavat aksatreenit ProCaniksella, kaikin puolin!
Radat joita tehtiin, olivat tosi haastavia. Meidän mm. piti tehdä sylikäännös pituuden jälkeen, jotta saatiin koira linjattua pituutta seuranneelle hypylle oikein. Haastetta toi myös se, että piti tehdä rytmitys ennen pituutta. Sylkkäriä ollaan treenattu viimeksi keväällä, ja harjoittelua täytyy tehdä kovasti. Eilisen merkittävin oivallus oli kädetön ohjaus. Olen jo jättänyt ohjauksestani äänen pois (paitsi kontakteilta vapautus ja kauempaa tapahtuva lähettäminen), nyt voisi sitten jättää ne turhaan huiskivat kädet pois ainakin siinä määrin kuin mahdollista. Nimittäin meno oli ihan erilaista kun kokeilin ohjata radanpätkää ilman käsiä - me tehtiin yhdessä sitä rataa! :) Tao lukee mun kehonkieltä ihan hirmuisen tarkasti, ja hartialinjani on sille paljon merkittävämpi vihje kuin kädet.
Tänään käytiin treenaamassa Tallilla Hellun ja Hannan kanssa. Tehtiin alkuun perushyppysarjaa jossa viimeistä väliä pidennettiin, ja toisella kierroksella perushyppysarjaa jossa viimeistä estettä korotettiin. Meillä oli ajastin hälyttämässä 5min välein, ettei ylitreenattu koiria. Tao suoriutui harjoitteista helposti, näkee että sen fysiikka on kehittynyt ihan huimasti tammikuusta. Tao sai koottua laukka-askelensa joka väliin.
Tämän jälkeen harjoiteltiin tiukkoja käännöksiä esteillä, siis niin että este oli metrin päässä pitkittäin ja lelu aivan siivekkeessä kiinni, siinä kohtaa johon haluttiin koiran laskeutuvan. Tao pystyi oikealle suoriutumaan tästä kaartuen hypyn aikana hyvin nuollen siivekettä, vaikka korkeus nostettiin 55cm:iin. Vasemmalle ei ollut niin hyvä, vähän auttoi kun venyttelin oikeaa kylkeä välissä. Tokokoiran puolieroa...
Tehtiin myös keinua matalana, meni aikas kivasti alun haahuilun jälkeen, ja keppejä ilman verkkoja niin, että haastoin koiraa: otettiin kunnon vauhti, suora lähestyminen, mä vedätin ihan huolella ja Taon tehtäväksi jäi koota itsensä pujottelun ensimmäisessä välissä, että pystyi suoriutumaan myös toisesta välistä. Olipas kivaa! Tao on ihan superfiksu; jos se mokaa jonkun jutun, niin se heti itse keksii mitä sen pitää tehdä eri tavoin onnistuakseen seuraavalla kerralla.
Tehtiin myös luoksaria niin, että palkkasin vapauttamalla jalkojen välistä putkeen. Vauhti oli huono, mutta tästä se pikkuhiljaa.. Sitä paitsi olen nyt päättänyt lopettaa tuosta vauhdista stressaamisen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti